torstai 29. kesäkuuta 2017

Sokerpalasein


Kolme valmistunutta käsityötä, kaksi sukkaa sekä matto!

Pitempään työskentelin sukkien kanssa (niitä neuloin tammikuusta asti), matto valmistui viikossa.




Raitaraitanen

Malli: perusperus varpaista alkaen
Lanka: Pääväri Jawoll Superwash harmaana, raidat sekalaisia jämiä
Menekki: 69 g koon 39-sukkiin
Puikot: 2,5 mm Knit Picks -pyörö

Ihan perussukat varpaista varteen, neulottu loopaten kaksi samanaikaisesti, aftertought -kantapää, ei mitään sen kummempaa. No sen havaitsin, että jämälankapallero pysyy mukavasti tallessa ja sotkeentumatta siellä sukankärjessä, ja että tää jälkijättöinen kantapää on varsin kiva ja kätevä. Siihen katsoin osviittaa Missä Neuloimme Kerran -blogin sukkaohjeesta. Aloitin nämä ohjatessani varpaista varteen -sukkakurssia talvella Kässäkerho PomPomissa, mutta ei-niin-yllättäen sen kärkialoituksen demonstroinnin jälkeen en juuri ehtinyt näihin koskea. Nyt sitten tikuttelin ne kevään mittaan loppuun erinäisissä matkaneuletta vaativissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi ihka-ensimmäisellä TYÖmatkallani toukokuun puolivälissä. Kyllä, olen saanut töitä. Oman alan päivätöitä.

Olen työskennellyt nyt huhtikuun alusta saakka Joensuussa Taitokorttelilla, tarkemmin Taitokeskuksen käsityöneuvojana, ja siellä pysyn vuoden loppuun. Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen oppinut hurjasti uutta, ja vielä on vähintään yhtä paljon opittavaa. Työssäkäyntimoodiin asettuminen vaati varsinkin aluksi veronsa, ja olin koko kevään ihan kuolemanväsynyt iltaisin. Nyt on kuitenkin alkanut jo elämä asettua uomiinsa, ja mie alan tottua tähän "uraäidin" rooliin :D


Siellä työpaikkani kangaspuilla sitten paukutin ensimmäisen mattoni moneen vuoteen. Viimeksi olen tainnut mattoa kutoa vuonna 2012, kun omat kangaspuuni oli kasassa. Ohjaushommiahan olen työkseni kansalaisopiston puolella tehnyt kudonnan parissa, mutta ei siellä paljon (lue: yhtään) itse kutomaan pääse. Nyt tilaisuuteni koitti, kun kaikki kaksi perillistäni lähtivät kesäkuun alussa mummoineen ja isomummoineen leirielämää viettämään, eikä miulla täten ollut joka ilta niin kiire lähteä porhaltamaan kotiin töiden jälkeen. Varasin siis sokeripalaloimen ja kudoin menemään, viikon verran pari tuntia illassa.

Vauhtiin pääseminen kesti aikansa, ensimmäisinä päivinä taisin kutoa ehkä kymmenen senttiä illassa, vähän väliä poljentavirheitä korjaten. Sitten alkoi rytmi löytymään, ja lopulta matolle tuli pituutta 160 cm. Puoli metriä pitempänä se olisi ollut passeli eteisen käytävään jonne sen olin ajatellut, vaan kyllä se tällaisena tynkänäkin tulee paikkansa löytämään.

Kuteina on 2/3 räsyä ja 1/3 trikoota. Värjäsin muutaman vanhan lakanan saadakseni kirkasvärisiä kuteita, vaaleat ovat lakanalahjoituksia anopilta ja tumma kude on trikoota. Aika hyvin onnistuin mielestäni tuossa värisuunnittelussa, sidoksen muodostama kuvio erottuu hienosti ja värit näyttävän liukuvan ilman selkeitä raitoja. Hapsut letitin. Koska ne on kivemmat niin.


Ja millainen työ miulla onkaan, ai että.

Sellainen, että näin vapaapäivän iltanakin odotan pääsyä sinne takaisin.

Tulkaahan moikkaamaan jos liikutte kesällä Pohjois-Karjalassa! Tämä loimikin siellä odottaa kutojia, mikäli halajat itsellesi yhtä nättiä mattoa, ja lupaan vielä myydä teille kasan kivoja lankojakin mukaan ;)

13 kommenttia:

  1. Ihana matto :) Munki pitäis, en saa vaan aikaiseksi varata lointa ja aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän kauan siinä kylläkesti saada taas rytmistä kiinni! Yritän saaha nyt kesällä omat puut pitkästä aikaa kasaan, hirvee vaikeus vaan valita et mikä sidos 😬 Kirkonkaaresta haaveilen...

      Poista
  2. Upea matto! Olisipa mukavaa päästä pitkästä aikaa kutomaan mattoa. Jokohan tänä kesänä saataisiin äidin kangaspuut toimintakuntoon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kutominen on kyllä tosi mukavaa ja terapeuttista hommaa, mutta tilaa se kyllä vie paljon 😄

      Poista
  3. Onnea uuteen työhön! Joensuu on yksi niistä kohteista, jonne suunnittelemme päivämatkaa Nurmeksesta käsin silloin, kun siellä olemme. Jospa vielä tänä vuonna suunnitelma kävisi toteen, edellisestä kerrasta on jo pari vuotta. Taitokorttelissa on tietysti vierailtava aina kun siellä käymme:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kesällä porukkaa käykin Taitokorttelilla sekä ympäri Suomea, että ulkomailtakin :)

      Poista
  4. Kivat raitasukat ja upea matto!

    VastaaPoista
  5. Parasta, kun ihmiset saa tehdä töitä mistä ne oikeesti tykkää. Ja on kyllä saleen siulle oikea paikka tuo. :)

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa, että olet oikeassa paikassa töissä. Mulla ei ole kangaspuista kokemusta pitkään aikaan, vieläköhän tuo lähtisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun on kerran oppinu, ni kyllä se taito siellä jossai mielen pohjalla lymyää!

      Poista
  7. Hieno matto =) Ja hienot on sukatkin!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)