tiistai 31. tammikuuta 2012

Tammikuussa tapahtui


Rakas napero ikääntyi :) Viikonloppuna juhlittiin kirpeässä pakkasessa! Taidan neuloa sille takin...


Luontoäiti loi taidetta vinon liiterin huterille tikapuille. Otin kuvan äsken keittiön ikkunasta, pakkasta rapsakat 31 astetta!

Villaviidakossa on myös uusia asukkaita. Kirjanpito väittää että lankavarastoon on muuttanut kilo lankaa. Missä välissä ja miten ihmeessä, minä vaan kysyn? Mitään en oo ostanu! Eiku hetkinen, kävinhän mie siellä Kujeessa... Ja mikään ostamattomuuspäätös ei päde Wollmeisen kohdalla, eiksnii? Ja vuoden alussa piti lohduttautua muutamalla kerällä kun lapsi sairasti. Jajaja.

Colinette Jitterbug: Morello Mash


Cascade Heritage Silk

Zauberball Stärke 6


Wollmeise Twin: Orient (WD)


Mutta lahjoitin sentään Tiinalle puoli kiloa puuvillaa ja muuta puhumatonta sytomyssyihin ja neuloinkin 743 grammaa. Että ei se varasto kasvanut, jos ei nyt kauheesti tyhjentynytkään...

Loppukevennyksenä jäälyhty a'la diplomi-insinööri:


sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Sydäntalven kukka

Olen jo pitkään halunnut osallistua johonkin, mysteeri-KAL:iin (KAL=knitalong=yhteisneulonta). Sopiva tilaisuus tarjoutui kun Sock Knitter Anonymous -ryhmässä ravelryssa alkoi mysteerisukan neulonta. Ajattelin että sukkamysteeriin on turvallista osallistua, jos neule osoittautuisikin itselle epämieluisaksi niin sukat on pieni ja nopea työ jonka voi helposti lahjoittaa pois. Olen nimittäin kuullut kauhutarinoita valtavista, monimutkaisista, hyvin suuritöisistä mysteerihuiveista jotka loppujen lopuksi eivät ole edes kovin kauniita...

KAL alkoi juuri sopivasti vuoden ensimmäisenä päivänä. Olin nimittäin jumissa Oulussa lapsen vesirokon takia, ja lomareissuun mukaan pakatut neuleet uhkasivat lopua kesken :D Ensimmäinen vihje tuli 1.1. ja siitä eteenpäin kolmena sunnuntaina paljastettiin loput.


Winter Flower

Lanka: Vuorelma Veto (85 % villaa 15 % polyamidia)
Menekki: 81 g kokoon 37
Puikot: 3,25 & 3 mm Knit Pro

Käytin hieman paksumpaa lankaa ja puikkoja kuin ohje suositteli, ja neuloin S-koon mukaan. Kapeat, napakat sukat. Veto on upean pehmoista ja sen värit ovat kauniita, mutta kulutuskesto ei vakuuttanut. Lahjoitin sukat ystävälleni joka kyläili meillä viikonloppuna, ja jo kahden illan sisäkäytön jälkeen sukissa oli nähtävissä selvää nukkaantumista :/ Nojaa, ehkä tästä voisi tehdä vaikka pipoja? Vetoa vaan ei saa juuri mistään... Mie hain oman vyyhtini Oulun Somikista, jossa en ollut tätä ennen käynytkään.


Ihan kauniit niistä kyllä tuli, mutta täytyy myöntää että tuskin olisin tallaista mallia itse valinnut neulottavaksi. Liikaa hörsellystä miun makuun. Kaveri kyllä tykkäsi sukista, se on tärkeämpää!


***

Kuinka moni katsoi tänä aamuna lämpömittaria ja hyppeli hetken ilosta? Mie ainakin :D 
Muistakaa käyttää pakkaspäivät hyväksi!


torstai 26. tammikuuta 2012

Luutarha

Uskotteko, että kun istuu joka toinen ilta kädet sylissä puolitoista tuntia hämärässä huoneessa Allin lasta hoilaten, alkaa vähän kyllästyttää? Ratkaisu ultimaattiseen tympääntymiseen on nukutusneule, jolla on vain yksi kriteeri: sitä täytyy voida neuloa pimeässä.

Ensimmäinen tämän vuoden nukutusneuleistani valmistui sopivasti viime viikonlopun lumisiin kuvauksiin :)


 Muddy Bones

Malli: Stephen Westin Boneyard
Lanka: tuntematon ruskea DK -vahvuinen villa ja itse värjätty punainen Nalle
Menekki: 116 g
Puikot: 5 mm

Neulejonossani jo pari vuotta viihtynyt Boneyard sopi tarkoitukseen mainiosti. Enimmäkseen vain sileää neuletta lisäyksineen, välillä yksi oikea kerros nurjalle, ainaoikein-reunus, ja siinähän se sitten olikin. Huivi on syntymäpäivälahja ystävälleni, ja se sopii hänelle jouluksi neulomiini kämmekkäisiin. (Luotan taas sokeasti siihen ettei ystävä eksy tämän illan tai huomisaamun aikana tänne, illalla hän jo saakin lahjansa...)


Miulla oli vielä kaksi vyyhtiä jäljellä tätä mysteerivillaa, joista toinen oli ilmeisesti kakkoslaatuinen sillä se oli täynnä ns. heikkoja kohtia, joissa yksi tai useampi säie oli katki :/ Jouduin siis pätkimään lankaa ja päättelemään enemmän langanpäitä kuin olisin välittänyt, mutta lopputulos on kyllä sen arvoinen. Reunukseen neuloin raitoja itse värjäämälläni Nallella, villahousuista jäänyt jämä kuluikin tähän kokonaan.


Kiva huivi tuli, sopii käytettäväksi ulkona kaulan tai toimistossa hartioiden lämmikkeeksi. Hansulle kiitos mallauksesta!

Seuraava nukutusneule on jo puikoilla, huivi sekin. Siinä riittääkin tikutettavaa, laskin just että tällä hetkellä silmukoita on kerroksella kevyet 544, ja lisää tulee koko ajan. Alkaa siinä olla jo kaapelilla tungosta :D

tiistai 24. tammikuuta 2012

Kamera Kaavilla

Neulekuvaus on hauskaa! Ainakin silloin kun on tarpeeksi valoa, käytössä hyvä kamera, kaunis kuvausympäristö ja joku avustamassa. Vähemmän kivaa on kuvata kiireessä, hämärässä ja yksinänsä...

Kuopiolaiset neulojat matkasivat toissapäivänä joukolla Kaaville lankakauppa Kujeeseen ostoksille, neulomaan ja herkuttelemaan. Samassa yhteydessä mie tarjouduin (yllä mainituista syistä) kuvaamaan paikalla olijoiden valmistuneita neuleita. Tarjokkaita tulikin runsaasti, tässä joitakin otoksiani (linkit vievät ravelryyn):





ArualMarian raidalliset sukat ja lapaset:




Heinin upea pitsihuivi:





Ja Vynnen kirjosukat sekä aurinkoiset kämmekkäät:




Kuvattiin myös yksi miun oma aikaansaannos, siitä lisää myöhemmin.

Eihän tässä mitään ammattilaisia olla (kaukana siitä!) mutta kivoja kuvia saatiin, ja harjoitus tekee mestarin :)

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Perin hienostunut

Maailman pienin villatakki syntyi entisen koulukaverin poikaselle parissa illassa yhdestä kuohkeasta lankakerästä.


Jallulle

Lanka: Novita Saana (100 % villaa)
Menekki: 101 g farkunsinistä kokoon 0-3 kk
Puikot: 6 mm ruusupuupyörö


Haalin tätä Novitan täysvillaista kausilankaa parin takillisen verran sulovilenismin kourissa joskus kolmisen vuotta sitten. Ihanan pehmoista ja muhkeankuohkeaa lankaa jota oli mukava tikutella. Minipieni takkiosa valmistui yhden illan aikana ja kaulus ja hihat seuraavana iltana, nappien perässä sai juosta pitempään kun ensimmäiset ostamani osoittautuivat liian pieniksi. Oikeasti nämä napit ovat helmiäisturkoosit, toisin kuin kuvissa.

Malli oli helppo ja mukava, tosin hihat ovat melkoisen kapeat. Kastelin ja venyttelin valmiin takin hihoja hieman, nyt ne ei näytä enää niin suhteettoman pikkuisilta. Onko vauvat muka oikeesti näin pieniä? :D Lilja oli melkein kaksi kiloa tämän takin tulevaa omistajaa painavampi syntyessään...


Lämpöistä elämänalkua pikkumiehelle! Paketti lähtee huomenna matkaan, tietääkseni tuore äiti ei täällä joka päivä piipahda, niin että ei mene yllätys pilalle :)

torstai 19. tammikuuta 2012

Ainutkertainen

Joulukuulta vielä esittelemätön tilaustyö: Hattu, jollaista ei ole toista eikä tule koskaan olemaan (ainakaan miun tekemänä...)


Keesi

Malli: Lakki-osassa muunneltu Merleena, muuten omaa
Lanka: Drops Eskimo (100 % villaa) harjassa, reunuksessa ja palmikoissa Viking Ville
Menekki: 128 g
Puikot: 8 mm Dropsin puusukkikset

Nettituttu tilasi kolmevuotiaalle pojalleen miulta irokeesihatun, kun halutun väristä/mallista ei löytynyt mistään. Joulukuussa oli muutenkin kiirus, mutta ajattelin tällaisen pikkuprojektin hoituvan suht kivuttomasti muiden projektien ohessa.

Alkuun homma sujuikin mainiosti, hain Kujeesta (lähilankakauppani!) sopivan väristä Eskimoa ja pyysin suunnittelijalta luvan käyttää apuna mainiota Merleena-myssyn ohjetta, jonka koeneuloin kauan sitten. Neuloin hyvin ilmavan myssyn ja pituutta reilusti enemmän kuin ohjeessa, sillä kokemukseni mukaan huovuttaessa pituutta häviää enemmän kuin leveyttä. Huovutin myssyn kevyesti käsin, koska en uskaltanut lykätä sitä pesukoneeseen ettei kitistyisi liikaa. 

Sitten tulikin tenkkapoo: miten ihmeessä kiinnitän tuon harjaksen siten, että se seisoisi pystyssä, ja pysyisi  pienen pojan menossa mukana. Liimaseokset ja tekstiilikovikkeet olivat poissa laskuista, koska ne jähmettäisivät myssyn niin että se raapisi poikaparan pään ruvelle. Samanlainen nukitus kuin ryijyissä ei myöskään toimisi, koska lankojen piti nimenomaan seistä pystyssä.


Lopulta päädyin ompelemaan nukat kiinni nurjalta puolelta mahdollisimman tiukasti. Sisäpuoli jäi siis suht tasaiseksi, ja harjas pysyy paikoillaan, jos sitä ei nyt ryhdy asioikseen kiskomaan irti. Ei ainakaan vielä ole tullut reklamaatiota että langat olisivat irronneet. Niin iso homma tuo kyllä oli että ei näitä kannata tehtailemaan ruveta, pitäis laittaa niin kova hinta ettei näitä kukaan ostais!

Aika muhkeahan tuosta irokeesistä tuli, Eskimoa meni vain vähän toista kerää ja Villeä siis melkein 70 grammaa :D Sain Liljan malliksi kun laitoin muumit pyörimään! Ei se muualla enää paikallaan pysykään kahta sekuntia pitempään kuin telkkarin ääressä...