Sadonkorjuu alkakoon!

Osallistun tänä syksynä ensimmäistä kertaa Sukkasatoon. Sadonkorjuu alkaa huomenna, täällä odotellaan jo puikot tanassa. Elokuun aikana on monta kertaa tehnyt mieli aloittaa jotkut sukat mutta olen malttanut mieleni, seuraavat kaksi kuukautta saa nimittäin sukkaa pukata urakalla.

Satoilen Heinäladossa, tavoitteenani neuloa ainakin:
- miesten saapassukat
- yhdet Cookie A:n sukat
- yhdet sukat Neulekirjasta
- säärystimet
- kahdet tossut

Tulikohan asetettua liian korkeat tavoitteet, saa nähdä... Kuopiossa neulotaan tänä vuonna joulusukkia vähävaraisille, jos vaikka sais siihenkin tempaukseen jonkun parin neulottua.

***

Tämän syksyn salainen neuleystäväni otti vihdoin yhteyttä, jipii! Ehdin jo vähän huolestua kun mitään ei alkanut parien jaon jälkeen kuulua, mutta tänään tupsahti postiluukusta ihana kirjoituskoneella taituroitu kirjelappunen. SNY:ni kyseli, onko miulla mitään erikoistoiveita. Kyllä ne miun toiveet tais käydä jo aika kattavasti ilmi siitä ilmoittautumislomakkeesta. Villa ei mene vikaan ;)

Kehruuksia

Vihdoin saan blogata tällä otsikolla, jee! Sen jälkeen kun sain kahelivaihdosta värttinän ja kehräsin ensimmäisen pikkupallosen, olen kehräillyt silloin tällöin iltaisin. Alkaa tuo värttinän pyörittely tuntua jo ihan tutulta hommalta.

Tässä pari vyyhtivauvaani. (Kuvissa taustalla ihana kirpparilöytöni, vauvanlakana kahdella eurolla!)

Kaikki kolme on kehrätty kaksinkertaisesta hahtuvasta. Valkoinen painaa 19 g, oranssi 30 g ja sinivioletti 20 g. Kohta näistä saa jo neulottua jotain! Värttinällä ei oikein pysty tekemään näin paksua lankaa tuota kolmeakymmentä grammaa enempää kerralla, ei mahdu värttinälle. Seuraavaksi ajattelin kokeilla ohuempaa laatua, kun olen tällä paksulla treenaillut jo tarpeeksi.

Arvonta suoritettu!

Villaviidakon arvonta on päättynyt! Arvauksia tuli huimat 43 kappaletta, kaikkea 17 ja 42 kilon väliltä (onneksi varasto ei ihan niin suuri kuitenkaan ole...)

Ja nyt niihin tuloksiin: *rummunpärinää*

Villaviidakossa on täsmälleen 21,5 kiloa lankaa!

Lähimmäs osui Altocumulus, joka arvasi 21 kg! Täältä lähtee piakkoin jotain kivaa sinnepäin ;)

Kiitos kaikille osallistuneille!

Elokuun pipo

Aloitin itselleni huhtikuussa pipon, kun se paksu alkoi olla liian kuuma. Muut projektit kuitenkin ajoivat edelle ja pian ei pipoa enää tarvittukaan. Viime viikolla kaivelin neuleen korin pohjalta ja toiveikkaasti tikuttelin sen valmiiksi, kohta on taas syksy!!! (Kuvissakin näkyy syksy, ajattelin mennä metsänlaitaan pipoa kuvaamaan mutta koko päivän kestänyt sade pani suunnitelmat uusiksi. Saatte jälleen parvekekuvia.)

Syksy tulee!
Malli: Sockhead hat by Kelly McClure (rav)
Lanka: Colinette Jitterbug, menekki 79 g
Puikot: bambupyörö 3 mm

Ensikosketukseni Jitterbugiin ei ollut kovin positiivinen: vyyhti oli niin tuhannen solmussa ettei sen keriminen onnistunut vyyhdinpuilla ollenkaan, vaan piti pyytää mies apuun lankasotkua selvittämään. Kun siitä selvittiin, kaikki sujui mainiosti. Otin tuosta ohjeesta oikeastaan vain pipon muodon ja kavennukset päälaella, muuten sävelsin omiani. Resori on 1 kiertäen oikein 1 nurin -joustetta, loput sileää. Siis äärimmäisen yksinkertaista. Hatusta tuli silti mainio, tuo semisolid sävy on ihana! Värin nimi on Velvet Leaf. Lankaa jäi vielä 40 grammaa, saiskohan siitä vaikka pienen kaulurin tai kämmekkäät... Pipoa voi käyttää peruspipon tavoin reuna käännettynä kuten ensimmäisessä kuvassa, tai "sukkana":

Kuvaamista ei ainakaan helpottanut innokas assistenttini:

***

Ompelukonekin on surissut, hurautin itselleni suuren kangaskassin. Koulussa näet pitää raahata päivittäin mukana A3-kokoista piirrustuslehtiötä ja ties mitä muuta taiteilijarekvisiittaa, eikä sellainen määrä tavaraa mahdu mihinkään tavalliseen reppuun. Siispä ompelin rompepäiviltä ostamastani kankaasta peruskassin mittojen mukaan, ja laitoin vielä vetoketjun varmistamaan ettei rojut putoile pitkin teitä. Kerrankin onnistuin, meni vetskari suoraan! Laukun mitat: 50 x 42 x 7 cm.

Lankainventaario = Blogiarvonta !!!

Miun on jo pitkään pitänyt siivota ja inventoida lankavarastoni, mutta oon vaan lykännyt ja lykännyt sitä. En oikeastaan halunnut tietää kuinka suuri stashini tarkalleen on, kieltäydyin näkemästä pursuilevia hyllyjä ja lankakätköjä ympäri asuntoa.

Tänään miulla oli lyhyempi päivä koulussa, tuotesuunnittelun tehtävät tehty, ruoka laitettu ja pyykitkin pesty, niin etten keksinyt enää mitään syytä olla aloittamatta laskemista. Kokosin kaikki lankalaatikot, kassit ja irtonaiset vyyhdit työhuoneen lattialle. Niitä oli PALJON.

Laskemiseen meni yli tunti. Aina kun luulin päässeeni loppuun, jostain löytyi vielä muutaman kerän kätkö. Loppusummaan laskin vain täydet tai lähes täydet kerät digivaa'an avulla. Tulos oli melko järkyttävä, sen verran järkyttävä että nyt alkoi elämäni ensimmäinen LANGANOSTOLAKKO. Se kestää loppuvuoden, kahta poikkeusta lukuunottamatta: Messutarjouksista saa ostaa, ja joululahjoja varten saa ostaa jos on ihan pakko.

Mutta nyt itse asiaan. Inventaarion kunniaksi järjestettäköön Villaviidakon historian toinen

BLOGIARVONTA !!!

Arvaa kuinka paljon lankaa on Villaviidakossa, ja voita itsellesi osa siitä ;)

Osallistumisaikaa on viikko, ja se päättyy keskiviikkona 25.8. klo 12, voittaja julistetaan samana iltana. Lähimmäs arvanneelle lähtee siis täältä paketissa lankaa ja myös jotain pientä makeaa herkkua. (Voit halutessasi kertoa kommentissa myös lempivärisi, mutta lopullisesta palkinnosta päätän mie.)

Onnea arvontaan :)

Minisukat

Ystäväpariskunnalle syntyi heinäkuun lopulla pikkuinen tyttövauva, painoa alle kolme kiloa. Lahjaksi tulokkaalle neuloin pikkuruiset sukat:

Minisukat
Malli: Uhoavan Gnun Supervauvan polvisukat
Lanka: Regia Stretch, menekki 25 g
Puikot: Knit pro 2,5 mm

En olekaan pitkään aikaan neulonut mitään näin pientä, valmista tuli supernopeasti! Ohjeesta poiketen tein peruskantapään, samoin kuin joskus kauan sitten Liljalle samalla mallilla neulomiini sukkiin. Regia Stretch oli uusi tuttavuus, mukava neuloa ja värit vaihtuvat miun mielestä kauniisti. Tosin langan huiman joustavuuden takia piti olla tarkkana ettei sitä vetänyt liian tiukalle. Ensimmäisen sukan neuloin kuumana päivänä neuletapaamisissa nihkein käsin, toisen viilein käsin kotona. Jälkimmäisestä tuli siis aavistuksen isompi, kun ensimmäisessa lanka kiristi käsissä. Hyvät niistä kuitenkin tuli, vaan voi olla että ovat vielä isot saajalleen :)