Talven rinsessa ja muita joululahjoja

Joulunpyhät vietettiin Villaviidakossa varsin onnistuneesti, nyt vuorossa joululahjojen esittelyä:

Lumirinsessa

Malli: Rinsessa-myssy, Ulla 03/08
Lanka: BC Garn Lucca valkoisena
Menekki: 61 grammaa
Puikot: Knit Pro pyörö 4 mm

Ihastuin rinsessa-mallineuleeseen kun neuloin itselleni syksyllä kaulurin. Myssystäkin tuli samalla ohjeella kerrassaan suloinen, kun tikuttelin sellaisen mummolleni joululahjaksi. Lankana loistava Lucca, ohjeen lankaa reilusti paksumpi, joten silmukkamäärän laskin uudelleen. Vois neuloa itelle samanlaisen...

Joulusukat

Malli: Perussukka
Lanka: 7 veljestä viininpunainen ja vaalea harmaa
Menekki: jotain 80 g, koko 42-43
Puikot: Knit Pro sukkikset 3,75 mm

Vaarille kotisukat vuodenaikaan sopivalla värityksellä. 52 silmukkaa, kantapää lyhennetyin kerroksin, muutama raita & sädekavennus. Hyvät tuli :)

Miunkin paketeista kuoriutui kerrassaan mainioita joululahjoja, oon kai ollut kiltisti tänä vuonna ;) Katsokaa vaikka näitä inspiroivia neulekirjoja!

Mummolta sain Pitsihuivit Neuloen -kirjan, mahdoton määrä kauniita malleja! Kaksi muuta, englanninkielistä neulekirjaa miulle lahjoitti valveutunut pikkuveljeni joka ilmeisesti seuraa neuleblogimaailmaa, kun osasi valita tuon Brave New Knitsin :D Upea kirja täynnä kauniita (ja osa melko haastavia) neuleita, joiden suunnittelijat ovat kaikki tunnettuja neulebloggaajia. Mukana mm. Mari Muinonen ja Ysolda Teague. Myös Ohio Knitting Millsin kirja on mielenkiintoinen aikamatka amerikkalaiseen neulehistoriaan. Se sisältää neulemalleja 40-, 50-, 60-, ja 70-luvuilta, joiden ohjeet on sovellettu nykylangoille. Nyt riittää taas ohjeita!

Joulu, joulu tullut on!

Myö suunnataan tänään anoppilaan joulun viettoon, ja sieltä ylihuomenna Ouluun miun mummolaan. Ensi viikolla pitäisi sitten muuttaa maalle, jaiks! Yritän ehtiä päivittelemään tänne niitä salaisempia joululahjoja jossain laatikoiden pakkaamisen ja huonekalujen purkamisen välissä.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2011 kaikille lukijoille!

Lämmintä harmaata vol 2.

Pipoputkessa jatketaan, lisää tilausjoululahjoja:

Pikkuveljen lämmityshattu

Malli: oma
Lanka: 7 veljestä villansukanharmaa kaksinkertaisena
Menekki: 102 g, koko suuuuuri
Puikot: Knit Pro pyörö 8 mm

Pikkuveli 21-vee tilasi ison ja muhkean kääntöreunaisen pipon harmaan kaulaliinan kaveriksi, jonka neuloin hänelle viime jouluna. Tästä päähineestä tuli niin mahtava, kuohkea ja lämmin että olen siihen enemmän kuin tyytyväinen! Vois neulaista itelle samanlaisen punaisena :) Ja nimen omaan neulaista, tässä tais mennä vaan parituntinen... Pahoittelen huonoa kuvaa josta ei välity pipon mahtavuus, mutta ulkona on jo liian pimeää, ja tämä täytyy saada käärittyä jo pakettiin.

Yhden illan sukat

Olen ainakin kerran aiemmin syksyllä maininnut Kuopiossa pyörivästä Joulusukat 2010 -projektista, jossa tänä vuonna kerättiin sukkia ja muitakin neuleita vähävaraisille. Sukkia saatiin kasaan mahtava määrä, 607 paria! Ne jaettiin ruokajakelun yhteydessä Männistön koululla tämän viikon tiistaina ja perjantaina. Mie olin projektissa mukana neulomassa, ja hakemassa keräyspisteistä sukkia talteen. Olin myös jakamassa sukkia neljän muun vapaaehtoisen kanssa.

Tiistaina kävi nopeasti ilmi, että lasten sukkia tulisi jäämään yli kymmeniä pareja, kun taas miesten sukat loppuivat kesken, viimeiset jäivät ilman. Tämä suretti miuta sen verran että tartuin eilen iltapäivällä sukkapuikkoihin, neuloin vähän kotona, vähän neuletapaamisessa ja illalla kotisohvalla, ennen puoltayötä oli valmista.

Army green

Malli: Perussukka á la mie
Lanka: Novita Isoveli, armeijanvihreä
Menekki: isoon miesten kokoon 130 g
Puikot: Bambusukkikset 5 mm

Melkein samanlaiset kuin aikaisemmat, samaan keräykseen jo syksyllä neulomani sukat. 1o 1 n -joustetta, taviskantapää, sädekavennus. Kokoluokkaa 43-45. Saipahan ainakin yksi iso mies jalkansa lämpimiksi.

Vielä pari kuvaa jakotilaisuudesta. Sukkavuori:

Mie freesinä, valmiina koitokseen:

Jakaminen oli aika hektistä hommaa, sopiva pari piti löytää kiireesti kun ihmiset piti saada äkkiä pois seuraavien alta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, ja sadat sukkaparit löysivät uudet onnelliset omistajat :)

Lämmintä harmaata

Operaatio Päänlämmitys jatkuu, tässä viimeisin valmistunut tilausjoululahja.

Warm & Grey

Malli: Oma
Lanka: Rowan WoolCotton, 50% villaa 50% puuvillaa
Menekki: 63 g
Puikot: Knit Pro pyörö 3,5 mm

Ajattelin neulovani Käänteisen tai Cousteau-pipon mutta tästä ei sitten tullut kumpikaan, vaan ihan oma sovellus. 100 silmukkaa, 3 oikein 2 nurin -ribbiä suljettuna noin 22 cm ja sitten kaventelin niin että päälaelle muodostui ruksi.

Materiaali on samaa Joensuusta ostettua josta neuloin syksymmällä kaulurin, ja kuopiolaisesta lankakaupasta sain sitä vielä lisää niin että lanka riitti. Edelleen ihanan sileä ja pehmeä lanka, eikä varmasti kutita lahjansaajan otsaa! Koko on reilu, venyy kevyesti yli 60 cm laajuisenkin pään ympäri.

Pipo matkaa jo postissa kohti kotiseutujani isälleni, jolta olen tainnut miekin tän suuren pääni periä :D

Ensimmäiseni

Tuntematon kuriiri toi sen ovelleni eilen ja toivotti hyvää joulua! Joulukuun keskipäivän valo ei aivan riitä tuomaan esille värin syvyyttä, mutta hyvältä se näyttää näinkin :) Tästä pitää kuulemma tehdä jotain ihan vain itselleen!

Vyyhti on siis meidän paikallisen kuopiolaisen lankavaihdon, Kalakukko kakkosen päätöspakettini, mukana saapui myös karkkia, teetä ja kortti. Lähettäjä ei vielä paljastunut, salapoliisityö jatkuu...

Vähemmän salaisia lahjoja

Viime aikoina puikoilta on tipahdellut salaisia neuleita, joululahjoja joululahjojen perään, joten blogi on hiljainen. Osa lahjaneuleista on kuitenkin vähemmän salaisia, sillä saajat ovat ne itse tilanneet. Niitä siis sopii esitellä!

Raitapipo ja negatiivilapaset

Malli: Perusneuleita omasta päästä
Lanka: Isoveli, mustaa ja fuksiaa
Menekki: Pipoon 66 g ja lapasiin 81 g
Puikot: 4,5 mm bambusukkikset

Lämmityssetti parhaalle ystävälle. Tykkään neuloa Isoveliä, se on mukavan paksua ja sileää. Mustan langan sain Ravelryn Kahelit-ryhmän SYT:inä, koko 70 g kului viimeiseen metriin. Lankalakkoni siis pitää edelleen!

***

Tähän loppuun voitte kuvitella kauniita kuvia upeista langoista joita olen taas koulussa värjännyt. Kuvia ei ole, koska valo ei vaan yksinkertaisesti riitä tähän aikaan vuodesta...

Aurinkoa hämärään

Tällainen lämmitystuubi valmistui parahiksi pakkasille!

Aurinkotunika

Malli: Coffee tunic by Mira Ranki
Lanka: Junghans-Wolle Schurwolle superwash (100% villaa)
Menekki: 345 g
Puikot: 3,5 mm pyörö 80 cm

Silmukat tunikaan loin elokuussa, joten se vietti puikoilla reilut kolme kuukautta. Valmistuipahan sopivasti, pääsee heti käyttöön!

Mukava putkilo, joustaa valtavasti joka suuntaan ja istuu päälle mainiosti sekä miulle, että mallilleni joka on muutamaa kokoa miuta kapeampi.

Mallissa sattui miun silmään muutamia epäjohdonmukaisuuksia jotka korjasin mieleisikseni. Isoimpana muutokseni neuloin molemmille sivuille kaistaleen sileää johon tein ohjeen vyötärömuotoilut, ettei palmikkokuvio sotkeentuisi. Näin ollen siis asettelin myös palmikot uudestaan, ja taisinpa tehdä palmikonkierrotkin vähän neuvottua tiheämpään. En myöskään lisännyt silmukoita helmaresorin jälkeen, ja jätin suuren poolokauluksen pois.

Lanka on Saksan tuomisia viime kesältä, ihanan pehmeää ja sileää villaa. Väri on mukavan aurinkoinen, ei vain meinannut tallentua kunnialla kuvaan hämärässä marraskuun keskipäivässä. Ostin kahdeksan kerää, vielä jäi yksi jäljelle.

Kiitos pirteälle luokkakaverilleni Jennille joka jaksoi poseerata koulun pihalla kahdentoista asteen pakkasessa valittamatta!

Käsityöläisenä

Eilen lauantaina oli koulullamme myyjäiset kuten aiemmin mainostin. Miekin olin vuokrannut oman myyntipöydän. Vähän jännitti (lue: aika paljon jännitti) kun en ole ikinä aiemmin ollut missään myymässä ihan vaan omia tuotoksia.

Myyntihommia oon kyllä tehnyt paljonkin, oon myynyt työkseni mm. kesäkukkia, vihanneksia, lihapiirakoita ja hampurilaisia, kahvia ja leivonnaisia, ja Prisman kassallakin vietin joskus useamman kuukauden. Torikirppiksilläkin oon pitäny myyntipöytää, ja sanotaanko vaikka näin että oon halutessani aika hyvä puhumaan, niin että osaan kyllä myydä :D

Mutta kuten sanoin tällä kerralla olin ensimmäistä kertaa myymässä "omaan pussiin". Näin edellisellä viikolla painajaisia, että kaikilla muilla oli samanlaisia tuotteita myynnissä ja paljon kauniimpia&halvempia, enkä mie saanut mitään myytyä!

Onneksi unet eivät käyneet toteen, ja kaikki meni ihan hyvin. Myyjäispöydän koko oli noin metri kertaa metri per myyjä, onneksi miun tuotteet oli pieniä ja ne sai ihan kivasti esille tuohon neliöön.

Kuten kuvasta näkyy, mie olin väkertänyt kymmenittäin heijastavia kukkasia! Tässä lähikuvaa:

Virkkasin ja huovutin kukkasia. Käytin tosi monia eri lankoja, mukana mm. Fritidsgarn, Pirtin kehräämön hahtuva, On Line Filz, Isoveli, Gjestal Naturgarn, Seiskaveikka, Austermann Creativ&Filz ym, pääasiassa jämälankoja. Kukkia oli kahdenmallisia (viisi tai kuusi terälehteä), kukan malli on oma, eli silmukkamäärät sun muut on omasta päästä, koukkuna joko nro 5 tai nro 10 langasta riippuen.

Ompelin koneella kukkasiin kiinni heijastavaa kangasta, ja vielä lopuksi joko rintaneulan takapuolelle, tai pujotin kuminauhan terälehdestä läpi ja laitoin hakaneulan vielä mukaan. Myyntinimike oli heijastava kukka, eihän tällaisia saisi heijastimen nimellä myydäkään, vaikka tuo kangas on kyllä todella vahvaa heijastamaan (testattu on!).

Miulla oli myös myytävänä kukkasilla lahjapusseja. Ostin kirpparilta joulupöytäliinan ja ompelin siitä pikkupussukoita joita ostaa edullisesti kukan mukaan.

Värkkäsin näitä kassillisen ja suunnilleen puolet meni kaupaksi. Mukava kokemus, sain itseluottamusta keksiä ensi vuodeksi sitten jotain muuta kivaa :)

Kuopion Muotoiluakatemian Joulumyyjäiset

Myös blogisti on paikalla tuotteineen, tervetuloa tutustumaan :)

Sininen uni

Tein ysiluokan käsityötunnilla elämäni ensimmäisen tilkkupeiton, jonka suunnittelin itse. Siitä piti tulla sopiva 120 cm leveään sänkyyn, mutta pienen mittavirheen vuoksi se on jopa nykyiseen parisänkyymme liian iso (hehheh).

Nyt kuusi vuotta myöhemmin olen saanut valmiiksi toisen, hivenen pienemmän peiton, josta taisi tulla ihan sopivan kokoinen vaikka itse mie tämänkin suunnittelin...

Sininen uni

Malli: oma
Kankaat: jämäpaloja
Koko: 130 x 80 cm

Leikkasin pahvista tilkkumallin ja aloitin tilkkujen leikkelyn jo varmaan toissa kesänä. Tarkoitus oli tehdä Liljan pinnasänkyyn päiväpeitto. Leikkelin tilkkuja aina silloin kun sattui huvittamaan, niitä oli jo aika läjä. Muutama viikko sitten vihdoin päätin ottaa härkää sarvista ja aloittaa kokoamisen. Palasia oli kaikenvärisiä ja -kuvioisia, niistä olisi tullut aika sekametelisoppa, joten valitsin tähän täkkiin vain sinisen ja violetin sävyisiä.

Kaikki kankaat ovat omista sekä mummon varastoista tai kirpparikankaita. Olenkin jo joskus täällä maininnut, että miusta on järjetöntä ostaa _uusia_ kankaita kaupasta ja sitten leikellä ne tilkuiksi. Nämä kankaat ovat ennen olleet mm. pussilakanoita, tyynyliinoja, hameita, pöytäliinoja yms. Vaaleansininen kangas on vanha verho, ja takapuolen kukkakangas kirpparipussilakanaa.

Tilkkujen järjestyksen miettimisessä meni varmaan kolme päivää vaikkei peitto ehkä siltä näytä :D Huomattavasti nopeampaa oli ommella palaset kasaan. Täkin täytteenä on 100 grammaista levyvanua Eurokankaasta, ja reunukseen meni 4,5 m leveää siniharmaata vinokanttia jonka hankin Napista ja Nauhasta.

Tikkaus hirvitti etukäteen, muistin miten epätoivoista sen vuosien takaisen jättiläistäkin tikkaus oli. Hyvin se nyt kuitenkin onnistui, vaikka takapuoli ei ehkä kestä kovin yksityiskohtaista tarkastelua. (Ei siellä ruttuja ole, mitä nyt tikkaukset vähän vingertelee.)

Olen kuitenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen, tämän alla voi Lilja vaikka ottaa päivätorkkuja. Ehkä se uni tulis tosiaan paremmin tilkkupeiton avulla, just nukutettiin lasta 1,5 h ennenkuin se vihdoin köllähti päikkäreille, huhhuh.

Taas värjätään

Viime viikolla puuvillaa, tällä viikolla villaa!! Värjäsimme lankoja, lapasia ja sukkia Supramin-happoväreillä.

Villan värjäys eroaa jonkin verran puuvillavärjäyksestä. Ensinnäkin villa värjätään väljemmässä vedessä, 3 litraa vettä sataa grammaa kohti. Kädenlämpöiseen veteen lisätään glaubersuola ja noin ruokalusikallinen etikkahappoa, värjäysliemen pH pitää näet olla lievästi hapan.

Värjättävät materiaalit kastellaan tässä happamassa suolavedessä ja nostetaan pois siksi aikaa kun pataan sekoitetaan itse väri. Sitten villat takaisin kattilaan, ja lämpötila nostetaan hitaasti yhdeksäänkymmeneen asteeseen. Äkillisiä lämpötilanvaihteluja pitää varoa, ettei langat pääse vanumaan. Kiehumaan ei lientä myöskään saa päästää.

Mie ja Kaapu taas hommissa!

Värjäyslämpötilaa pidetään yllä tunnin verran. Silloin liemi onkin jo aivan kirkasta, kun kaikki väri on imeytynyt villaan. (Puuvillan värjäyksessä näin ei käy, vaan liemi on tässä vaiheessa yhä vain täynnä väriä.)

Sitten kattila nostetaan pois liedeltä, ja sen sisältö jäähdytellään hitaasti kaatamalla kuumaa vettä pois ja laittamalla tilalle viileää. Tässä vaiheessa villasta ei oikeastaan enää irtoa väriä, joten tehokas huuhtelu ei ole tarpeen.

Tällä kertaa vihreää! (Huomatkaa myös ihku pinkki kangas taustalla, sen värjäsin viereisessä kattilassa :P)

Miulla oli padassa nämä kaksi lankavyyhtiä, toinen luonnonvalkoista ja toinen vaaleanharmaata seiskaveikkaa. Happovärit ovat sen verran vahvoja, että kovin suurta eroa ei värjäystulosten välillä ole. Tämä onnistui ihan yli odotusten, uskomattoman hyvänväristä lankaa!

Marraskuun paketti

Posteljooni toi Salaisen neuleystävän paketin ihan ovelle asti!

Sain kauniit, paksut valkoiset villasukat, kolme kerää mausteisen väristä Fabelia, kattilavahdin, karkkeja ja ilmeisesti kaakaopusseja. (Vai onko ne kahvia? :D)

Kiitos mainiosta paketista, sukat sopivat ja pääsevät unisukiksi! Ja tuota lämmintä juomaa taidan valmistaa vielä tänä iltana ;)

***

Tänään Villaviidakossa on tilkkuiltu ja kortteiltu, tuloksia luvassa lähipäivinä.

Uusi koti -tossut

Myö ollaan jo pitkään etsitty omaa kotia. (On meillä toki koti nytkin, mutta se ei ole meidän vaan vuokraemännän.) Ollaan käyty katsomassa kaikenlaisia, kerrostalokolmioista rivitalonpätkiin ja omakotitalojakin. Yhteinen unelmamme olisi vanha, remontoitava mutta peruskuntoinen omakotitalo jossain maalla, isolla tontilla. Kävi aika nopeasti selväksi ettei Kuopiosta meidän hintaluokassa sellaista taloa löydy, tällä alueella vallitsee joku kummallinen hintapiikki... Käytiin katsomassa taloja myös ympäryskunnissa, kaikenlaisia hometaloja ja pilalle remontoituja riitti.

Pari viikkoa sitten mies huomasi Etuovea selatessaan hyvännäköisen, meidän oloisen talon. -52 rakennettu rintamamiestalo, hinta sopiva, maata yli hehtaari ympärillä. Talo sijaitsi vähän kauempana, mutta lähdettiin kuitenkin huviksemme näyttöön. No senhän arvaa mitä tapahtui. Kahden päivän päästä oltiin siellä taas, tällä kertaa yksityisessä näytössä. Tämän viikon tiistaina oli kuntotarkastus, jossa olimme myös mukana.

Nyt pääsemmekin jo otsikon aiheeseen! Vanhassa, lautalattiaisessa talossa on melko viileää tassutella villasukillakin. Kun tiesin, että siellä tarkastuksessa menee useampi tunti, tuli tarve neuloa äkkiä mahdollisimman paksut villatossut. Helpompi pysyä skarppina kun varpaat on lämpimät!

Kotitossukat

Malli: ikioma
Lanka: Schachenmayer Ecologico Color (100% villaa)
Menekki: 100 g kokoon 39
Puikot: muovisukkikset 7 mm

Sain langan viime vuonna Neulojien jouluisesta aarrevaihdosta, kiitos parini annnn ;) Ihanan paksua ja kuohkeaalankaa, näyttää neuleena kauniimmalta kuin kerällä! Oli kiva neuloa vaihteeksi jotain mikä valmistui lähes huomaamatta. Eikä tarvinnut ahdistua jos jäi jonnekin kantapään seudulle reikiä, kun ne kuitenkin huopuisivat kiinni...

Neuloin tossut aika mututuntumalla, miulla kun ei ollut mitään tietoa sen huopumisominaisuuksista. 40 silmukkaa, varren suuhun 6 kerrosta ainaoikeaa, loput sileää. Tiimalasikantapää. Yhdestä kerästä tuli just ja just yksi suuuuuri sukka. Kauniit värit, eikö?

En tuntemattoman langan ollessa kyseessä uskaltanut heittää näitä suin päin pesukoneeseen, joten huovutin käsin. Käsinhuovutusta en ollut ennen kokeillut, lopputulos oli kuitenkin toivottu. En kyllä olisi uskonut että pitää hangata niin ankarasti! Vanutin niin kauan kunnes tossu vaikutti kutistuneen tarpeeksi, ja sitten yritin saada toisesta samanlaisen.

Onnistunut lopputulos, koko on sopiva eikä varpaat palelleet!

Ai miten sen talon kävi? No kuntotarkastus sujui yli odotusten, talosta ei löytynyt kerrassaan mitään pieniä huoltotoimenpiteitä kummempaa. Kuukauden päästä unelmatalomme on meidän. Koulumatkani, samoin kuin miehen työmatka pitenee kylläkin 60 kilometriä, mutta minkäs sille voi kun Se Oikea nyt vaan sattuu sijaitsemaan Tuusniemellä, miehen kotimaisemissa :) Nyt on sitten ainakin tekemistä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi!

Koulun penkillä

Tekstiilimuotoilun opiskelu on hauskaa, koska se tuntuu äärimmäisen harvoin koululta. Tässä jaksossa meillä on kuosisuunnittelua, värjäystä ja kankaanpainantaa.

Tänään oli koko päivä värjäystä, se on huippukivaa! Nyt tehtiin puuvillavärjäyskokeiluita, ja mie tietenkin halusin värjätä kankaiden lisäksi lankaa, kun siihen kerran on lupa ja mahdollisuus.

Lähtötilanne: 50 g Novita Oklahomaa kirkkaanvalkoisena, 25 g samaa lankaa beigenä, ja 30 g Lily Sugar 'n Creamia vaaleanvihreänä, kaikki oman varaston kätköistä.

Kankaita värjättiin kattiloissa Drimarene-väreillä, mutta lankakattilaan käytin nestemäisiä Semitone-värejä, niistä löytyi haluamani sävy. Toiveena oli murrettu punainen, violettiin vivahtava, ja näiden kolmen vyyhdin värjäämiseen tarvittiin yhteensä vain 3,7 ml väriä!

Teollisilla väreillä värjääminen eroaa melkoisesti luonnonvärjäyksestä, ainoasta värjäysmuodosta jota olen aiemmin kokeillut (pesukonevärjäystä ei lasketa): Kattilaan kaksi litraa vettä joka lämmitetään viiteenkymmeneen asteeseen. Sitten sekaan vesimäärän mukaan mitatut glaubersuola ja pesusooda, värit, ja lopuksi värjättävät, kastellut materiaalit. Soppaa hämmennellään varovasti silloin tällöin, lämpötilan pitäisi pysyä siinä viidenkympin tienoilla. Kangaskattiloita voi sekoitella ronskimmin kuin lankakattiloita.

Huomatkaa tyylikäs työkaapuni, isomummon vanha kotimekko!

Tunnin kuluttua kaadetaan värisoppa pois ja värjättyjä materiaaleja huuhdotaan monta kertaa vuorotellen kylmällä ja kuumalla vedellä kunnes väriä ei enää irtoa paljoa. Seuraavaksi kiehautetaan kattilallinen vettä, laitetaan sekaan pesuainetta, ja keitetään lankoja kymmenen minuuttia. Siellä ne kiehuu:

Sitten vaan huuhdellaan ja tadaa, valmista!

Ihan kivoja tuli, vaikka yksikään ei ole just sen värinen kun oli tarkoitus. Taisin laittaa liikaa sinistä, pitää olla ensi kerralla tarkempana. Vasemmalta kirkas valkoinen, keskellä beige ja oikealla vaalea vihreä. Violetti on ehkä maailman vaikein väri kuvata, tässä värit toistuvat suunnilleen oikein. Saa nähdä muuttuvatko paljon kuivuessaan, tällä hetkellä suosikkini on keskimmäinen vyyhti, lämmin violetti.

Jännää hommaa, ensi viikolla saan jo värjätä villaa!!

SYTYCK: hiljaa hyvä tulee...

Tällä viikolla Villaviidakossa on tilkkuiltu, väkerretty luonnostekstiilipintoja kuosisuunnittelun kurssille, ja neulottukin hiven: Juuri sen verran, että SYTYCK-joulukalenterini ensimmäinen ja isoin pala on valmistunut.

Tämä on siis kalenterin pohja. Lankana Novitan parin vuoden takainen kausilanka Saana (100 % villaa). Purin erään kesken jääneen villapaidan takakappaleen ja neuloin tämän, nollabudjetilla mennään :>

Kutosen puikoilla, kokoa palalla on 83 x 58 cm ja painoa 266 grammaa. Tällainen neulos tietenkin venyy hillittömästi seinällä, joten vuoritan sen sitten puuvillakankaalla. Tähän taustakankaaseen suunnittelin myös kujan yläreunaan jonne voi pujottaa riman ripustusta varten.

Seuraavaksi on ohjelmassa "taustakuvan" kirjailu pohjalle, todennäköisesti jämälangoilla silmukoita jäljitellen. Toivottavasti en ole haukannut liian isoa palaa, niitä jäljiteltäviä silmukoita kun on melkoinen määrä...

Sadonkorjuu päättyi

Viimeinen pari valmistui viime tingassa eilen, tänään päättyy sukkasadonkorjuu.

Unisieppari

Malli: Kulkukissa ja Kotitiikeri Neulekirjasta
Lanka: Opal Sockenwolle värissä Traumfänger (=unisieppari)
Menekki: 99 g kokoon 38
Puikot: KnitPro-sukkikset 2,25 mm, kääntövarteen 3 mm.

Nämä sukat jumittivat lupaavasti alkaneen sukkaputkeni, valmistuminen kesti yli kuusi viikkoa :D Hyvän alun jälkeen alkoi vaan jotenkin tahmoa, eikä neulominen innostanut. Yksi syy oli ehkä nämä hammastikut joita puikoiksi väitetään: neulon ja neulon ja neulon tuntikausia, ja aikaansaannos on kolme senttiä...

Malli oli mainio, yksinkertainen mutta jujun kanssa. Ohje oli hyvin kirjoitettu ja selkeä, taisin seurata sitä melko tarkasti, mitä nyt tein noista kääntövarsista neljä silmukkaa leveämmät. Söpöt helmiäisnapit löytyi Napista ja Nauhasta.

Lanka oli uusi tuttavuus (uusi ja uusi, pyörinyt lankalaatikossa melkein vuoden). Hyvä lanka, tiukka kierre ja värit vaihtui mukavasti... Kunnes olin toisen sukan kantapäässä, ja kerästä putkahti solmu, jonka jälkeen väri tietenkin jatkui ihan toisena. Täydellisen sukkalangan etsintä jatkuu... Riittoisa tämä kyllä oli, yksi kerä riitti!

Sukkasadon tavoitteeni oli neuloa:
- miesten saapassukat
- yhdet Cookie A:n sukat
- yhdet sukat Neulekirjasta
- säärystimet
- kahdet tossut

Näistä jäi tossut tekemättä, mutta neuloinpahan niiden tilalle yhdet lastensukat. Olen varsin tyytyväinen ensimmäiseen sadonkorjuuseeni!

P.S. Anopille kiitos jalkamallina toimimisesta!

Miehän en mallitilkkuja neulo...

...joten tämäkin piponen tuli neulottua kahteen kertaan.

Pikku-toukka

Malli: Wurm by Katushika (ravlink)
Lanka: Novita Oi Villasukka 7 veljestä, marjapuuron värinen <3
Menekki: 61 g, päänympärys noin 49 cm
Puikot: Minipyörö 3,5 mm

Wurm on ollut pitkään jonossa, itselleni mallia ajattelin mutta kun Lilja pakkasten saavuttua tarvitsi uuden myssyn, se valikoitui puikoille kuin itsestään. (Tietenkin ensimmäisen version ympärysmitta oli kuusi silmukkaa liian kapea. Kakkosversio on sopiva, ei siitä sen enempää...)

Tämä on oikeastaan Wurm vain kuvan perusteella, en edes avannut koko ohjetta. Yksi kuva kertoo tuhat sanaa, harvassa pipo-ohjeessa sanoja on niinkään monta. Kahdeksan kerroksen korkuinen kaksinkertainen reuna, sitten kolme kerrosta nurjaa ja neljä oikeaa jne. Päälakikavennukset suht' jyrkästi, pipon huippu on melko tasainen.

Olisi kiva neuloa lapselle asusteita ihanista luksuslangoista mutta elämän realiteetit on armottomat: pipon on pakko olla konepestävä, ja päiväkodissa voi hyvinkin kadota pienempiä asusteita, niin että menisi se enkelinhiuslanka kyllä hukkaan.

Olen eräänkin kerran vannonut etten Novitan lankoja enää osta. Joskus loppukesästä tämä kerä kuitenkin sattui silmiini Prismassa, rakastuin sen marjapuuromaiseen väriin ensisilmäyksellä! Suloinen meleerattu punavioletti! Ja sopii vielä Liljan pinkki-violettiin toppahaalariinkin.

EDIT: Alimman kuvan kirjoneulelapaset mummoni teki miulle kun olin Liljan ikäinen. Edelleen priimakunnossa!

Todellinen rinsessa

Vietimme Liljan kanssa viime viikon syyslomaa Lappeenrannassa. Mie neuloin koko viikon, mutta mitään ei valmistunut: lanka loppui, puikot puuttui, väärä koko ym. ym. Tämäkin tuotos olisi valmistunut aikoja sitten jos en olisi unohtanut lankoja kotiin Kuopioon... (Pahoittelen pahoja parvekekuvia.)

Todellinen rinsessa

Malli: Rinsessakauluri Ullaneule 03/08
Lanka: Rowan Wool Cotton (50 % villaa, 50 % puuvillaa)
Menekki: 98 g
Puikot: Knit Pro pyörö 4 mm, kaapeli 60 cm.

Kaulurin tarve iski heti kun ilmat viilenivät sen verran että piti ottaa villakangastakki käyttöön. Miulla on melko avarakauluksinen takki, joka vaatii jonkun ison huivin tai muun vastaavan ettei rintavarustus palennu. Malliksi valikoitui Ullan rinsessa, nappivalinta! Yksinkertainen, silti mielenkiintoinen tikuttaa, kerrassaa nerokas mallineule! Miulla oli melko lailla paksumpi lanka kuin ohjeessa, joten silmukka- ja kerrosmääriä piti modailla, muuten tein ohjeen mukaan.

Miun kasvojen ja kaulan iho on lähes atooppinen, joten tällaisten iholle tulevien lämmittimien langan täytyy olla todella pehmeää. Täysvilla kutittaa, tämä ei. Aivan loistavan pehmeä lanka ja lämmin lanka! Mukava neuloakin, sileää ja mahdottoman tiukkakierteistä, oikeasti laadukas lanka tämä Wool Cotton. Ostin kesällä tätä kolme kerää Joensuusta Käsityövakasta kun halvalla sain. Harmi ettei lanka taida enää riittää saman setin myssyyn...

Napeiksi laitoin viisi leppäkerttua jotka asustivat nappilaatikossa. Niitä jäi vielä, pari käytin viime syksynä Lilja haalariin. Kauluri onnistui yli odotusten, ihan rinsessaolo!

***

Tätä rinsessaa on hemmoteltu muutenkin, katsokaa mitä posti toi!

Paketin salaiselta neuleystävältä! Se sisälsi kaksi vyyhtiä kaunista metsänvihreää lempilankaani eli Cascade 220:a, suklaata, käsivoidetta, kasvonaamion ja kortin. Jes mikä paketti :)

***

Myös SYTYCK-projekti alkaa edetä, ihana kanssaneuloja lähetti miulle kimallelankoja toiselta puolelta Suomea. Kiitos Maritta! Liljakin ihastui :D

Reuhka

SYTYCK-Finaali starttasi eilen, mutta miulla oli muuta hommaa:

Reuhka

Malli: Lumberjack -läppähattu Sanna Vatasen jämälankakirjasta
Lanka: Novita Nalle & Tempo, Gjestal Naturgarn, tuntematon tekokuitu, ja Hjertegarn Boucle.
Menekki: 172 grammaa, koko miehelle
Koukku: nro 10 (ja puikot 6 mm)

Silloin kun sain jämälankakirjan itselleni heti sen ilmestyttyä, esittelin siitä miehelle tämän metsurihatun. Mies halusi itselleen heti samanlaisen ja mie lupasin tehdä. Nyt säiden viilettyä tuli lupauksen lunastamisen aika, ja päähine syntyikin sitten yhden sunnuntaipäivän aikana. Olipas kivaa tehdä vaihteeksi jotain mikä valmistui käden käänteessä!

Totuttuun tapaan modifioin mallia ankaralla kädellä. Ohjeen mukaan hattu virkattiin nimittäin neljästä erillisestä palasta jotka yhdistettiin lopuksi. Mitä järkeä? Tein siis hatun suoraan kokonaiseksi, yksi ainut pikkusauma tuli taakse alas. Karvaiset osat neuloin myös yläreunoistaan suoraan reuhkaan kiinni, ja vain reunat ompelin kiinni. Korvaläppien kohdalla virkkasin omiani, ohjeen läpät eivät olleet tarpeeksi pitkät.

Lankoja kulki virkatessa koko ajan mukana kolme: Nalle suklaanruskeana, joku tuntematon superpehmeä kirkkaanpunainen tekokuitu, ja Novitan Tempo (joka riitti vain päälakeen, sen jälkeen jatkoin tummanharmaalla Naturgarnilla. Läppien karva on Hjertegarnin Boucleeta, jonka sain ilmaiseksi kun viime syksynä asioin Helsingissä Lankamaailma Nordiassa. Aivan käsittämättömän järkyttävä lanka neuloa, onneksi ei tartte tehdä siitä mitään isompaa!

Olen ihan tyytyväine lopputulokseen, ja niin taisi olla hatun tilaajakin. Toisesta korvaläpästä tuli tosin jostain syystä vähän toista isompi, mutta ei sitä huomaa jos ei tiedä. Karvalankaa jäi vielä, voisin tehdä miulle ja Liljallekin samanlaiset, eriväriset. Oltaispas söpö näky :D

SYTYCK: parempi myöhään kuin ei silloinkaan...

Niinkuin aiemmin mainitsin, So You Think You Can Knit -haasteen Hollywood-viikot jäi pahasti sairastumisen ja kouluhommien jalkoihin. Enhän mie vielä myöhässä ole, mutta viimeisiä hetkiä viedään, finaali alkaa huomenillalla.

Aivotyötä olin sentään ehtinyt tehdä... Vaikeinta alussa oli sopeutua haasteeseeni Popping ja Locking, en yksinkertaisesti halunnut tehdä mitään palaprojektia. Ehdin jo lähes luopua mielessäni koko haasteesta.

Sitten se iski. Olen parantumaton joulufanaatikko, miun joulunodotus alkaa suunnilleen juhannuksesta. Viime vuonna jouduin luopumaan edellisestä kestojoulukalenteristani (suuri koristeltu puulevy, jokaiselle päivälle oli oma laatikko), koska sitä oli mahdoton raahata mukana muutoissa. Siispä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: haaste ja joulukalenteri! Neuloisin meille uuden kestojoulukalenterin. Mietin ja luonnostelin ja mietin ja luonnostelin.

Todellisia laatuluonnoksia :D Mietin tässä kalenterini pohjakuvaa. Sydän on ehkä liian helppo, kun taas talvimaisemassa on liikaa tekemistä, eikä siihen ehkä saisi luukkuja sijoiteltua nätisti vaan lopputulos olisi ahdas. Päädyin siis joulukuuseen.

Ensin neuloisin kalenterin pohjan johon teen kuusen joko intarsialla tai kirjoen silmukoita jäljittelemällä. Taskut tulisivat olemaan vähän erilaisia, jotkut joulukuusen koristeita, jotkut leijailevia lumihiutaleita ja jotkut paketteja kuusen juurella.

Pohja pitää todennäköisesti vuorittaa vaikka lakanakankaalla, ettei se venähdä liikaa kun taskut ovat täynnä joulupäivien yllätyksiä ;) Itse taskut todennäköisesti ovat tarpeeksi jämäköitä ilmankin vuoria, kun ei niistä kovin isoja tule. Tässä joitain taskuideoita:

Älkää hämääntykö kamalista kuvista, onneksi olen parempi neuloja kuin piirtäjä! Siitä tulee hieno :) Nyt kun vielä löytäisin kaikki tarvikkeet omasta varastosta niin olisin supertyytyväinen. Kulta- ja hopealankoja miun pitää kyllä joka tapauksessa ostaa, niitä miulla ei ole ja haluan kalenteriin kimallusta! Tässä on siis tulossa Popping ja Locking höystettynä ainakin Broadwaylla ja Discolla!

Flunssan jälkeen sataa lunta

Yhden päivän neulomattomuus venähtikin kokonaiseksi viikoksi, kun sopivasti hääpäivän jälkeen sairastuin järkyttävään flunssaan. Lääkärissä ja sairaalassa tuli ravattua puolenkymmentä kertaa, en oo vuosikausiin ollut niin kipeä etten neulomaankaan pystynyt. Edes ainaoikea ei onnistunut! Silmätulehduskin iski sitten vielä päälle. Viimeiset kauniit syysviikot menivät hukkaan sisällä maatessa :(

Kymmenen päivän, antibioottikuurin, noin tuhannen buranan ja kolmenkymmenen mustikkakeittolitran jälkeen alkoi hellittää, nyt alkaa pikkuhiljaa jo pää tuntua omalta. Koulussa miulta meinas jäädä kaikki kurssit kesken, kun nyt periodin lopussa jouduin olemaan poissa. Kävin perjantaina lääkehuuruissa tekemässä yhden tentin, meni varmaan tosi hyvin... Tuotesuunnittelun projektin kanssa on loppukiri menossa, huomiseksi pitää olla valmista.

Hommaa on siis riittänyt, en ole paljon ehtinyt miettiä neulomista. SYTYCK:iä olen vähän suunnitellut, senkin kanssa meinaa tulla kiire! Hollywood-viikot olisi voineet miun puolesta jatkua vielä... Alustava suunnitelma miulla kuitenkin jo on, siitä lisää lähipäivinä. Haasteeni oli siis Popping ja Locking. Yksi syy, miksen ole lajistani kovin innostunut, on tämä:

Tuotesuunnittelun projektini, jota olen työstänyt nyt elokuusta asti. Kyllä, sekin koostuu paloista. Ei siis ihan hirveästi innosta syventyminen taas uuteen palaneuleeseen...

Tiistaina meillä oli taas Kuopiossa neuletapaaminen, johon väkisin raahauduin vaikken vielä ihan paraatikunnossa ollutkaan. Se kannatti, miulle diilattiin ihana paketti!

Kyseessä oli kuopiolaisten neulojien Kalakukko kakkonen - vaihto. Tällä kertaa vaihto on kaksiosainen, parit paljastetaan enne joulua.

Sain kaksi kerää suloista marjapuuronväristä La Alpaca-lankaa, Knit Pro 3,75 mm sukkikset, Body Shopin hamppukäsivoidetta ja rinsessakortin. Mahtava piristys! Langoista tulee selvästi pipo. Kiitos kalakukkokaverini!

***

Viime päivinä on saanut lehdistä lukea, miten Suomessa sataa lunta ja autoilijat taas yllättyivät. Ei vaan meillä ollut satanut! Ehdin murista itsekseni pitkään, kunnes vihdoin tänään valkeus tuli! Suuria lumihiutaleita taivaan täydeltä, ihanaa! Tekisi mieli mennä pyydystämään niitä kielellä ja tanssimaan tuonne ulos, mutten taida ärsyttää tätä tautia nyt, kun olen juuri pääsemässä siitä eroon. Iloitsen siis itsekseni täällä sisällä villasukat jalassa. Joulu tulee!