Valmiina kesään

Kolmas postaus samassa kuussa, menee jo liiottelun puolelle :D Oman pitsitakin jälkeen piti neulaista naperollekin kesänuttu...

 Ilmastointi kunnossa

Malli: Nro 8. Jakke med Hullmonster / Sandnes 1408 Baby Bomull -lehtinen

Lanka: Graftsson Cotton (100 % merseroimatonta puuvillaa) turkoosina

Menekki: 150 g 1-vuotiaan kokoon

Puikot: 3,5 mm Knit Pro

Voisin kertoa useammankin painavan mielipiteeni neulevihkosista, jotka nähtävästi suomennetaan käännöskoneella. Jos ei olisi paljoa neulekokemusta, ei näillä ohjeilla saisi aikaan kerrostakaan... Jätän enemmän avautumisen kuitenkin tällä kertaa väliin, koska tämän mallin kohdalla tekemäni virheet ovat kyllä ihan itse aiheutettuja. 

Jos klikkaatte Ravelryyn tämän takkimallin sivulle, näette että pitsineule on alkuperäisessä versiossa huomattavasti reikäisempää, eikä muodosta tällaisia pystyraitoja kuten miun neulomassa. Se johtuu siitä, että kun innoissaan tikuttelee eteenpäin, saattaa jättää huomiotta kaavion alareunassa pikkupikkuisella präntillä lukevan kaaviontoiston. Tekstissä ei puhuttu toistosta mitään, ainoastaan kaavion kerroksien neulomisesta. Täten mallineule tässä takissa on tyystin erilainen kuin alkuperäisessä. Hyvä mie...

Ostin huhtikuussa hätäpäissäni Iiriksen yksivuotismekkoa varten viidet langat, kun en osannut heti päättää väriä ja materiaalia. Mekkoja kuitenkin neuloin vain yhden, ja nämä Oulun lankamaailmasta polkuhinnalla ostetut puuvillakerät alkoivatkin pian näyttää ihan pienen pitsitakin materiaaleilta. Kirosin kyllä projektin edetessä useasti tätä yhdistelmää, halkeilevasta puuvillasta pitsineuleen (vaikkakin supersimppelin) neulominen oli kaikkea muuta kuin miellyttävää... Ostaisin kuitenkin tätä lankaa toistekin, kauniit värit ja pehmeä iholla.

Nappikauppaan ei tällä kertaa tarvinnutkaan lähteä nirsoilemaan, napitkin ovat nimittäin tässä takissa omaa tuotantoa! Retriitin massapajassa sain aikaan toinen toistaan omituisempia nappisarjoja, nämä kukkanapit olivat mielestäni ainoat täysin onnistuneet.

Ilmainen vinkki Iirikseltä kaikille vauvalukijoille: fimo-massanapeista irtoaa pureskellessa kivasti pieniä paloja ja väriä!

En nyt kyllä aio noita nappeja toisiin vaihtaa, mutta tiedänpähän olla enää laittamatta pureskeluikäisten neuleisiin vastaavia...

Pitsitakista tuli vähän turhankin sopiva, kasvunvaraa ei ole nimeksikään. Näissä alhaalta ylöspäin neulottavissa malleissa koon arvioiminen on sata kertaa vaikeampaa kuin pääntieltä aloitettavissa. Ihan tyytyväinen kuitenkin olen lopputulokseen, takki on sievä ja sopii päälle varmasti tämän kesän :)

Hetty ja hulmuhelmat

Vuosi siinä vierähti, ennen kuin vauvan syntymän jälkeen valmistui taas villatakki miulle itelleni! Ihan pieni takki ja paksusta langasta, mutta takki kuitenkin. Tästä se neulevauhti (toivottavasti) taas lähtee nousuun! Tämän blogin huippuvuosina on valmistunut joskus neljä tai viisikin aikuisen paitaa tai takkia vuodessa, hetki saattaa mennä ennen kuin siinä tahdissa taas ollaan...

Heather Hetty

Malli: Hetty by Andi Satterlund

Lanka: Patons Classic Wool (100 % merinovillaa) värissä plum heather

Menekki: 347 g muokattuun L-kokoon

Puikot: 5 mm KnitPro

Tämä taitaa olla ihka ensimmäinen kerta kun sopivan takkiohjeen löydettyäni ostin sen heti, ja aloitin heti myös neulomisen. Yleensä harkitsen ja vertailen ohjeita pitkään ja hartaasti, ja jahkaan edes takaisin ennen kuin päätän mallin. Nyt natsasi heti, ja jokusen vuoden varastossa viihtyneet violetit villat pääsivät vihdoin takiksi joka valmistuikin lähes ennätysvauhtia noin kolmessa viikossa.

Ravelryn yksi hienoimpia ominaisuuksia on se, että ennen mallin valintaa ja neulomisen aloitusta voit lukea, mitä muut mallin neuloneet ovat siitä pitäneet. Olin aluksi varuillani, koska ohje oli saanut paljon palautetta tyyliin "aivan omituinen" ja "erilainen kuin mikään muu mitä olen neulonut".

Ohje kuitenkin osoittautui varsin simppeliksi ja rakenne hauskaksi: takki aloitettiin olalta, neulottiin etukappaleet ja takakappale kainaloihin asti, yhdistettiin ja tikuteltiin helmaan. Sitten poimittiin kädentieltä silmukat ja istutetut hihat neulottiin lyhennettyjen kerrosten avulla suoraan paikalleen, superkätevää, helppoa ja siistiä! Miksi ihmeessä en ole aiemmin neulonut hihoja näin? Lopuksi poimittiin silmukoita reunuksista ja neulottiin vuorollaan molemmat nappilistat sekä pääntien reuna. Ja koko komeus tietenkin täysin saumattomasti. Kovin tarkka toistojen määristä ja muista muotoseikoista ohje ei ollut, mutta niistä selviää pienellä ajatustyöllä ja laskeskelulla.

Nappien kanssa oli ongelmia, ja takki saikin odottaa niitä melkein pari viikkoa. Ostin Oulusta Nappi-Kikasta kauniit mustavalkeat ornamenttikuvioiset napit takkiin jo hyvissä ajoin, mutta ohjeen ja muistiinpanojen puutteessa ostin niitä yhden liian vähän. Kuopion Nappiin ja Nauhaan menin silmissäni kuva juuri noista napeista, joita ei tietenkään hyllystä löytynyt, eikä miulle sitten siellä mikään muukaan kelvannut. Palasimme juuri mummolareissulta Loviisasta, ja Porvoosta vanhan kaupungin kupeesta Nappi-Aitasta löytyi juuri sopivat, hieman pulleat helmiäisvaaleat napit. Nirso neuloja on tyytyväinen!

Loviisan vanhassa kaupungissa paistoi äitienpäivänä aurinko, kun pitsitakkini pääsi ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Tuo neulepinta onkin miun lempijuttu tässä takissa! Tämän postauksen otsikko on huijausta, ei miulla mitään oikeita hulmuhelmoja silloin ollut. Mutta kellohameiden kanssa käytettäväksi olen tämän takin neulonut, ja siihen tarkoitukseen se mielestäni sopiikin mainiosti. Kesän cruisingeja odotellessa!

Kukkia kukkaselleni

Vuoden ehdottomasti tärkein neule on valmistunut. Eikä hiukkaakaan liian aikaisin, merkkipäivää edeltävänä iltana klo 23!

Tulppaaneja Iirikselle

Malli: Tulppaanitunika / Tuulia Salmela, kirjasta Leikkipuistoneuleet

Lanka: Hjertegarn Woolcott (55 % villaa 45 % puuvillaa) oranssina

Menekki: 122 g ohjeen toiseksi pienimpään kokoon

Puikot: 3,5 mm KnitPro

Olen neulonut tämän mekkosen aikaisemminkin jokunen vuosi sitten tyttöjeni pikkuserkulle. Muistin jopa edelleen mitä ensimmäisessä versiossa mielestäni pitäisi tehdä eri tavalla, hämmästyttävää! 

Aloitin neulomisen retriitissä pienimmän koon silmukoilla, ja kauniin kierrereunan pääntielle tein ihan ohjeen mukaan. Sitten alkoikin sooloilu... Raglanlisäyksiä tein tiheämpään kuin ohje käski, sillä mielestäni sen vuosien takaisen mekon hartialinja oli liian luisu vain joka kolmas kerros tehdyillä kavennuksilla. Mallailin yläosaa välillä mukaan nappaamani sopivan kokoisen bodyn päälle. Silmukoita loin kainaloihin ohjetta vähemmän ja lisäilin sitten sivusaumoissa muutaman, jotta pitsin alkaessa silmukkaluku täsmäsi. Pitsimallikertoja neuloin yhden ohjetta enemmän, että mekosta tuli mekko eikä tunika. Pitempikin olisi ollut kaunis, mutta ajattelin tämän mittaisen olevan konttaavalla lapsellä käytännöllisempi.

Lanka, Woolcott, oli miulle uusi tuttavuus, jonka bongasin pari viikkoa sitten Oulun reissulla Lankamaailmasta. Villa-puuvillasekoite oli hyvin puuvillamainen (eli joustamaton) neuloa ja halkeili hivenen, mutta ei neuletuntuma silti liian epämiellyttävä ollut. Varsinkin pitsiin tämä lanka taipui mainiosti! Ykkösvalintani vaaleansininen oli päässyt kaupasta loppumaan, mutta tämä poltettu oranssikin toimii mekossa mainiosti, korostaa päivänsankarin sinisiä silmiä ;) Puuvillaisessa langassa on sekin hyvä puoli, että pitsi avautui kauniisti ilman pingotustakin kunnon häyrysilityksen avulla. Sopii siis hyvin tällaisiin viime hetkellä valmistuviin neuleisiin!

Suht tyytyväinen olen lopputulokseen, tykkään kovasti tuosta helmapitsistä! Ainut mikä vähän kismittää on tuo pääntien istuvuus. Kun lapsi kurottaa kädet eteenpäin, miehusta nousee isolle rypylle. Toivottavasti virallisissa yksveekuvissa studiolla saadaan kunnollisia otoksia...

Kyllä on vuosi mennyt järjettömän nopeasti, vastahan tuo tyttö oli tämmönen pieni pötkylä! Nyt se jo konttaa hurjaa vauhtia, kiipeilee portaisiin ja laatikoihin, kävelee sohvan ja pöydän reunoja pitkin ja vaikka mitä, hyvä että perässä pysyy. Siellä se porhaltaa kohti uusi seikkailuja, taapero...