keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Kevään keskeneräiset kauhujen korista

Näin kevään kynnyksellä (no okei, sen ovi on vielä kiinni mutta lähellä ollaan!) tulee miulle aina tarve alkaa tuulettaa pimeitä nurkkia ja siivoilla paikkoja. Joskus se jää pelkän takaraivossa kolkuttavan tarpeen tai haikailun tasolle, mutta tänä vuonna bongasin Silmukan saalistus -blogista jotain mielentilaani varsin sopivaa!


Kevään keskeneräiset -haasteessa on yksinkertaisesti tarkoitus neuloa valmiiksi keskeneräisiä asioita, olivat ne sitten vielä lankoina ja ohjejonoina, tai kesken jääneinä töinä silmukoineen päivineen. Valmiiksi saatettavat työt voi määritellä itse, ja ne pitää saada toukokuun viimeiseen päivään mennessä valmiiksi. Mie päätinkin hypätä suoraan syvään päähän ja kaivautua erääseen sekalaista tavaraa sisältävään komeroon. Sieltä, ihan perältä alahyllyltä, kaivoin esiin ns. kauhujen korin!

Kauhujen kori on koppa täynnä keskeneräisiä töitä kaaaaaaaukaa vuosien takaa. Tai niin mie luulin.


Se osoittautuikin koriksi täynnä mallitilkkuja, valmiita neuleita, ja kehruukuituja???  Turhaan olin pelännyt vuosikausiksi hautautuneita monstereita... Löytyi sieltä sentään muutama ihan oikeasti keskeneräinen neule- ja virkkuutyökin. Ihan hävettää tunnustaa, että nämä työt on niin vanhoja, että ne olen reilut viisi vuotta sitten tänne maalle muutettaessa muuttokuormassa kuljettanut, enkä sen jälkeen ole kajonnut koko viritelmiin...


Tuossa on seiskaveikasta aloitettu dominoneulepeitto (toistaiseksi muistuttaa vielä kaulahuivia), pellavalangasta virkattu pyyhe (ohje Kipakoiden neulekalenterista vuodelta 2010). Lisäksi laitoin kuvaan yhden monista pienistä päättelemättömistä jutuista joita korista pursuili, tuon kukan ohje on kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua (Hanna Välitalo).

Kipakoiden kalenterin vuosiluvusta päätellen nämä kaikki työt on aloitettu (ja jätetty kesken) vuonna 2010. Siis kuusi vuotta sitten! Nämä möröt on saatava pois kaapista mörisemästä. Dominopeiton alku on ihan hauska (kuusi vuotta myöhemmin olen edelleen räävittömän moniväristen jämätöiden ystävä), ja vaikka seiskaveikkaa ei enää kaapeista paria jämää enempää löydykään, luulen että vastaavan vahvuisian lankoja on sen verran, että tästä voisi vaikka vauvanpeiton tikutella. Tai nuken peiton. Tuolla kaamealla metallisella minipyöröllä heitän kyllä vesilintua!  Pellavapyyhekin saatetaan valmiiksi, kunhan paikallistan taas sen ohjeen jostain arkistojeni kätköistä.

Kauhujen korista löytyi myös muutama räpellys, joiden ei olisi tarvinnut kyllä päivänvaloa ikinä nähdäkään, ja joille luettiin välittömästi purkutuomio ilman oikeudenkäyntiä. Nämä kaikki myös kultaiselta vuodelta 2010.


Keltainen, OnLinie Tessasta neulomani hanska on ainut ikinä neulomani sormikas, peukaloa vaille valmis. Lankaa ei näy lisää mailla halmeilla, ja hanska on turhan suuri. Tämä yritelmä saattaa jopa olla aloitettu vuonna 2009. Luumunvärisestä seiskaveikasta neulotut 1 ja 1/3 lapasta kärsivät karmeasta mallineuleesta kämmenselässä. Iso, sinivalkoinen läpykkä on mysteeri. Muistelen sen liittyneen jotenkin vuosien takaiseen STYCK-kisaan, joka jäi miulta nolosti kesken. En oikein arvostanut miulle määrättyä lajia, ja muistaakseni olin vielä sinä syksynä kipeänä sängyn pohjalla monta viikkoa. Purkuun, purkuun ja purkuun.

Heti tuli paljon kevyempi olo! Haastan kaikki kaivelemaan karmeimmat keskeneräisyydet päivänvaloon! Löytyykö keltään näin vanhoja, jotka voisi vielä tehdä loppuun?

17 kommenttia:

  1. Minäkin vastasi haasteeseen. Josko siitä saisi sitä puhtia ja ryhtiä oikeesti saada valmiiksi vuoden, kaksi ja kolmekin korissa lojuneet työt (on vielä ainakin yks UFO, joka on varmaan vuodelta 2009).
    Tsemppiä.

    VastaaPoista
  2. Eihän noi oo edes vanhoja! Sanoo yks, jonka kaapista löytyy palapeitto, joka odottaa yhdistäjäänsä - jo vuodesta 2006. :D

    VastaaPoista
  3. Ihana termi tuo kauhujen kori! :D

    Minäkin osallistuin samaan haasteeseen, mutta huomattavasti tuoreemmilla keskeneräisyyksillä. Mun kauhujen korostan kun taitaa löytyä vain purettavaa... :-)

    VastaaPoista
  4. Kiva, että uskalsit kaivella vanhoja keskeneräisiä haasteen inoittamana! :) Itseltä ei noin vanhoja keskeneräisiä taida löytyä, mutta mettalliset puikot olen haudannut syvälle lankalaatikon pohjalle ja sinne saavat jäädäkkin :D Kiitos kun lähdit haasteeseen mukaan ja tsemppiä keskeneräisten kanssa! :)

    VastaaPoista
  5. Mulla ei enää taida olla mitään noin vanhoja juttuja jemmassa, koska vuosi sitten ennen muuttoa kävin läpi vaatehuoneen ylähyllyn. Siellä oli muistoja viime vuosituhannelta (kulkeneet samoissa pusseissa aika monessa muutossa), jotka kyllä kaikki sai purkutuomion välittömästi :)

    VastaaPoista
  6. Ihanaa että tuollaisetkin vanhat möröt pääsivät esille! Tekee niille varmasti hyvää. Veikkaan että niillä on ollut ikävä sua! :)

    VastaaPoista
  7. No oho. Ei mulla noin vanhoja löytynyt :D

    VastaaPoista
  8. Aikoinaan ufoillessa mulla taisi vanhin työ olla lähes kolmekymmentä vuotta keskeneräisenä. Valmistui! Pitäisi heittäytyä nyt vaatehuoneen nurkkiin penkomaan...

    VastaaPoista
  9. Minun keskeneräisistä löytyy paita, jonka anoppi antoi minulle,että tekisin loppuun. Oli aloittanut sitä omalle pojalle(mun miehelle)vuonna 1985. Siitä puuttuu hihat ja lankakin tuli mukana. Ohjetta ei ole ja lanka kerään huopautunut kiinni,joten saattaa jäädä itselläkin tekemättä :)

    VastaaPoista
  10. tuo sinivalkoinen on kyllä aika jännän näköinen? housut? tyyny? mikäköhän siitä on pitänyt tulla?
    Omista keskeneräisistä vanhimmat ovat ravelryn mukaan vuodelta 2009. Eli sieltä löytyy beekeeper's quilt (vm2011) Niitä täytettyjä kennoja on valmiina muovikassillinen, yhtään en ole yhdistänyt. Löytyy myös yhdistämistä vaille valmis mitered crosses blanket. Se on jopa ollut tuossa kädenulottuvilla pari vuotta (aloitus näköjään 5/2011 - vasta viisi vuotta vanha ufo!!) ja näitähän on muitakin : Cookie An Vilai sukat vuodelta 2009. ekaa on aloitettu ja todettu ilmeisesti jotenkin tylsäksi neuloa.. tai jotain... Pitäisiköhän ottaa haaste vastaan (noita keskeneräisiä sukkia on ainakin kolmet keskeneräiset. kahdet niistä Cookie A:n ohjeella. hmm?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie luulen että siitä piti tulla neulottu joulukalenteri :D

      Suosittelen tarttumaan haasteisiin, on ihanaa saada nurkat tyhjiksi möröistä!

      Poista
    2. aloitin ihan suosiolla vähn tuoreemmista ufoista ja nyt neulon viie syksynä aloittamaani ranteenlämmitintä. Ekan neuloin jo alkusyksystä malliksi oppilaille (että mitä se viimeistely tekee neuleelle jne.) mutta toinen jäi puolitiehen ja unohtui.... noh. nyt sen kimppuun!

      Poista
  11. Minun kaapistani löytyy myös pari mörköä...Ehkä tänä keväänä voisin kesyttää niistä edes toisen...

    VastaaPoista
  12. Mun pahin mörkö on raitatakki, josta puuttuu alahelma ja joka ei mahdu kenellekkään, tämän vuoksi ei ole ollut inspistä sitä jatkaa. Muistan neuloneeni sitä, kun mummo kuoli, ei siis mitkään positiivisimman muistelot... Mutta sitä on tehty niin paljon ja lanka on alekorin kätköjä, niin ei ole mitään järkeä sitä purkaakaan.

    VastaaPoista
  13. Tsemppiä #keväänkeskeneräiset haasteeseen.

    VastaaPoista
  14. Ihana nähdä että muillakin on mörköjä kaapissa ! Meinaan miten niitä aina kertyy, ja kuinka ne voikin aina hautautua ja kadota. :) ehkäpä tartun itsekin haasteeseen :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)