tiistai 18. marraskuuta 2014

Talven ihme

Se neuloo sittenkin! Ja kovasti neulookin, mut blogi ei jostain syystä päivity itsekseen...

Ipanalle valmistui kahden kuukauden ähräämisen seurauksena uusi haalari, ja kerrankin jopa juuri oikeaan aikaan!


Talvilämpö

Lanka: Drops Alpaca violetinharmaana ja tummana viininpunaisena
Menekki: 160 g kokoon 6-9 kk
Puikot: 3 mm Knit Pro

Syyskuun alussa suunnittelin ipanan haalarin neulomista. Pähkäilin pitkään, neuloako ohut vai paksu, molempiin oli langat valmiina. Päädyin ohueen versioon, koska arvelin sille olevan enemmän käyttöä. Tätä päätöstä olen eräänkin kerran tässä syksyn aikana katunut, olisin tässä ohuilla puikoilla tikutellessa ja mallin kanssa säätäessä ehtinyt neuloa jo viisi paksua pukua... Note to self: jos aikaa on käytettävissä rajallinen määrä, älä valitse sitä suuritöisintä mallia!


Joskus tuntuu että tää on joku sairaus, siis se ettei mikään neulemalli kelpaa sellaisenaan, vaan pitää aina ruveta muokkaamaan. 

Ensisilmäyksellä tämänkin haalarin ohje oli varsin mukiinmenevä, mutta pitihän sinne sit lisäillä haaraan silmukoita ja kiila lisätilaa tuomaan, neuloa peppuun lyhennettyjä kerroksia kestovaippaa varten, siirtää nappilistaa hieman ja tehdä siitä leveämpi, laskea uudelleen kaarrokkeen kavennukset, ym ym ym. Ja tietenkin neuloa kaikki samaan aikaan pyöröpuikoilla niin että langat oli keskenään tuhannen solmussa jatkuvasti.

Pitäis varmaan tehdä vaan huiveja ja sukkia, niiden kanssa on helpompi pysyä ruodussa ja seurata ohjetta...


Vaan ei työ mennyt hukkaan, haalarista tuli varsin pätevä! Käänteiden ansiosta hihoissa ja lahkeissa on kasvunvaraa, vaipalle riittää tilaa ja kaarrokkeesta tuli juuri oikean korkuinen. Vähän meinasi  loppuvaiheessa arveluttaa nuo mittasuhteet, kun lanka ja puikkokokokin ja niiden myötä tiheys oli erilainen kuin alkuperäisessa mallissa. Alhaalta ylöspäin neulottaessa kaarrokkeen kokoa on vaikeampi säätää kuin päinvastaiseen suuntaan neuloen. Mutta kaikki päättyi hyvin, ja mittasuhteet asettuivat kastelun ja kuosittelun jälkeen kohdalleen.


Alkuperäisessä ohjeessa miehusta ja kaarroke on koristeltu kirjoneuleella, jonka mie korvasin raidoilla. Siksi että raidat on pop, ja siksi että olen surkea neulomaan kirjoneuletta tasona, se on superhidasta... Vähän tuli tehtyä isot napinlävet mutta väliäkös tuolla, inhoan pikkunappien napittamista lapsen tempoillessa ja heiluessa. Näistä ainakin saa kiinni ja reikiinkin ne osuvat helpommin. Juuri oikean näköiset ja väriset napit löytyivät totuttuun tapaan Kuopion Napista ja Nauhasta, kiitos nohevalle myyjättärelle ;)


Kuvausympäristömme on hivenen erikoinen syystä, että kodinhoitohuone on tässä talossa ainoa tila jossa on tarpeeksi kirkas valo ilta-aikaan, ja syöttötuoli oli ainut paikka jossa sain haalarin etupuolenkin kuvaan.

Lattialla ei nimittäin selällään enää köllötellä, ehei. Mahallaan ipana pyörii napansa ympäri vauhdilla, ja kierähtelee välillä omituisiin paikkoihin. Kova kytö olisi päästä myös eteenpäin, vaan vielä ei liikuta. Eiköhän se siitä viimeistään jouluksi aukea tuo ryömimisen salaisuus, joulukuusi kun tunnetusti on täysin vastustamaton härpäke kaikille alle 30-vuotiaille, koko ajan pitää olla nykimässä...


Täältä tullaan!

24 kommenttia:

  1. Ihana Iiris <3 Hyvin olet onnistunut koon muokkaamisessa, istuu kuin valettu ja bloggaaminenkin on onnistunut, hyvä sinä :) Kiitos itsellesi kun kävit!

    VastaaPoista
  2. Onpas kertakaikkisen istuva haalari, kaiken vaivan väärti. Ja tomera nuori emännänalku siellä sisällä :D.

    VastaaPoista
  3. Huippumalli! Kaunis on haalarikin. Omalla tenavalla on täysharmaa haalari ja hän muistutti jotenkin kuuttia se päällänsä lattialla mönkiessään. Nyt on jo ysillä, aika rientää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on mummon neuloma täysharmaa haalari isosiskon jäljiltä kaapissa odottelemassa, se sopinee päälle sitten ensi talvena.

      Poista
    2. Such a charming that little Iiris and lovely clothing!

      Poista
  4. Ihana haalari hurmaavalla mallilla. Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
  5. Voi suloisuutta! Meilläkin pitäisi villahaalaria pistää puikoille, vaan kun ei huvita. Mieluummin aloittaisin villatakin itselleni ja kaikkeahan ei millään ehdi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpäniin, miullakin on kaksi neulejonoa: neuleet jotka pitäisi tehdä ja neuleet jotka oikeesti haouan tehdä...

      Poista
  6. Voi ei kuinka ihana! Täytyy itsekkin ruveta väsäämään todenteolla tulevalle pienelle vaatteita.

    VastaaPoista
  7. Vai että semmonen neulemallien muokkaussairaus! :D Haha! Kaunis tuli kyllä haalarista, ja ihana pallero haalarin sisällä.

    VastaaPoista
  8. Suloisia ovat molemmat, sekä haalari että ipana! :)

    VastaaPoista
  9. Kaunis on. Toivottavasti ei nyt jää ihan heti pieneksi :(

    VastaaPoista
  10. Hitsi kun on ihana! Erityisesti väreistä tykkään tosi paljon. Ja mikä ihana söpöläinen haalarin käyttäjänä <3

    VastaaPoista
  11. Kerrassaan mainio haalari, ja super hellyttävä malli! Se taitaa olla joku neulojan luonnevika, että aina pitää tehdä jotain eri tavalla kuin ohjeessa...! Sitä on havaittavissa myös täällä....!

    VastaaPoista
  12. Iiiihana! Niin söpö, että aivot sulaa. Ja soma on haalarikin. ;) Näyttää ihan mahdottoman kätevältä. Olihan siinä varmasti hurjan iso työ, niin kuin noissa pienissä vaatteissa aina, vaikka sellaisen kuvittelee kutiloivansa viikossa. Mutta istuupa myöskin hyvin sitten päälle.

    VastaaPoista
  13. Nätti on sekä malli että haalari :).

    VastaaPoista
  14. Tosi makee haalari, kyl ohkanen on varmaan parempi, ko sen kanssa pystyy sit laittaa helpommin kerrastoakin! Haalarinomistaja näyttää olevan onnellinen haalarissaan :)

    VastaaPoista
  15. Oi miten kaunis haalari ja suloinen on sen saajakin! =) Melkoinen neulekone olet!

    VastaaPoista
  16. Suloinen haalari ja Suloinen haalarin omistaja :)

    VastaaPoista
  17. Varsin sopiva ja sievä haalari suloisella tyttösellä! =)

    VastaaPoista
  18. Ihana haalari syntyikin! Ja ihana on ipanakin <3

    VastaaPoista
  19. Voi että kun on neiti kasvanut! Onneksi jaksoit väkertää, haalarista tuli hieno! Kyllä neidin nyt kelpaa :) Mä jo luovutin kuvien kanssa, ihan toivotonta touhua. Iltaisin ei hommasta tule mitään ja sunnuntaina kun meilläpäin paistoi aurinko oli kamerasta luonnollisesti akku tyhjä. Valoa, kamera ja malli samaan paikkaan tuntuu olevan nyt mahdottomuus :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)