torstai 10. helmikuuta 2011

Ei palele!

Iso kiitos kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kannustuksesta! Takki tosiaan oli tammikuun lopussa ihan loppusuoralla, mutta sitten sairastui Lilja ja mie itse heti perään, niin että kymmenen päivää vierähti ennenkuin Manu oli kuvauskunnossa. Mutta tässä se nyt on!

Vedenvihreä

Malli: Manu by Kate Davies
Lanka: Garnstudio Drops Alpaca (100% alpakkaa)
Menekki: 395 grammaa kokoon 40
Puikot: Knit Pro 3,5, 4 & 4,5

Manun ohje oli ollut Ravelryn suosikeissani jo kuukausia, kun sitten sain sen syksyllä Kuopion seudun neulojien Kalakukko-vaihdossa pariltani. Mallissa viehätti miuta se, että vaikka se ensisilmäyksellä vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta, on se kuitenkin täynnä pieniä, kauniita ja kekseliäitä yksityiskohtia.

Takki pääsi puikoille vuodenvaihteessa, kun ensin olin neulonut mallitilkun (tais olla ensimmäinen kerta ikinä :P) ja kaivellut YouTubesta videon miten provisional cast-on tehdään. Neuleen edetessä opin myös I-cord -luomisen (ei pääse suosikkeihin) ja I-cord -päättelyn (pääsee suosikkeihin!). Lyhennettyjä kerroksia en tehnyt ohjeen neuvomalla tavalla, kun en sillä hetkellä ollut sillä tuulella että olisin taas uuden asian opetellut, vaan wrap&turnilla, hyvät tuli.

Seurasin ohjetta harvinaisen tarkasti, ehkä juuri siksi tästä tuli näin hyvä. Ja vieläpä just oikean kokoinen! Siis ihan mahtavan mainio takki. Tykkään taskuista ja laskoksista ja reunuksista ja hihoista jajaja...

Oikeastaan ainut vastoinkäyminen Manua tikuttaessa tuli vastaan toisen taskun kohdalla: iltasella istahdin sohvalle, vaihdoin asentoa otollisemmaksi ja naps, käteni alle jäänyt puikko katkesi kuin hammastikku :( Ankarasti kiroillen neuloin taskun loppuun ikivanhalla tahmealla metallipuikolla.

Napit löytyi totuttuun tapaan Napista ja Nauhasta. Kauniit, eikö?

Dropsin Alpaca pysyy edelleen lempilankojeni joukossa: upeat värit, pehmoinen pinta ja neuloutuu kuin itsestään. Ainoa miinus on löyhä kierre, mutta se nyt vaan kuuluu oleellisesti tän langan imagoon :D Vyöte väitti tämän värin olevan harmaanvihreä, mutta miusta se on luonnossa enemmänkin vedenvihreä. Lankaa meni melkein yhdeksän kerää, mutta takki painaa vain 395 grammaa. Harvinaisen vajaita keriä, tai sitten mie oon vaan hävittänyt yhden kerän jonnekin ja kuvittelen neuloneeni sen jo tähän...

Koulussa oli tänään jälleen koko päivä valokuvausta, ja luokkakaverini kuvasi miut ja manun samalla kun tehtiin tuntitehtäviä, iso kiitos! Pakkasta 15 astetta eikä edes palellu :D

19 kommenttia:

  1. Mahdottoman kaunis! Tuo väri on ihana! Mä tykkään kun manussa on niin kauniit taskut ja nuo rypytykset, voi huokaus miten ihanat.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana! Nuo taskut on erityisen kiinnostavan näköiset.

    VastaaPoista
  3. Todella nätti takki! Taskut on aivan mahtavat! =) Ja nätit napit.

    VastaaPoista
  4. Aivan kertakaikkisen ihana! Voi kun jaksaisi joskus tehdä itsellekin, vaikka toisaalta ei taitaisi malli tällaiselle keskivartalo-ompulle oikein sopia...

    VastaaPoista
  5. IHana Manu! Tämä on minunki Ravelry-listalla. Saas nähä milloin pääsee puikoile - onhan sielä melkein sata muutaki oottamassa vuoroa. ;o) Dropsin Alpakka on kyllä minunki suosikkia ja värivalikoimaa tosiaan riittää.

    VastaaPoista
  6. Onpa upeita kuvia, kuka lie ottanut?
    Palkaksi voisit neuloa minullekin tuommosen villatakin kun en taida vielä ihan yltää sinun tasolle noissa puuhissa... :)

    VastaaPoista
  7. On se kaunis. Nuo laskokset ja napit ja väri ja kaikki! :)

    VastaaPoista
  8. Tulipa kaunis takki! Tuota kelpaa pitää päällään :)

    VastaaPoista
  9. Siitä tuli kaunis, ja kuten jo sanottu, sopii sulle niin hyvin! <3 Tuo värikin on upea.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)