Muodokas muotoilija

Muotoilijan paperit hallussa ja uusi villatakki päällä on helppo hymyillä! Ja myös heilua niin että joka kuvassa on liikettä... Kiitos kärsivälliselle kuvaajalle :)

Punainen vitamiini

Malli: Vitamin D by Heidi Kirrmaier

Lanka: Cascade Heritage 150 (75 % merinoa, 25 % nylonia)

Menekki: 356 g kokoon M2

Puikot: Knit Pro 3,75 mm

Punainen takki valmistui sopivasti jouluksi. Syyslomalla jo aloittelin ja hiljalleen neuloskelin kunnes alkuviikosta puristin valmiiksi, hihat neuloutuivat kahdessa päivässä. Malli on kekseliäs ja ohje taattua Kirrmaier-laatua, eli hyvin kirjoitettu ja perinpohjainen. Tämä takki sopii kaikenlaisille vartaloille, suosittelen lämpimästi!

Takki aloitettiin niskasta ja neulottiin ensin kaarroke sädemäisine lisäyksineen. Hihat neulottiin ohjeessa ennen alavartaloa, mutta mie halusin jättää ne viimeiseksi, koska siten takkia on mielestäni helpompi sovittaa työn edetessä. Helman valmistuttua etureunaan ja pääntielle tuli vielä muutaman kerroksen korkuinen ainaoikein-reunus. Neuletiheyteni on hyvin lähellä ohjetiheyttä ja koon valintakin meni nappiin (mikä mallitilkku?), joten vitamiinitakkini sopii kuin nenä päähän.

Heritagen paksumpi versio (450 metria 150 gramman vyyhdissä) on riittoisaa takkilangaksi, tähän meni vain vähän kolmatta vyyhtiä. Lanka on pehmeän merinomaista poskea vasten, mutta yllättävän puuvillamaista neuloa. Eli valmis takki on suloisen sileä, mutta itse neulominen ei varsinaisesti ollut mitään riemujuhlaa. Neule laskeutui kastelun ja kuosittelun jälkeen kauniisti, ja etureunojen rullautuminenkin talttui. Paloautonpunaisesta takistani tuli uusi lempivaate, vaikka sen lanka ei topkymppilistalleni päässytkään.

Siirryin tänään virallisesti koulunpenkiltä kotiäiteilemään, joten ehkä sitä on taas pian aikaa ja tarmoa enemmän käsitöihinkin. Ensi keväänä onkin sitten kädet täynnä työtä, täällä on nimittäin syksyn mittaan muotoiltu muutakin kuin opinnäytetyötä ja niitä harvoja neuleita:

Tämä nyt jo näkyvä projekti on ehkäpä ollut osasyynä syksyn hiljaisempaan päivitystahtiin :D

Loppuvuosi lampaiden kanssa

Lupasin työsuunnitelmaseminaarin jälkeen valottaa teitä opinnäytetyöni aiheesta. Tässäpä olisi nyt pähkinänkuorellinen kovaa faktaa :D

Villasta neuleeksi Suomessa - Neulemalliston suunnittelu kotimaisesta lähilangasta

Mitä, miten, miksi?

• Suunnittelen neuleasustemalliston ja kirjoitan neuleohjeet julkaistavaksi kotimaisessa aikakauslehdessä.

• Materiaalina käytän täysin kotimaista lähilankaa: suomenlampaan villaa joka on tuotettu, kehrätty langaksi ja värjätty Suomessa.

• Tutkin suomenlampaan villan ominaisuuksia, kotimaista kehruuteollisuutta ja villantuotantoa sekä käsityön ekologiaa ja kestävää kehitystä.

• Haluan tuoda rivineulojille tietoa kotimaisesta materiaalista, sen hyvistä ominaisuuksista ja saatavuudesta, siitä mikä on oikeasti suomalaista.

(kuva täältä)

Siinä tais olla kaikki tärkeimmät ydinkohdat. Ette usko (tai ehkä uskotte) miten innoissani olen tästä työstä, ja siitä että saan heinä-elokuusta alkaen koko loppuvuoden piehtaroida villakasoissa ja neuloa sydämeni kyllyydestä! Ja vieläpä tutkia rakastamani kuidun ominaisuuksia ja paasata paatoksella kotimaisuuden ja lähituotannon puolesta! En nyt just keksi mitään mitä mielummin tekisin loppuvuoden... Alustavan aikataulun mukaan työ on valmis marraskuussa jolloin on siis arviointiseminaari kypsyysnäytteineen, ja valmistuminen tapahtuisi sitten joulukuussa. Muotoilija (AMK) on siis se titteli mihin tässä tähdätään, jos en vielä sitä ole muistanut mainita :)

Kuten aiemmin hehkutin, yhteistyökumppanina miulla on materiaalien puolesta Pirtin Kehräämö. Julkaisijan kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja ja voin toivottavasti pian valaista teille enemmän tätäkin puolta.

Kesä kiiruusti tulevi

Kuka malttaisi vielä pakertaa viimeiset epäkiinnostavat kurssit valmiiksi kun postissa tuli näin kutkuttava lankapaletti?

No kai se on pakko vielä ens viikko painaa menemään jos meinasi saada tämän tutkinnon viimeiset kurssit läjään. Sitten onkin enää vähän harjottelua ja se opinnäyte, johon tämä kuva hyvinkin oleellisesti liittyy. Ensimmäinen yhteistyökumppani on nimittäin varmistunut, Pirtin kehräämö lähtee mukaan, jihaa!!! Työsuunnitelmaseminaarini on ensi viikolla, ja sen jälkeen valaisen teitäkin tarkemmin opparin aiheesta. Millään en malttais odottaa että pääsen kunnolla suunnittelutyöhön käsiksi!

Ennen viimeistä puristusta karkaan kuitenkin Liljan kanssa pitkäksi viikonlopuksi eteläisenpään Eurooppaan äitini viisikymppisiä juhlimaan. Palataan asiaan ensi viikolla, ciao!

Neulehaaveet

PingPong, kello löi kahdeksan ja Villaviidakon 4. synttäriarvonta on päättynyt. Oli mahtavaa lueskella neulehaaveistanne, käykäähän muutkin selaamassa vastauksia jos ette vielä ole niin tehneet!

Ylivoimaiseksi ykköseksi haavelistauksessa nousi The Villatakki. Juuri se paras ja ihanin, joka istuu kuin valettu, näyttää aina hyvältä ja lämmittää kuin tuhat aurinkoa. Kirjoneuleen opettelu ja kirjoneulepaidat taisivat olla toisena eniten mainittuna haaveiden kohteena, ja moni haaveili myös joskus neulovansa tai virkkaavansa ison peiton kääriytymiseen tai jopa parisängylle. Haaveiltiin neuleajasta, neulesuunnittelusta, neulomisen opettamisesta, ja lankavaraston pienenemisestä (miksi ihmeessä?). Erikoisimpiin haaveisiin kuuluivat neulottu hääpuku (oi että, nyt harmittaa kun en itse aikanaan tehnyt!), iltapuku, ja papin stoola!

Satunnaislukugeneraattori arpoi voittajaksi kommentoijan nro 46 joka kirjoitti näin:

"hmm. Mun suurin neulehaave tällä hetkellä ihan oikeasti on se että mulla olisi joskus aikaa neuloa. Neuloisin ihan mitä vaan siis, jos vaan lapsi antaisi :D"

Eli onnea Alanis! Laitahan sähköpostilla yhteystietojasi, niin saat postilaatikkoosi yllärikerän jota voit sitten neuloskella kun sitä aikaa taas joskus riittää ;)

(Hauska sattuma muuten kun tuosta hääpuvusta oli puhe, Alanis on suunnitellut boleron jonka neuloin itselleni omiin häihini reilut kaksi vuotta sitten.)

***

Mistäs Villaviidakossa sitten haaveillaan? Ei ainakaan lankavaraston pienenemisestä!

Ei varmaan tule blogin seuraajille yllätyksenä että miun haaveet kallistuu tuonne neulesuunnittelun puolelle. Eräs kommentoija kiteytti aika hyvin miunkin ykköshaaveen:

 "Kyllähän se olisi aika ihanaa suunnitella itse joku huippunerokas neule, kirjoittaa siihen ohje

 ja sitten katsella siitä toisten hienoja toteutuksia."

Haaveeni ja tavoitteeni on jo jonkin aikaa ollut tulla "oikeaksi neulesuunnittelijaksi". Toivon tavoitteen lähenevän kun opintonikin lähenevät loppuaan ja opinnäytetyön tekeminen on nyt alkanut (aihekuvaus palautettu!). Aiheeni liittyy vahvasti neuleeseen, villaan ja kotimaisuuteen. 

Kiinnostaisiko teitä lukijoita seurata opparini etenemistä reaaliajassa täällä blogissakin? Raportoinnista voisin saada uutta potkua itse työn etenemiseen, kannustuksesta ja inspiraatiosta puhumattakaan :)

Behold, tästä se lähtee!

Metsän katveessa soi ja soi!

Kuka kumma karkeloi?

Mikä metsässä mellastaa

maa vaikka untaan jo makaa?

Metsän pienet menninkäiset 

marssivat mäntyjen takaa...

-Elina Karjalainen

Neulesuunnittelun kurssi, teemavaihtoehdot joko Urban City tai Wild Nature. Kumpaakohan miun mekkomallisto edustaa? ;)

Kuusen Kuiske

Malli: Villaviidakko Designs

Lanka: Drops Alpaca

Menekki: noin 200 g kokoon 12 kk

Puikot: helmaan 4 mm pyörö, muuten koneella neulottu

Mekko rakentuu neljästä koneella neulotusta kappaleesta, vyötäröllä on poikittainen sauma. Olkaimet, vyötärönauha ja käsin neulotun ainaoikein -rimpsuhelman koristenauha koneella neulottua i-cordia (ei siis oikeastaan putkea vaan kolmen silmukan levyisiä tasona neulottuja hyvin pitkiä kappaleita :D). Miehustassa kirjoneuletta ja neulepäärme jonka sisällä kuminauha. Kaikki viimeistelyt tehty käsin, rakkaudella! Mekon kasaaminen meni vähintään yhtä kauan aikaa kuin sen neulomiseen... Olkaimet palmikoitu, huomaattehan?

Hyvin neuloutuu Alpaca koneella, tästä mekosta tuli malliston luksus-kappale. Vähän aiottua pienempi kyllä, oisin suonut tämän mahtuvan Liljalle mutta tulikin tuollainen yksivuotiaalle sopiva miehustan kapeuden vuoksi.

Käpyseni

Malli: Villaviidakko designs

Lanka: Martta konelanka (100 % villaa) tummansinisenä 

ja tuntematon vuosikertalanka ruskeanviolettina

Menekki: noin 120 g kokoon 0-3 kk

Puikot: Miehustan yläosassa 2,5 mm, loput neulottu koneella

Tästä söpöläisestä saatte vain yhden kuvan ja sekin on melko kehno. Ilmeisesti mustan taustan ja tummansinisen langan yhdistelmästä johtuen en millään saanut mekosta kunnon kuvaa sen jälkeen kun sen olin näyttelyyn ripustanut, enkä enää ehtinyt ruveta sitä alas riipimään kuvausta varten. 

Tämäkin mekko on koottu neljästä kappaleesta, ja yläosa on tikutettu käsin. Olalla on täsmälleen kuviolangan väriset napit, harmi etteivät erotu kuvasta kunnolla. Viimeistelyt on hoidettu koneella, alkoi aika loppua niiden saumojen kanssa :D Helman nirkot kruunaavat kokonaisuuden.

Molemmat langat vuosikertalöytöjä mummon varastoista, mahdottoman ohuita ja neuloutuivat kuin unelma. Söpö mekko tuli muutenkin, olen Käpysen kohdalla tyytyväisempi lopputulokseen kuin edellisen mekon, tästä tuli jotenkin käytettävämpi. Mistäs nyt vaan saatais mahdottoman pieni käyttäjä?

Hei, kirjoneuleesta on sentään parempikin kuva:

Ja pitäkääs silmänne auki, samanlaisia käpysiä saattaa ilmestyä kevät-Ullan sivuille lähikuukausina ;)

Suunnittelin kurssin aikana myös muutaman pintaneuleen joista tässä kaksi. Muut lähtivät Heimtextil -messuille ja ovat siis jälkimyynnin takia vielä "salaisia".

Lemmikki

Pintaneule tytön takkiin

Lanka: Isoveli

Puikot: 6 mm

Juurakko

Pintaneule pojan takkiin

Lanka: Isoveli

Puikot: 5,5 mm

Ja loppuun vielä yleiskuva. Seinällä väri- ja lankakartat, runsaasti kirjoneulemalleja, inspiraatiotaulu, 1:1 -tuloste, luonnoksia yms. Halusin malliston ilmeestä mahdollisimman luonnonläheisen ja ei-teollisen, joten kirjoitin kaikki tiedot käsin. Ei ole kyllä hurraamista näyttelyolosuhteissa, kapalevyt naarmuilla ja koko koululta ei löydy tarpeeksi pieniä mallinukkeja?!

Mainio kurssi kyllä, koko opiskeluajan mielenkiintoisin. Olisin vaan toivonut enemmän tunteja vuorokauteen että tähän olisi ehtinyt keskittyä täysillä, nyt messuprojekti vei väkisin päähuomion kouluhommissa... Nooh, ei tämä neulesuunnittelu tähän lopu vaikka kurssi loppuikin ;)

Frankfurt Am Main pähkinänkuoressa

Siinähän se viikko vierähti uskomattoman nopeasti: messuillen, messuillen ja messuillen. Ja ehkä ihan vähän shoppaillen ja herkuttellenkin ;) Homman nimi oli siis Heimtextil -messut, "Textile passion meets profession".

Frankfurtin järjettömän suuressa messukeskuksessa (hallien väliä kuljettiin busseilla!) valokuvaaminen oli tietenkin ankarasti kielletty, mutta lauantaina paikan sulkeuduttua sai omasta osastosta napata kuvia ennen purkua.

Hyvin erotuttiin joukosta, ainut ständi koko DesignLive -hallissa jossa oli jokin lavaste :D Meillä oli neuleella päällystetty puu, ihanainen! Ja myös ainut musta osasto. Pöydällä näkyy myytävien kuosien pinot (yhteensä 300 kpl) ja telineessä pintamallit, kudottua, huovutettua, neulottua, mitävaan. Mukana noin 50 opiskelijan malleja, miulta neljä kuosia ja kuusi pintamallia jotka esittelen jahka se on luvallista. Hyvin meni matka, saatiin paljon arvokasta kokemusta, palautetta ja myytiinkin jotain ;)

Reissustamme oli juttu viime viikon Opettaja -lehdessä, ja Taito -lehteenkin pitäisi tulla pikapuoliin juttua, samoin Savon Sanomiin.

Ja löytyihän sieltä jokunen lankakauppakin, joista oikeastaan vain yksi on mainitsemisen arvoinen (muut pieniä tai liian vaikeita löytää tai liian kaukana keskustasta). Katsokaa, lankaa kadulla!

Wolle Rödelin isohko kauppa sijaitsi vanhan kaupungin ja Zeil -ostoskadun välissä, kivenheiton päässä Tuomiokirkolta. Wolle Rödel on saksalainen lankavalmistaja, ja nimikkolankojen lisäksi liikkeessä oli myynnissä mm. Lana Grossan ja Regian keriä.

Knit Pro -puikkoja sai sieltä hienoissa pikkuisissa pahvilaatikoissa. Miulta itse asiassa katkesikin puikko matkalla, mutta ostin uudet eräästä ensin kohdalle sattuneesta ompelutarvikeliikkeesta. Tuli jokusen euron halvemmaksi kun kotimaasta ostaessa.

Wolle Rödel -merkin tuotteet olivat tietysti huomattavasti muita edullisempia, ja mukaan tarttuikin testiin jokunen kerä sukkalankaa.

Toinen blogin aihepiiriin kiinteästi liittyvä ostos oli kaunis ja raikas sukkakirja Joker -halpakirjakaupasta, maksoikin kokonaiset viisi euroa. Saksankielinen tietysti, mutta eiköhän tästä Ullan neulesanastolla selvitä. Ja oonhan mie joskus ammoisessa peruskoulussa lukenutkin kuusi vuotta saksaa.

"Sukkia vuoden ympäri, tunnelmaa luonnosta" tai jotain sinne päin :D Korjatkaa jos olen väärässä.

Viimeinen kuva onkin ovela aasinsilta seuraavaan postaukseen, uudenvuodenlupauspohdintaan. Vähän myöhästyin tuosta vuoden alusta mutta voihan sitä tehdä vaikka uuden lupauksen joka kuukausi...

Joulukimallus

Neulekurssin näyttelynrakennus siirtyi ensi vuodelle, enkä miekään viitsi enää näin lomalla kouluhommia ajatella. Esittelen tuotoksen sitten kun ne ovat asianmukaisesti esillä. Tässä malttamattomille esimakua:

Mitäs tykkäätte? Lisää aiheesta sitten tammikuun puolivälissä ;)

 

Amerikkalaisen joulukuusiloiston myötä Villaviidakko toivottaa kaikille lukijoille 

hyvää ja lämpöistä joulua!

Tämä on viimeinen kerta kun kiusaan teitä matkakuvilla, lupaan :D

Kone neuloo

Taas uutta opettelemassa, ja tällä kertaa siitä saa opintopisteitäkin :D Pitäiskö huolestua opetuksen tasosta kun tämä on ensimmäinen koulussa opittu uusi tekstiiliin liittyvä asia/tekniikka koko vuonna? Tietokoneohjelmien käyttöä ja kaiken maailman tuotannon suunnittelua riittää kyllä...

Uusi jakso alkoi, ja sen myötä neulesuunnittelun kurssi! Kymmenen opintopistettä, puolet neulesuunnittelua Kaledo Knit -ohjelmaa käyttäen ja puolet koneneulontaa, ei mikään minikurssi siis. (Mainittakoon että 40 työtuntia vastaa 1,5 opintopistettä.)

Koneneulonta alkoi perjantaina, ja se on ihan huippukivaa! Perehdyttiin ekalla tunnilla koneen saloihin, ja opeteltiin tekemään kaikkea pitsistä palmikkoihin ja laskoksiin :D Varsin nopeaa etenemistä.

On se jännä vehje! Huomatkaa ergonominen työasento:

Neuletta syntyy...

Aika hauska, eikös? Mm. Admiral Ombre -jämällä testailin, samalla josta syntyi kesällä Hederat.

Reilun kokoinen tilkku syntyi suunnilleen viidessä minuutissa, päättelyssä taisi mennä kauemmin kuin itse neulomisessa!

 VinkVink: Lellu laittoi kaheleissa alulle Ystävyyspeitto -tempauksen:

" Idea olis hyvin helppo. Jokainen, joka haluaa osallistua hyvän jakamiseen, niin neuloisi tai virkkaisi palasen Ystävyydenpeittoon. Lähettäisi sen minulle ja olisi näin mukana peiton arvonnossa.
Palanen saisi olla siis minkäkokoinen tahansa, mutta edellytyksellä, että vähintään 75 % on villaa. Minä yhdistelen niistä sitten sellaisen peiton kun tulee.
Palasen mukaan laitat vaan omat yhteystietosi, niin se riittää.
Palat tulisi olla minulla viimeistään 15.1. ja arvonta suoritetaan siten, että tieto voittajasta julkistetaan 14.2."

Lisätietoa ja osallistumisohjeet löytyy linkin takaa. Mie meinasin surautella näitä tilkkusia lisää ja lähettää sitten Lellulle :) Peittopaloja saa lähettää vaikka kaksikymmentä, mutta jokainen osallistuja saa silti vain yhden arvan ystävänpäivän koittaessa.

Tällaisenkin tein! Hihhii, pikaneulontaa :D

Lorun loppu

Koulu alkoi maanantaina ja vapaat kesäviikot ovat historiaa, samoin iki-ihana työharjoitteluni lankakaupassa. Tässä kahden viimeisen työharjoitteluviikkoni satoa.

Nyt ne miettii että mie oon seonnut kun ompelen lankakerän täyteen helmiä :D

Kyseessä on neliosainen tekstiiliteos, Lankakaupan Vuosi, jonka suunnittelin ja valmistin koristamaan Napin ja Nauhan karua eteistilaa. Taulut eivät ole vielä paikallaan, ne ripustetaan kyllä sinne lähiviikkoina. Työ lukijat saatte siis olla yleisönä teoksen julkistamisessa :P

 

Joka vuodenajalle on omansa. Materiaaleina mm. pellavakangas, pitsit, satiininauhat, organzanauhat, koristenauhat, vetoketjut, vintage -lankarullat, puu- ja muovinapit, erilaiset langat ja paljon muuta :D Kaikki pohjakankaita lukuunottamatta on ylijäämätavaraa ja hävikkiä liikkeestä.

Arvaatko mikä taulu kuuluu mihinkin vuodenaikaan? 150 lukijan merkkipaalu on saavutettu (hiphei, tervetuloa uudet lukijat!), ja sen kunniaksi kaikkien edelliseen kysymykseen oikein vastanneiden kesken arvon pienen sukkalankapalkinnon :) Voit myös samalla kertoa, mikä niistä on suosikkisi. Arvonta on tällä kertaa vain lukijoilleni. Jätä kommenttisi viimeistään perjantaina puoleen yöhön mennessä, arvon voittajan lauantaiaamuna!

Jo joutui armas aika, ja kesätyö suloinen!

Tämän kouluvuoden viimeisen jakson loppuarviointi oli eilen. Homman nimi oli malliston suunnittelu ja malliston tuotteistamisen projektistudio. Suunnittelemaani lastenhuoneen sisustusmallistoon kuului salakkojen lisäksi mm. seuraavaa:

Keskinäinen

tyyny

Malli: Villaviidakko designs

Materiaalit: puuvillakangas, Pirtin Kehräämön hahtuvalanka

Tekniikka: nunohuovutus

Mettiäinen

vauvanpeitto/sylipeitto/matto/mikävaan

Malli: Villaviidakko designs

Lanka: Pirtin Kehräämön hahtuvalanka, kolmesta eri vyyhdistä

Menekki: 330 g

Puikot: 8 mm (reunukseen 10 mm)         

Tässä nämä tärkeimmät. Mallistoon kuuluu myös joitakin kala-aiheisia kuoseja, erilaisia tyynyjä ja peitteitä jne. Kaikkia tuotteita en sentään valmistanut, eikä niin ollut tarkoituskaan.

Mutta nyt on kouluvuosi ohi ja työkesä edessä! Ja millainen työ se onkaan, aijai <3

Tänään oli ensimmäinen työpäiväni, olen heinäkuun puoleen väliin saakka työharjoittelussa Kuopion Napissa ja Nauhassa, eli LANKAKAUPASSA! Ja löytyy sieltä toki niitä nappeja ja nauhoja, sekä lukematon määrä tarviketta ja tilpehööriä kaikenlaisiin käsitöihin. Ainakaan tänään homma ei vielä tuntunut ollenkaan työltä, meinasin unohtaa syödä lounasta ja lähteä kotiin ajallaan kun oli niin kivaa :D

Koska opiskelen muotoilualaa ammattikorkeakoulussa, työharjoitteluksi ei riitä pelkkä puotipuksun homma. Siksi olenkin kevään mittaan suunnitellut kolme neulemallia (okei, yksi niistä on virkkuumalli), joiden ohjeet ja mallikappaleet tulevat lähipäivinä esille liikkeeseen. Yksi näistä on aiemmin vilauttamani, myös Ullaan lähtenyt Kesän Lapsi -peitto. Muut mallit, huivin ja pikkulaukun, esittelen täällä myöhemmin ja niiden ohjeet tulevat todennäköisesti ladattavaksi myös Ravelryyn.

Kiirettä pitää loppuviikon: viimeisteltävien neuleohjeiden lisäksi pitäisi saada lauantaihin mennessä yksi juhlabolero valmiiksi. Saa nähdä kuin käy...

Villaviidakko goes underwater

Malliston tuotteistamisen projektistudio.

Kuvakertomus Salakat tropiikissa -seinätekstiilin synnystä, joka on villapitoisen lastenhuoneen sisustusmallistoni uniikki showpiece. (Varoitus: kuvatulva!)

Vaihe 1: Hirveesti villaa muotoonleikatun jadenvihreän puuvillakankaan päälle.

Vaihe 2: Tökitään sen verran se neulalla kiinni että työ kestää liikuttelua.

Vaihe 3: Siirrytään varovasti neulauskoneelle ja ajetaan talla pohjassa pari tuntia.

(Neulauskone on ompelukoneen näköinen laite, jossa on tavisneulan sijasta viisi huovutusneulaa.)

Vaihe 4: Kastellaan koko työ kiehuvalla vedellä. Sitten jääkylmällä. Ja sitten taas kiehuvalla.

Vaihe 5: Kääritään työ suuren muoviputken ympärille kuplamuovin kanssa ja sidotaan tiukasti kiinni. Koko hökötys laitetaan Vilho -vanutukoneeseen pyörimään reiluksi tunniksi, jossa kolme painavaa, nypyläistä tukkia vanuttaa sitä välissään. Välillä se otetaan sieltä pois, käännellään ja väännellään, annetaan jälleen shokkikäsittelyä vedellä ja laitetaan toisinpäin takaisin vanuttumaan. (Ja sitten pysäytetään kone paniikissa kun kiinnitysnaruista huolimatta työ alkaa vetää vinoon ja avautua koneessa...)

Vaihe 6: Puretaan työ rullan päältä ja ripustetaan koko laitos kuivumaan.

Vaihe 7: Siirrytään pienempien partikkelien ääreen.

Kaloja! Tässä vaiheessa vielä vain neulahuovalla päällystettyjä

Vaihe 8: Ehostetaan pienempiä partikkeleja, eli ne kävivät läpi saman käsittelyn kuin edellinen, isompi osa.

Vaihe 9: Pieniä kalasia ei voinut työntää jättiläismäiseen Vilhoon, joten ne piti huovuttaa perinteisin metodein.

(Kyllä, miulla on huovuttaessa muovihanskat JA puuvillahanskat. Atooppinen iho halkeaa heti kun vain joku lähistöllä edes mainitsee märkähuovutuksen.

Vaihe 10: Kirjontaa, ompelua, asettelua, kiroilua, mittailua, mietiskelyä ja miljoonan tikun ja heinänpätkän kaivelua huopuneen villan sisästä.

Tadaa!

Siinä se roikkuu seinällä, kohdevalojen loisteessa! Horisontaalinen "sauma" keskellä on rivi salaisia taskuja, joihin voi piilottaa aarteita.

Tällä kurssilla suunniteltiin kaupallisia mallistoja. Miun työ ei sopinut näytille muiden, teollisempien tuotteiden (kuoseja, painotuotteita jne.) joukkoon koulun aulaan. Sen sijaan se sijoitettiin aulan ja Taitemia Gallerian välille, ja galleriassa on sitten esillä kolmannen vuoden opiskelijoiden tekstiilitaidetta. Salakat tropiikissa siis on jotain teollisen malliston ja taiteen väliltä :D

Tropiikki on aika ilmiselvä, mutta löydättekö salakat? Niitä on seitsemän ;)

Salakat tropiikissa

Malli: Uniikki seinätekstiili a'la mie

Tekniikat: Nunohuovutus, etupistokirjonta

Materiaalit: Värjätty villa, neulahuopa, puuvillakangas, Pirkkalanka (100 % villaa)