Frankfurt Am Main pähkinänkuoressa

Siinähän se viikko vierähti uskomattoman nopeasti: messuillen, messuillen ja messuillen. Ja ehkä ihan vähän shoppaillen ja herkuttellenkin ;) Homman nimi oli siis Heimtextil -messut, "Textile passion meets profession".

Frankfurtin järjettömän suuressa messukeskuksessa (hallien väliä kuljettiin busseilla!) valokuvaaminen oli tietenkin ankarasti kielletty, mutta lauantaina paikan sulkeuduttua sai omasta osastosta napata kuvia ennen purkua.

Hyvin erotuttiin joukosta, ainut ständi koko DesignLive -hallissa jossa oli jokin lavaste :D Meillä oli neuleella päällystetty puu, ihanainen! Ja myös ainut musta osasto. Pöydällä näkyy myytävien kuosien pinot (yhteensä 300 kpl) ja telineessä pintamallit, kudottua, huovutettua, neulottua, mitävaan. Mukana noin 50 opiskelijan malleja, miulta neljä kuosia ja kuusi pintamallia jotka esittelen jahka se on luvallista. Hyvin meni matka, saatiin paljon arvokasta kokemusta, palautetta ja myytiinkin jotain ;)

Reissustamme oli juttu viime viikon Opettaja -lehdessä, ja Taito -lehteenkin pitäisi tulla pikapuoliin juttua, samoin Savon Sanomiin.

Ja löytyihän sieltä jokunen lankakauppakin, joista oikeastaan vain yksi on mainitsemisen arvoinen (muut pieniä tai liian vaikeita löytää tai liian kaukana keskustasta). Katsokaa, lankaa kadulla!

Wolle Rödelin isohko kauppa sijaitsi vanhan kaupungin ja Zeil -ostoskadun välissä, kivenheiton päässä Tuomiokirkolta. Wolle Rödel on saksalainen lankavalmistaja, ja nimikkolankojen lisäksi liikkeessä oli myynnissä mm. Lana Grossan ja Regian keriä.

Knit Pro -puikkoja sai sieltä hienoissa pikkuisissa pahvilaatikoissa. Miulta itse asiassa katkesikin puikko matkalla, mutta ostin uudet eräästä ensin kohdalle sattuneesta ompelutarvikeliikkeesta. Tuli jokusen euron halvemmaksi kun kotimaasta ostaessa.

Wolle Rödel -merkin tuotteet olivat tietysti huomattavasti muita edullisempia, ja mukaan tarttuikin testiin jokunen kerä sukkalankaa.

Toinen blogin aihepiiriin kiinteästi liittyvä ostos oli kaunis ja raikas sukkakirja Joker -halpakirjakaupasta, maksoikin kokonaiset viisi euroa. Saksankielinen tietysti, mutta eiköhän tästä Ullan neulesanastolla selvitä. Ja oonhan mie joskus ammoisessa peruskoulussa lukenutkin kuusi vuotta saksaa.

"Sukkia vuoden ympäri, tunnelmaa luonnosta" tai jotain sinne päin :D Korjatkaa jos olen väärässä.

Viimeinen kuva onkin ovela aasinsilta seuraavaan postaukseen, uudenvuodenlupauspohdintaan. Vähän myöhästyin tuosta vuoden alusta mutta voihan sitä tehdä vaikka uuden lupauksen joka kuukausi...