Nappilaatikon aarteita

Tänään kaivauduin nappilaatikkoni uumeniin etsiskellessäni sopivia nappeja työn alla olevaan pikkulaukkuun. Just sopivia ei löytynyt, mutta kaikkea muuta ihanaista kyllä :)

Keraamisia nappeja Virosta, symppiksiä! Äiti toi ne tuliaisina viime keväänä, ne on hankittu myymälästä jonka tuotteet olivat kehitysvammaisten tekemiä. Miun pitäis kuulemma tehdä äitille takki johon tuo sininen nappi käy :D

Kivinappeja oman kouluni (Kuopion Muotoiluakatemian) joulumyyjäisistä viime vuonna, ja keraamisia nappeja Wetterhoffilta Hämeenlinnasta, ostettu toissakesäiseltä reissulta. Keraamiset odottavat sitä oikeaa, täydellistä takkia. Ne saattavat särkyä kovassa käsittelyssä joten ehkäpä jokin juhlavampi vaate niille? Kivinapit pysyvät ehjinä vaikka jyrän alla, nämä sopisivat jonkin rouhean neuleen pintaan.

Yksinkertaisia puunappeja Oilolasta, Suomussalmelta. Siellä tulee käytyä joka kesä mökkireissun yhteydessä, näiden lisäksi ostin pätevän puukauhan. Napit ovat katajaisia, tuoksuvat ihanilta :) Ja hintakin taisi olla 15 centtiä kappale, oli lähellä etten ostanut koko pussillista!

Viimeiseksi uusimmat tulokkaat, sarja UPEITA poronsarvinappeja Rovaniemeltä, tämän kesän Lapin matkalta. Nämä on kauneimpia/persoonallisimpia/loistavimpia (+ paljon muita ylistäviä superlatiiveja) nappeja joita olen nähnyt! Ja mie olin sentään Nappikaupassa töissä ;)

Löysimme sattumalta mahtavan Rovaniemeläisiä käsitöitä myyvän Lauri-tuotteen sympaattisen kaupan. Yritin nimittäin päästä mielenkiintoisen oloiseen lankakauppaan sen naapuriin, joka olikin pettymyksekseni suljettu. Nettisivuilla vielä toivotettiin asiakkaat tervetulleeksi mutta lappu olikin luukulla. Nuo sivut on näköjään vieläkin samassa tilassa, mikä on kyllä miusta tosi ikävää. Nettisivuilla olevan tiedon tulisi olla ajankohtaista, ja olisi kyllä kohteliasta kertoa jos liike on lopetettu :/ Enivei, pettymys vaihtui riemuksi kun kävelimme sisään naapuritaloon. Toinen toistaan hienompia käsitöitä, kaikkea koruista villasukkiin, ja suuressa osassa materiaalina poronsarvi (no ei niissä villasukissa kuitenkaan). Nappien lisäksi löysin sieltä myös kauan himoitsemani poronluisen kinnasneulan, pitää varmaan ruveta verestämään taitoja!

Napit poseeraavat Cria -takkini päällä, olen jo helmassa menossa! Kuun alussa pähkäilin seuraavaa villatakkiprojektia, ja valinta osui nyt Crian kohdalle. Toinen vahva vaihtoehto oli Rocky Coast, mutta sitä en taida uskaltaa neuloa ensinkään, niin paljon huonoja kokemuksia olen saanut siitä muiden blogeista lukea.

Criaa on kyllä ollut nautinto neuloa: rakenne on ihan uudenlainen ja ohje monimutkainen, mutta hyvin yksityiskohtainen. Oon oppinut sekä uuden tavan luoda silmukoita että tehdä napinläpiä. Lanka vaan uhkaa loppua kesken ja koska haluan ehdottomasti täyspitkät hihat, pitänee sitä tilata lisää Villavyyhdistä. Neljän pyöreän poronapin sarja pääsee aikanaan koristamaan tätä unelmanpehmeää takkia :)

Mysteeri

Aurinkoisten neuleiden sarja jatkuu. Tänään oli tosin edellisen postauksen kuvauspäivää huomattavasti kylmempi ja märempi päivä, eli äkkiä muutama kunnollinen kuva ja juoksua takaisin sisälle...

Tätä onkin neulottu koko kesä, niin sateessa kuin helteessäkin...

Mysteerio

Malli: Mystery Shawl 2012: Rockefeller by Stephen West

Lanka: Malabrigo Lace (100 % baby merino) väreissä Ravelry Red ja Cadmium

Menekki: 88 g

Puikot: 3,5 mm Knit Pro

Toinen kerta neulomisurallani kun osallistun mysteerikaliin. (KAL=knitalong) Tämä kuuluu taas siihen sarjaan malleja, joita en olisi ikinä neulonut jos olisin tiennyt etukäteen miltä se valmiina näyttää. Suunnilleen samoin siis kun edellisen kerran osallistuessani yhteisneulontaan. Seuraavan kerran taidan harkita kahdesti ennen osallistumista.

Ensimmäinen vihje julkaistiin 13. heinäkuuta ja loput kolme aina viikon välein. Huivissa on siis neljä osaa: ensimmäinen vihje oli tuo keskimmäinen yläosa, viuhkamainen kuvio joka neulottiin sivusuunnassa. Toisessa vihjeessä poimittiin ykkösvihjeen reunasta silmukat ja neulottiin isompi sileä alue jossa on intarsiaraitoja. Kolmas vihje käsitti uloimman reunuksen, ja neljäs ohjeisti neulomaan suuret siivet reunoille. Siipien kärjet ovat yksiväriset, koska keltainen lanka uhkasi loppua, muuten tikutin täsmälleen ohjeen mukaisesti. Huivi on suuuuuuuuri, ainakin miun mittapuulla. (Vrt. kuvan puutarhakeinuun.)

Melko mielenkiintoinen rakenne, eikö? Miun lempijuttu tässä huivissa on i-cord -reunus joka kiertää kaikkialla, huivin keskelläkin useammassa kohdassa. Se tekee lopputuloksesta huolitellun näköisen. Langanpätkiä oli tuon intarsian takia pääteltävänä noin tuhat, mutta selvisin siitäkin urakasta yhdessä illassa. Sen kummempaa pingotustakaan huivi ei tarvinnut: kostutin, muotoilin ja annoin kuivua.

Malabrigon yksisäikeistä huivilankaa miun varastosta löytyy useampi vyyhti, mutta tämä oli eka kerta kun sitä neuloin. Sinänsä oikein kiva lanka: pehmeys on vertaansa vailla ja neulominen onnistui helteelläkin kun lanka on niin kevyttä (430 m = 50 g). Huonona puolena -isona sellaisena- oli pörhöisyys. Lanka huopui kerällä niin kiinni itseensä että kun se sotkeutui, selvittämiseen meni puoli tuntia neuletapaamisesta. Lisäksi odottamaan jätetyt langanpäät sulautuivat yhteen niin että niitä sai repiä irti toisistaan jotta päättely onnistuisi. No, eipähän ole purkaantumisen vaara...

Niinkuin ehkä olette huomanneet, mie oon kykenemätön valitsemaan hillittyjä ja tyylikkäitä väriyhdistelmiä. Taas tuli tällanen sirkusneule :D Huomasin myös neulonnan puolivälissä että miullahan on jo kaapissa melkein täsmälleen samanvärinen kaula-asuste, viime syksyinen raitakaulurini.

On se kuitenkin ihana, kuin pumpulista neulottu :) Eikä kutita atoopikkoakaan, hihhei! Syksyn suosikkihuivi.

Ikivihreä, kiipeilevä köynnös

Murattisukat

Malli: Hedera by Cookie A. kirjasta Knit. Sock. Love.

Lanka: Schoppel Wolle Admiral Ombre (75 % villaa 25 % nylonia)

Menekki: 63 g M-koon silmukkamäärällä 39-jalkaan

Puikot: ChiaoGoo Red Lace -metallipyörö 2,25 mm

Nämä olivat kyh numero 3. Harvinaisen tylsää neulottavaa ollakseen Cookie A:n malli (saatavilla myös ilmaiseksi täällä), joten jäivät auttamatta projektipussiin makailemaan kiinnostavampien neuleiden viedessä voiton. Opiskelun jälleen alettua tylsille neuleille on taas tilausta, ja nämä valmistuivatkin hujauksessa Tutkivan ja kehittävän muotoilutoiminnan luennolla.

Admiralia en ollut ennen neulonut, ihan mukava perussukkalanka (100 g = 420 m). Oranssi väritys on miun mieleen: raikas muttei räikeä. 

ChiaoGoon pitsipyöröt tilasin kanssaneulojan mukana Villavyyhdistä viime talvena. En neulo metallipuikoilla oikeastaan ollenkaan, mutta nämä halusin testiin koska neulekäsialani on niin tiukkaa, että ohuemmat puupuikot taipuvat auttamatta mutkalle käsittelyssäni. Olin kuullut puikoista paljon hyvää enkä pettynyt. Kaapeli on mahtava muovitettu teräsvaijeri, todella taipuisa ja täydellinen sukkien neulomiseen Magic Loop -tekniikalla. Puikon ja kaapelin liitoskohta on tosi sileä, ja neuletuntumakin mukava. Siltin onnistuin pari kertaa vetäisemään vahingossa puikon irti neuleesta, metallipuikot kun ovat auttamatta liukkaat. Tyytyväinen olen näihin puikkoihin ja käyttöön ne vielä pääsevät, mutta en aio ostaa niitä enempää.

Aakkoshaastekin eteni yhden pykälän, mutta mie alan jäädä silti jälkeen! I -kirjain on jo puikoilla mutta päätynee purkuun, tulin taas valinneeksi tylsän sukkamallin :D

Nyt en alotakkaan enää yhtään sukkia ennen syyskuuta, Sukkasato näet lähenee! Se tempaus on klassikko, ja osallistun taas vaikka Kesäyön hullutus nyt päättyikin osaltani vähän kesken. Päätin kesällä vähentää kaikenlaista pakkoneulontaa ja keskittyä siihen mistä oikeesti tykkään, ja luen sukkasadon ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen joukkoon.  Tänä vuonna kerään satoa jälleen Perunalaariin kuten viime vuonnakin.

Suorastaan unettavasta neulontakokemuksesta huolimatta varsin sopivat sukat. Ohuita sukkia tarvitsisin vielä ainakin yhden parin lisää, pitääpä ruveta tekemään listaa syyskuuta varten...

Oma maa (pensas)mustikka

Mukavan muhkeita, eikö?

Ja asiasta kukkaruukkuun. Edellisen postauksen kysymys olikin vaikeampi, 13 osallistujaa 33:sta vastasi oikein! En muistanut tarkentaa, että ei tarvitse lukea blogiani juuri Bloggerin kautta voidakseen osallistua, eli kaikki vastanneet olivat mukana :)

Talvi: Valkealla pohjalla mm.  jouluisia kelloja ja nauhoja, sydämiä, lumipalloja, vähän blingblingiä ja vintage-nappilaatikon kansi. Tähtien kimallus hangella, kulkusten kilinä, leikkisät lumipallot.

Kesä: Marjapuuron värisellä pohjalla mm. pirteitä koristenauhoja, hempeitä nappeja, vanhoja pahvisia neulakoteloita ja katseenvangitsijana vaaleanpunainen mohairkerä jossa helminappeja ja pitsiruusu. Täyteläiset sävyt, häähelmet hempeyksineen, sydämineen ja pitseineen.

Kevät: Kirkkaan keltaisella pohjalla mm. värikkäitä nappeja, raikkaita nauhoja, konetekoinen villasukka, koristekukka ja neula&kirjontalankaa. Kevätjuhlapukujen koristeet, lisääntyvä valo, heräävä luonto.

Syksy: Murretun oranssilla pohjalla mm. pellavapitsiä, puunappeja, paksu neulottu lehti ja ohuempi minineule puikkoineen ja useampia koristenauhoja. Ruska, sadonkorjuu ja syysneulonta :D

Satunnaislukugeneraattori arpoi voittajaksi kolmannen oikein vastanneen eli Peikkotytön! Laitahan osoitteesi sivupalkista löytyvään sähköpostiin, ja vaikka pari väritoivetta :)

Lorun loppu

Koulu alkoi maanantaina ja vapaat kesäviikot ovat historiaa, samoin iki-ihana työharjoitteluni lankakaupassa. Tässä kahden viimeisen työharjoitteluviikkoni satoa.

Nyt ne miettii että mie oon seonnut kun ompelen lankakerän täyteen helmiä :D

Kyseessä on neliosainen tekstiiliteos, Lankakaupan Vuosi, jonka suunnittelin ja valmistin koristamaan Napin ja Nauhan karua eteistilaa. Taulut eivät ole vielä paikallaan, ne ripustetaan kyllä sinne lähiviikkoina. Työ lukijat saatte siis olla yleisönä teoksen julkistamisessa :P

 

Joka vuodenajalle on omansa. Materiaaleina mm. pellavakangas, pitsit, satiininauhat, organzanauhat, koristenauhat, vetoketjut, vintage -lankarullat, puu- ja muovinapit, erilaiset langat ja paljon muuta :D Kaikki pohjakankaita lukuunottamatta on ylijäämätavaraa ja hävikkiä liikkeestä.

Arvaatko mikä taulu kuuluu mihinkin vuodenaikaan? 150 lukijan merkkipaalu on saavutettu (hiphei, tervetuloa uudet lukijat!), ja sen kunniaksi kaikkien edelliseen kysymykseen oikein vastanneiden kesken arvon pienen sukkalankapalkinnon :) Voit myös samalla kertoa, mikä niistä on suosikkisi. Arvonta on tällä kertaa vain lukijoilleni. Jätä kommenttisi viimeistään perjantaina puoleen yöhön mennessä, arvon voittajan lauantaiaamuna!

Taivas itki sadoin pisaroin

KIP-päivänä kesäkuussa sain olla mallina kun Tiina kuvasi ihanaista Clockworkia. (Kuva röyhkeästi varastettu edellisen projektisivulta!)

Ihanaiselle huiville ei ollut vielä varmaa vastaanottajaa tiedossa, joten mie näin tilaisuuteni tulleen ja nappasin sen itselleni (se sopii niin hyvin harmaan hattuni kaveriksi!). Lupasin vastineeksi neuloa Tiinalle jonkinlaisen huivinräpelön ennen kuin ilmat viilenisivät. Toisin sanoen järjestimme kahden osallistujan huivivaihdon!

Neuleeni valmistui ja postitettiin kreivin aikaan, tänä aamuna mittari näytti ainakin täällä Koillis-Savossa kahdeksaa astetta! Mutta sehän ei meitä neulojia haittaa, vai mitä ;)

Sininen on taivas? (kyh 23)

Malli: Arroyo by Sarah H. Wulf

Lanka: Filatura Cervinia Real Shetland (100 % villaa) itse happoväreillä värjätty

Menekki: 91 g

Puikot: Knit Pro -pyörö 5 mm

Nätin, kaarevan huivimallin bongasin stalkkauksen tuloksena suoraan Tiinan ravelry-favoriteseista. Ekaa kertaa neuloin huivin joka aloitettiin alareunan pitsistä, ja tykkäsin kovasti! Muuten ohjeen mukaan tikuteltu, lisäsin vain leveyteen yhden mallikerran. Onneksi en enempää pidentänyt, huivi on nytkin piiiiiiitkä, suunnilleen kaksimetrinen.

Lankakaan ei olisi riittänyt isompaan huiviin, eikä tätä harvinaisuutta saa kyllä mistään lisää. Ikinä.

Pohjalankana on (muistaakseni, vyötteet on hukassa) Filatura Cervinian Real Shetland -niminen vuosikertalanka, jota löysin äitini stashista joku vuosi sitten. Värjäsin kerät koulussa toissa talvena petrooliksi ja värjäys onnistuikin yli odotusten. Lanka sai kuitenkin jäädä odottelemaan koska se oli toisaalta miun makuun vähän turhan rouheaa kaulaa vasten, ja toisaalta taas niin spesiaalia ettei sitä voinutkaan mihin tahansa käyttää. Tähän tarkoitukseen lanka oli onnen omiaan, ja komia huivi siitä syntyikin. Myös uusi omistaja tuntui tykkäävän, kehui jopa pehmoiseksi :D

Kiitos mielipiteistä edelliseen postaukseen! Mietintä jatkuu...

Takitus

Tässä on vaatekaappini neulehylly. Kaikki vasemman puoleisen pinon alinta valkeaa liiviä lukuunottamatta ovat itse neulomiani.

Suureksi hämmästyksekseni ja kauhukseni  huomasin, että viimeisin valmistunut iso neule, Neiti Talonmies, on tikutettu tammikuussa :O Mitä mie oon tehny koko vuoden? Suunnitelmia on ollut paljon ja lankoja löytyy sitäkin enemmän, mutta näköjään ei ole tullut aloitetuksi mitään. Miehelle kyllä neuloin sen saumattoman hybridin, mutten itselleni mitään huivia suurempaa...

Tämä erhe täytyy korjata pikimmiten! Mutta mitä sitä sitten alottais?

Providence hoodie Patons Classic Woolista, Waters Edge cardigan Drops Classic Alpacasta, Rocky Coast cardigan Cascade 220:sta vai Cria Frog Treen Pediboosta? En osaa valita :D Ehkä siksi ei oo tullut mitään aloitettua, liikaa ihania lankoja ja upeita malleja...

Villaiset onnittelut

Elokuun ensimmäinen päivä 70 vuotta täyttänyt mummo -edellisen postauksen lankavuoren omistaja- saa pian postilaatikkoonsa pullean paketin (tai laihan pakettikortin...)

Syntymäpäiväliivi (kyh 7)

Malli: Shalom Cardigan by Megan McFarlane

Lanka: Novita Saana

Menekki: 325 g

Puikot: 6 mm Knit Pro -pyörö

Tämä jännittävän kaarrokkeen omaava liivimalli on ollut miun ravelryn jonossa jo vuodesta 2009. (Siinä jonossa on muuten yli 400 neuletta...) Itselleni olin sitä ajatellut, mutta etsiessäni sopivaa lahjaneuletta mummolle se hyppäsi heti silmiin ja puikoille. Valinta osoittautuikin onnistuneeksi ja liivistä tuli vallan mainio.

Lanka on samaa kausilankaa josta tikutin tammikuussa pikkupikkutakin. Edelleen mukavan pehmeä ja kuohkea lanka, nopeaa neulottavaa paksuilla puikoilla. Liivi olisikin valmistunut ajallaan kesäyön hullutukseen, jos olisin ottanut tarpeeksi lankaa mukaan kun lähdimme lomareissuun. Mies jopa postitti miulle pyynnöstäni yhden kerän, mutta se ei riittänyt ja neule valmistui kotiinpaluun jälkeen lopulta juuri elokuun ensimmäinen päivä.

Pieniä modauksia piti tehdä, ohjeessa kun on vain yksi koko ja lankanikin oli ohuempaa. Loin mm. aloitukseen ja kainaloiden alle enemmän silmukoita. Tiedän liivistä tulleen varsin sopivan, koska sovitin sitä tekovaiheessa mummolle useasti. Yllätys meni pilalle mutta tulipahan kunnollinen vaate :)

Wikipedia tietää kertoa, että Šalom on heprealainen sana, joka merkitsee 'rauhaa' ja 'hyvinvointia' mikä onkin tässä tilanteessa varsin sopiva toivotus. Hurjan suuret synttärionnittelut mummolle Ouluun!