"He kulkivat edelleen huomaamatta lainkaan, mihin suuntaan joutuivat. Oli liian paljon ajateltavaa, tunnettavaa ja sanottavaa, jotta muihin asioihin olisi voinut kiinnittää huomiota."
Jane Austen, Ylpeys ja Ennakkoluulo (1813)
Juicy Reticule (kyh 14)
Malli: Modern Reticule by Heather Zoppetti (Jane Austen Knits 2011)
Lanka: Itse värjätty seiskaveikka
Menekki: 87 g
Puikot: 4,5 mm Knit Pro -minipyörö
Luin pari Jane Austenin teosta joskus yläasteaikoina, mutten niistä tuolloin juuri perustanut. Upeiden
Jane Austen knits -lehtien innoittamana olen alkanut kahlata läpi Austenin kirjoja uudelleen, ja ihastunut täysin niiden ajankuvaan, kieleen ja huumoriin. Sain juuri loppuun kirjan josta edellinen lainaus on peräisin, se on tähän astinen suosikkini. Nyt aloitin nimikkokirjani, Emman.
Heti ensiselailulla viime vuoden
Jane Austen knits -lehdestä sattui silmääni tämä suloinen pussukkamalli, koska projektipusseja ei voi koskaan olla liikaa ;) Aikoinaan tämän tyyppisiä pussukoissa ovat rouvat ja neidit säilyttäneet tärkeitä pikkutavaroitaan.
Kesän mehukkain projektipussi on Kool Aid -kirsikkamehujauheella
värjätty ;) Viime syksyn kokeiluja, pohjalankana vaaleanharmaa vajaa
kerä seiskaveikkaa. Kattilassa värjäsin, mikrossa värjääminen on
mielestäni vaan jotenki väärin :D Taidan olla vanhanaikainen.
Pussukan pohja, reunus ja kahvat ovat herringbone-neuletta, joka näyttää vähän kinnasneuleelta. Tiivistä ja hauskan näköistä, sopii erityisen hyvin semisolidille langalle. Malko hidasta neuloa, mutta kuitenkin huomattavasti sitä kinnasneulaa nopeampaa :D Tämä pinta sopisi hyvin talvineuleisiin...
Sitten se paljastus: myönnän nyt rehellisesti etten tule saattamaan kesäyön hullutusta loppuun. En edes yritä. Purin kolme neuletta kokonaan kun ne ei olleet sitä mitä niiden piti, enkä viitsinyt aloittaa uudestaan kun ei yhtään innostanut. Lähdin Liljan kanssa parin viikon lomareissulle pohjoiseen, enkä ottanut edes mukaan kaikkia keskeneräisiä töitä.
Jotenkin tuntuu että koko miun suhde neulomiseen harrasteena ja taiteenlajina on muuttumassa. Luitte oikein, taiteenlajina. Olenhan sentään käsi- ja taideteollisuusalan opiskelija ;)
Ennen miulle oli tärkeää tehdä paljon valmista lukumäärällisesti, siis olla mahdollisimman tuottoisa. Nyt tuntuu että haluan mielummin luoda jotain, mihin sijoitan aikaa ja vaivaa ja lopputulos on sen mukainen. En nyt tarkoita että tästä lähtien haluaisin neuloa vain valtavan monimutkaisia pitsihuiveja tai maata viistäviä neuletakkeja. Yritän ilmaista, että nautin näinä päivinä enemmän itse prosessista, laadukkaista langoista ja monipuolisista neuleohjeista. Neulon mielummin isomman, vaativamman villatakin tai -paidan joka sopii just miulle ja joka varmasti tulee käyttöön, kuin samassa ajassa kolme paria perussukkia ja muutaman pipon. Lisäksi kiinnostukseni neulesuunnitteluun kasvaa päivä päivältä, ja se jos mikä on aikaavievää puuhaa. Ideoita pulpahtaa päähän sitä vauhtia että jos jokaisen työstäisin valmiiksi ohjeeksi, en ehtisi pariin vuoteen sitten muuta neulerintamalla tekemäänkään :D Onneksi kaikki ideat eivät sentään ole niin maailmaamullistavia että ne kannattaisi paperille siirtää.
Älkää siis hämmästykö jos neuleiden valmistumistahti alkaa jossain vaiheessa hidastua aikaisemmasta. Blogia en aio unohtaa, päinvastoin: bloggaamisen ja nettineulemaailman ansiosta olen nyt tässä. Ehkä tulevaisuudessa postausten aiheet koskevat useammin vaikkapa suunnitteluprosessia tai uusia ideoita, valmiiden neuleiden ohella tietenkin :)