perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kahden sateen välissä...

...ehtii kuvaamaan huivin!



Kultainen panoraama

Malli: Panoramic Stole / Hannah Fettig kirjasta Coastal Knits
Lanka: Kuje -lanka (100 % merinoa)
Menekki: 206 g
Puikot: Knit Pro 4 mm



Kultainen Kuje-lanka on asunut lankavarastossani iät ja ajat, ainakin neljä vuotta. Vasta nyt se pääsi puikoille, kun nappasin Kierot Puikot 2014 -retriittiin lähtiessäni mukaan valmiiksi kerityt vyyhdit ja kauniin huiviohjeen ajatuksenani aloittaa sopivan helppo mutta mielenkiintoinen reissuneule. Reissussa tätä onkin neulottu, retriitin jälkeen useilla bussimatkoilla, kyläpaikoissa ja jopa synnytyssalissa supistuksia odotellessa... Iisiä pitsiä ja lyhennettyjä kerroksia sisältävä Panoramic Stole olikin juuri sopiva mukana kulkeva neule, simppeli muttei liian aivoton.


Kuje -lankaa ei enää saa mistään, sillä lankakauppa Kujeen Hanna ei enää sitä värjää. Harmi, sillä neulomiskokemus oli kerrassaan upea! Kultaisen ja ruskean sävyt vaihtelivat langassa uskomattoman kauniisti, eikä valmis huivikaan hullummalta näytä. Jokainen vyyhti on uniikki, mutta mie en ainakaan suurempaa värinvaihtelua huomaa huivissani, vaikka kaikkien taiteen sääntöjen mukaan en raidoittanutkaan kahdelta vyyhdiltä, vaan neuloin huolettomasti ensin yhden ja sitten toisen vyyhtini.


Tällaista stoola-mallista huivia miulla ei ennestään ollutkaan, ja kuten kuvista näkyy niin sitä voi käyttää monin tavoin. Tykkään! Ja onhan se upean värinen ja suloisen pehmeäkin...

Huomasitte ehkä myös asukokonaisuuteen kuuluvat kämmekkäät? Ne miulle lähetti tämän huivin valmistumisesta täysin tietämätön, ihana Tiina, kuten seuraavassa kuvassa näkyvän piponkin! Eikö ole mainio setti?

 

P.S. Aavistuksen myrtsi kuvausilme ei johdu neuleista vaan valtavista hyttysparvista ympärillä, jotka eivät onneksi sumentaneet kameran linssiä (vaikka lähellä oli). Kiitos Liljan kummitädille kuvausavusta, tervetuloa taas kylään :)

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Kukkatarhani

Nyt on vauvalla kesäpeitto, kevyen kukkainen. Tällä viikolla ipana on kyllä kääritty päiväunille villaan, mutta ehkä ne kesäisemmät kelitkin sieltä taas pian saapuvat...


Kesäkukat

Malli: Virkatut afrikankukat
Lanka: King Cole Bamboo Cotton (50 % bambua 50 % puuvillaa)
Menekki: 403 g
Koukku: 4 mm

Peitossa on 58 kokonaista kukkapalaa. Puolikkaallekin löytyisi ohje, mutta miusta ne puolikkaat kukat on jotenkin oudon näkösiä, joten peiton muoto on mukavan aaltoileva. Eihän tämä iso ole, mutta onpahan juuri passelin kokoinen vauvan päiväunipeitoksi.

Näitä kukkasia virkkaillaan kai yleensä jämälangoista, mutta mie hommasin langat ihan uutena just tätä tarkoitusta varten viime talvena. Aloitin palojen koukuttelun joskus huhtikuussa, ja 2/3 niistä valmistuikin ennen ipanan syntymää. Loput valmistuivat verkkaisesti toukokuussa, ja suurin osa peittoon käytetystä ajasta menikin sitten langanpäiden päättelyyn. (Kyllä kyllä, ne olisi voinut päätella virkatessakin mutta enpä päätellyt, jonkin asteen masokisti kun olen...) Palat on yhdistetty viimeisen virkkauskerroksen aikana Happypotamus-ohjeen tekniikalla.

Kevyt tämä kesäpeitto ei kyllä ole, bambu-puuvillasekoite on lankana melko raskasta. Parempi näin, lapsi nukkuu helteelläkin levollisemmin kun tuntee olevansa peitelty


Kuvat on otettu heti päättelyurakan valmistumisen jälkeen, ja jonkinasteinen kastelu ja pingotus olisi ehkä paikallaan kuten kuvasta näkyy, ainakin reunojen osalta. Todennäköisesti se jää kuitenkin tekemättä, käytössä kun pingottamattomuutta ei varmasti kukaan huomaa...


Vauva sai pari viikkoa sitten kasteessa nimekseen Iiris Lahja Amalia, ja täyttää ensi viikolla jo 2 kk! Mihin ihmeeseen tuo aika on mennyt? Vastahan myö tultiin kotiin sairaalasta...

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Kylmä ja vähäluminen

Suomen kesä. Oiva aika neuloa lapasia!


Kevätruusu

Malli: Kevätruusu -lapaset / Emma Karvonen (mie ite!)
Lanka: Zwerger Garn Opal Uni 6-fach värissä Grasgrün
Menekki: 60 g
Puikot: 3 mm

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin suunnittelin ja neuloin nämä kyllä jo keväällä, joskus maaliskuussa. Huomaatteko mallissa jotain tuttua? Kyllä, tämä on Ullaneuleessa 1/14 julkaistujen Roosa Ruusu -kämmekkäiden lapasversio, myöskin Silkkivilla -lankakaupalle suunniteltu. Ohje onkin (Ravelryn lisäksi) ladattavissa Silkkivillan nettisivuilta

Kevätruusu -lapasissa palmikot ovat toistensa peilikuvat, ja kärjellä on tietenkin oma kaavionsa. Peukalokiilan lisäykset on toteutettu niin ettei niiden kohdalle jää reikiä. Muuten tämä lämpimämpi versio on sisarkämmekkäidensä kaltainen.


Vuoden toinen Ulla ilmestyi muutama päivä sitten, mutta tällä kertaa mie en ehtinyt valmistelemaan siihen ohjetta sattuneesta syystä. Tämä onkin merkkitapaus, ensimmäisen ohjeen suunnittelin Ullaan syksyllä 2011, ja sen jälkeen joka numerossa on ollut joku miun malli :D Käykäähän kurkkaamassa, kansikuvaneuleena on upeat sukat!

Viimeiset "vapaat hetket" käytin huhtikuun lopulla erääseen toiseen suunnitteluprojektiin, sen tuloksista lisää elokuussa ;)

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kesän alku

Kesä saapui kuin varkain, ja sen mukana lukemattomat juhlat ja tapahtumat joihin pitäisi itsensä ja jälkikasvunsa pukea vähän tavallista siistimmin. Havahduin alkuviikosta juhlakauden lähestymiseen, ja kaivautuminen viisivuotiaan vaatekaappiin vahvisti pelkoni: kaikkien kesämekot olivat talven aikana muuttuneet tunikoiksi! Onneksi lasten legginsimuoti on yhä valloillaan, ja pikapistäytyminen henkkamaukkaan korjasi juhlamekkotilanteen.

Ompelin Liljalle viime kesänä kolme mekkoa ihanan Mekkotehdas -kirjan ohjeilla, joista viimeinen on jäänyt blogissa esittelemättä. Tämä leninki pääsikin heti eilen miehen serkun yo-juhlissa edustuskäyttöön. Kuvamateriaali on viime elokuulta, siitä pääseekin fiilistelemään kesän vihreyttä (ja sitä alkuperäistä mekon helman pituuttakin...)


Sinikukkainen

Malli: Mekkotehtaan Elina
Materiaalit: Puuvillakankaat ja brodyyrit mummon varastoista
Koko: 110-116 cm


Elina on Mekkotehtaan yksinkertaisimpia malleja, mutta kyllä senkin ompeluun saa aikaa kulumaan kun lisäilee sopivasti röyhelöitä ja rimpsuja! Kirjassa on useita eri variaatioita jokaisesta mekkomallista, mikä onkin mielestäni teoksen parhaita puolia. Katariinaan ja Orelmaan verrattuna Elina kuitenkin valmistuu supernopeasti.


Näitä sovituskuvia katsellessa tulee mieleen että on suoranainen ihme, että tämäkin mekko oli vielä valkoinen...


Samalla höyryllä ompelin silloin viime kesänä Liljan pikkuserkulle pikkuisen mekon samoista kankaista, siitä miulla ei ole kuin yksi pikkukuva. Melko leveä on tämä malli, liekö leninki päässyt käyttöön... Samoilla kaavoilla voisin Liljallekin ommella nyt toisen mekon, helmaan vaan lisää pituutta.


Lilja oli eilen varsin edustava mekossaan, ja yritin tietenkin saada jonkin otoksen myös nykytilasta. Vaan kuinkas kävikään. Ilme ei ole julkaisukelpoinen, ja kuvaahan tästä lapsesta ei enää saa ilman suosikkilelua iinestä (jonka nimi on muuten Milla Magia...) No idea siitä kai käy selville, sinikukkainen mekko-tunika on käytössä ja varsin sopiva (ja söpökin).


Mekkotehdas -kirjan selailu aiheutti taas hillittömän mekonompeluinnon, saa nähdä ehtiskö sitä jonkin koltun täksikin kesäksi surauttaa...

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Muodin aallonharjalla

Silloin kun Lilja syntyi viisi vuotta sitten, oli vielä ihan ok ja tavallista suojata vaunujen kuomu harsolla, että vauva sai nukkua rauhassa. Olen antanut itseni ymmärtää että tällainen toiminta ei enää ole hyväksyttyä. Nykyään pitää olla erityinen, renkailla varustettu kuomuverho rattaisiin sopivassa värissä ja trendikkäällä kuosilla.

Pitihän se miunkin siirtyä nykyaikaan, mutta maksaisinko monta kymppiä kangaspalasta ja rinkuloista? Ehen. Ostin Clas Ohlsonilta jo huhtikuussa muutamalla eurolla purjerenkaita ja suihkuverhonrenkaita, ja sukelsin omaan kangaskaappiini. Tässä tulos (kuva ei ole lavastettu, vaunuissa nukkuu lapsi!):


Näin se käy: Summittainen mittaus vaunujen kuomun koosta ja muodosta, vähintään yhtä summittaisesti leikattu pala retrokangasta, vähän päärmäystä, muotoilua ja lisää leikkelyä, purjerenkaiden vasarointia (jännää puuhaa!) ja tadaa, trendikäs kuomuverho on valmis!

Tuotos testattiin eilen kun olin ekaa kertaa vauvan kanssa Kuopiossa shoppailemassa ja kavereita tapaamassa, ja hyvin toimi!


Rinkuloita riittäis vielä kolmeen verhoon, ja kankaita ainakin kolmeenkymmeneen...

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kiitos!

Eipä haitannu etten ehtinyt neuloa ipanalle itse kuin yhden minihaalarin, takin ja peiton. Sunnuntaina meillä kävi nimittäin neulojaystäviä vieraisilla, ja ai että minkä "pikku paketin" he toivatkaan mukanaan!


Housuja, sukkia, tumppuja, hattuja, suklaata, leluja ja vaikkajamitä, ihanan kirkkaissa väreissä ja rakkaudella meille neulottuna. Ihan kaikki lahjukset ei kuvaankaan mahtunut kun pääsivät heti käyttöön. Kortissa oli 22 nimeä (jos oikein laskin), kyllä mie oon onnekas kun on tällasia ystäviä! Liikuttuneena oon täällä nyt pari päivää ihaillut näitä... Erityiskiitos isosiskon muistamisesta, Lilja on välillä ollut vähän myrtsinä kun pikkusiskolle tulee pakettikaupalla lahjoja. Kruunu on ollut päässä sunnuntaista lähtien ja sininen nalle on päässyt unikaverien valittuun joukkoon.


Helteet tulivatkin tänä vuonna aikaisin, joten suloisten villavaatteiden käyttöönotto ei ehkä tapahdu ihan lähipäivinä. Onneksi kasvunvaraa näytti olevan :)

Ite olen virkkaillut verkkaisessa tahdissa viimeisiä kukkasia vauvan kesäpeittoon, joka onkin jo paria lappusta vaille valmis. Sitten alkaakin se ikävin osuus, jos näette päättelykeijua niin lähettäkää tänne päin!