Lokakuun lopetus

Lopetin sukkasatoni ylevästi päättelemällä silmukat tosipinkeistä sukista ihan viime hetkillä torstai-iltana.

Miss Fredrika

Malli: TiiQ:n Fredrika -sukat

Lanka: Viking of Norway Ville

Menekki: 91 g koon 38 sukkiin

Puikot: 3,5 mm Knit Pro

Nopeasti valmistui sukkapari paksusta langasta, mallikin oli mukavaa ja vaivatonta neulottavaa. Kaaviota piti tuijotella tiuhaan, mutta saihan nuo silti telkkaria katsellessa neulottua. Ja kannatti tuijotellakin, on tuo mallikuvio niin kaunis!

Meinasi vaan käydä nolosti, kun en yhtään katsonut ohjeesta langan menekkiä ennen kuin aloin neuloa. Miulla oli kaksi 50 grammaista kerää Villeä, ja ohuiden sukkien neulontaan tottuneena oletin että tottakai saan niistä koon 40 sukat ihan helposti. No en saanut, mutta onneksi sentään huomasin sen ajoissa ja jätin varresta yhden mallikerran toiston pois. Nyt lanka riitti pari kokoa aiottua pienempiin sukkiin, joten ne pääsevät lahjalaatikkoon odottamaan sopivaa uhria, ja mie koitan keksiä jonkun muun mallin ja langan sille isompijalkaiselle.

Kerta kaikkiaan söpöt sukat, pinkki langan sävy on ihanan syvä ja kierretyin silmukoin tehdyt kuviot mukavan selkeät. En kyllä suosittele tätä mallia neulottavaksi magic loopina kaksi samaan aikaan. Kantapään jälkeen meinasi päästä muutama ärräpää kun huomasin että silmukoita piti siirrellä puikkojen vaihtumiskohdan yli, mikä on lievästi sanottuna ärsyttävää kun puikolla on kaksi sukkaa. Selvisin kuitenkin siitäkin koitoksesta :D

Miun sukkasato jäikin sitten tänä vuonna kolmeen pariin, syytän hävyttömästi opinnäytetyötäni (jonka raportti muuten valmistui eilen, jeejee!). Lokakuun kokonaiskulutus lankojen osalta oli 779 g, johon sisältyy myös opinnäyteneuleisiin käytetyt villat. Nyt kohti marraskuuta ja uusia neulehaasteita, joululahjapaja pitäis käynnistää toden teolla, ja kehräämäänkin täytyis päästä taas, Lyyli raukka on seissyt nurkassa unohdettuna liian kauan!

Seinältä sukkaan

Olohuoneemme kruunu on ehdottomasti seinälle ripustettu isomummoni kutoma Lapin raanu. Kaunista punamustavalkoista seinävaatetta tuijotellessa on mielen pohjalla jo pitkään kytenyt ajatus neuloa samat kuviot villasukkaan. Syksyn Ullaneuleen, sen marraskuussa ilmestyvät teemana on tunturit = loistava tilaisuus suunnitella raanusukat!

Raanusukat

Malli: ihan oma, saatavilla marraskuussa Ullaneuleessa

Lanka: Regia 4-fädig punaisena, valkoisena ja mustana

Menekki: 67 g kokoon 38

Puikot: 2,75 mm Knit Pro

Vähän meinasi jäädä viime tippaan valmistuminen, ensimmäinen sukka kun oli pakko neuloa kotona sohvalla raanua tuijottaen eli reissuneuleeksi tämä ei sopinut. Toinen sukka valmistuikin sitten hujauksessa, ja ohje lähti matkaan eilen. Pari päiväähän se meni deadlinen yli, mutta koska en kuitenkaan voi osallistua näillä kansikuvaäänestykseen (mallini voitti viime kerralla) niin lupasivat Ullassa kuitenkin julkaista ohjeen :)

Langat sukkiin tarjosi Kuopion Nappi ja Nauha.Tää taisikin olla ihka eka kerta kun tätä Regian perussukkalankaa neuloin, oikein pehmeä ja mukavan tiukkakierteinen lanka! Juuri oikeat väritkin löytyi värikartasta.

Ihan tyytyväinen olen näihin sukkiin, kivat niistä tuli. Vaikka kuviointia ois voinu olla vähemmänkin, on nämä vähän levottomat siihen alkuperäiseen raanuun verrattuna :D Tekisi mieli kokeilla neuloa toiset ihan joillakin muillä väreillä... Mut ei ihan heti! Opinnäyteneuleet ja ohjeet on valmiina, ja nyt haluan neuloa jotain ihanaa ihan itelleni! Nämä sukat menivät siis Nappiin ja Nauhaan näytesukiksi. Kiitos Niinalle jalkojen lainasta!

Vielä tämä ja huominen päivä pitäis jaksaa painaa töitä (opparin raportin parissa siis), ja sitten alkaa ansaittu syysloma, aahhhh. Perjantaiaamuna hypätään ipanan kanssa junaan ja kolistellaan viikoksi Ouluun mummolaan. Loma alkaakin varsin loistavasti sillä tulevana viikonloppuna pidetäänkin Oulussa käsityömessut, joissa olenkin käynyt joka vuosi viiden vuoden ajan! Mitähän ihanaa sieltä taas löytyy...

Ain laulain työtäs tee

Ja töitä täällä on tehtykin niska limassa, vieläpä neuleiden parissa vaikkei se blogissa ole millään tavalla näkynyt. Eikä tule näkymäänkään ennen vuodenvaihdetta, joten malttakaapa siihen asti niin näette opinnäytetyöni tulokset ;)

Muut neulomiset sen sijaan eivät ole edenneet juuri senttiäkään. Kun ensin 7 tuntia luonnostelee, neuloo, kirjoittaa ohjeita, neuloo, suunnittelee ja neuloo lisää, ei illalla ole oikein enää huvittanut tarttua puikkoihin. Varsinkaan nyt kun massiivinen syysflunssa tavoitti miut viikonloppuna, köhköh.

Ei kun nyt valehtelin, oon mie puikkoihin tarttunut! Nimittäin vetääkseni ne pois erinäisistä neuleista. Aivan oikein, olen viettänyt iltoja purkamalla kaiken maailman keskeneräisiä kammotuksia joita laatikoiden pohjalta on noussut esiin. Jonkinlainen syyspuhdistus on siis meneillään!

Westknitsin uusi mysteerihuivi sai mennä, lankavalintani eivät erottuneet toisistaan tarpeeksi, ja onnistuin jotenkin turimaan keskiosan langankiertojen kanssa eivätkä nuo välilangat näytä siltä miltä pitäisi. Nyt oon jo jäänyt jälkeen vihjeistäkin niin paljon et en aloita tätä uudestaan, katotaan sit joskus. Ja malli on kyllä lievästi sanottuna taas erikoisen näköinen :D

Sukankärjet unisen värisestä Shibui Sockista aloitin viime syksynä kun ohjasin Kuopion marttalassa sukkakurssia. Ei tullut valmiiksi ei, ja langassa oli niin paljon säikeitä katki että katsoin parhaaksi varata tämän pehmoisen ihanuuden johonkin vähemmän kulutuskestoa vaativaan projektiin.

Sukkasadon mysteerisukat aloitin ajallaan syyskuun alussa, ja toisen vihjeen tikuttelin kuuliaisesti loppuun. Tässä vaiheessa kuitenkin oli jo käynyt selväksi että lankavalinta ei osunut oikeaan, eikä itse kuviokaan ole miun tyyliä. Purkuun!

Ai mutta oonhan mie saanut jotain valmiiksikin. Nämä ovat samaa sarjaa kuin edellinen postaus, tällä kertaa vaan neulojan miehellä ei ollut ohuita villasukkia bootseihin. Joten pitihän ne neuloa. Ei siinä mennytkään kuin neljä viikkoa :D

Kuukauden sukat

Malli: perussukka kärjestä alkaen, mallineule Harris Tweed sockseista

Lanka: Zitron Trekking Hand Art (75 % villaa 25 % nylonia) värissä feuerland

Menekki: 78 g koon 42 sukkiin

Puikot: uskolliset Knit Prot, 2,75 mm

Mies tosiaan tilasi ohuet villasukat jo viime keväänä, yhdet tein mutta ne epäonnistuivat ja joutivat muualle. Sukkasadon alkaessa koitti uusi yritys, ja tällä parilla kuittaan myös suuren sukkahaasteen syyskuun jossa piti haastaa itsensä. Mie haastoin itseni neulomaan sukat tästä lankavarastoni vanhimmasta sukkalangasta, jonka olen saanut ihka ensimmäiseltä sny:ltäni yli kolme vuotta sitten. Haasteelliseksi mallissa paljastui myös mallineule, se oli niin tappavan tylsä että sukat eivät meinanneet millään valmistua...

Varsinaisesta valmistumistaistelusta huolimatta sukista tuli onneksi oikein kivat, mallineule sopii kirjavalle langalle. Kokokin lienee oikea. Kuvassa ne on miulla jalassa, alla kahdet paksut villasukat ja silti on vähän reilut. Ensimmäinen parini tämän vuoden sukkasatoon, tää on kyllä ennätys :D Ensimmäistä kertaa kesti neljä viikkoa ennen kuin sain satokauteni korkattua!

Hyvin hiljaisesta pariviikkoisesta huolimatta sain kuitenkin syyskuussa kulumaan jonkin verran villoja, yhteensä 711 g. Onneksi opparin neuleet ovat loppusuoralla, pian pääsen taas neulomaan omaan pussiinikin ;)

Syyslukemiset arvottu!

Jaa pitikö tänään arpoa jotain? ;)

Sopivan sateinen syyspäivä (ensimmäinen sellainen) lehtiarvonnalle. Arvontapostaukseen tuli hurjat 101 kommenttia, Villaviidakon kommentointiennätys!

Satunnaislukugeneraattori arpoi voittajaksi 41. kommentoijan eli Ricchanin, jolle lähtee siis tulemaan 5 numeroa Suurta Käsityölehteä syksyn ratoksi, onnea!

Voittaja kommentoi syksyä näin:

"Syksyisin ensimmäinen innostus, joka mielen valtaa, ovat kynttilät: kynttilä, jonka valopiiri herää pimenevään iltaan... Ihanaa. Myös teetä kuluu paljon lehtien kellastuessa, sekä ruokaa tulee laitettua isommalla vaivalla, kesällä kun tekee vain jotain helppoa ja nopeaa. Leipominen on nyt viime aikoina ollut kovassa huudossa."

***

Oman syksyni kohokohta, sukkasato on lähtenyt vähän nihkeästi liikkeelle, kun valitsin älykkäästi ensimmäisiksi sukiksi ohuet miehensukat. Puikoilla 2,75 mm, fingering-vahvuisella langalla ja tappavan tylsällä mallilla ei tule valmista kovin äkkiä... Onneksi sentään lanka on kauniin syksyinen!

Polkua pitkin

Kun lankalakkoni kesällä sortui rysähtäen, miulle kotiutui kaksi vyyhtiä mahtavan rouheaa suomenlampaan sukkalankaa. Loppukesän ja alkusyksyn vyyhdit hengailivat tietokonepöydällä ja vaativat päästä neulottavaksi. Useimmiten mie marinoin uusia lankojani jonkin aikaa ennen neulomista, joten Sampokin sai odotella viime viikkoiseen syyslomaan asti ennen puikoille pääsyä.

 Karpalopolku

Malli: Polku by Kristel Nyberg kirjasta Punokset puikoille

Lanka: Louhittaren Luolan Sampo (90 % suomenlampaan villa, 10 % nylon) värissä tiili

Menekki: 277 g koon 40 sukkiin

Puikot: Knit Pro 100 cm pyörö 3,75 mm

Mallin olin sentään valinnut jo viikkokausia sitten, vaikka se ei käynytkään käden käänteessä. Halusin ehdottomasti neuloa reilut polvisukat, sellaiset jotka voisi vetäistä sydäntalvella toisten villasukkien päälle lämmittämään pakkasen paukkuessa nurkissa ja elohopean hipoessa miinus kolmeakymppiä. 

Lankaa oli vain kaksi vyyhtiä, joten sukat piti tietenkin aloittaa kärjestä jotta saisin materiaalin käytettyä viimeiseen metriin. Näin paksulle langalle (151 m = 100 g) kärjestä aloitettavia sukkamalleja löytyi kuitenkin minimaalisen vähän. En halunnut tehdä perussukkaa, vaan jotain pintaneuletta tai palmikoita olisi saatava. Vastaus pulmaan löytyikin sitten omasta kirjahyllystä. Kristel Nybergin Polku oli tarpeeksi yksinkertainen muttei kuitenkaan tylsä. Punokset puikoille -kirjasta olen aiemmin neulonut Taival-sukat, jotka nyt linkittäisin tähän jollei vuodatus olisi kaatunut vieden mennessää kaikkia vanhan blogini kuvia, mur!

Aloitin heti aluksi poikkeamalla ohjeesta: lyhennetyin kerroksin neulottu kärkialoitus (perin pöljä tekniikka mielestäni) vaihtui Judy's Magic Cast-Oniin, nerokkaaseen, helppoon ja siistiin tapaan jonka opettelin hiljattain. Ohje oli kirjoitettu aavistuksen ohuemmalle langalle, joten mie neuloin pienimmän koon mukaan ja sain silti reilunkokoiset sukat. Hyvä näin, reiluahan tässä haettiinkin! Tiimalasikantapää sopii yleensä omaan jalkaani kehnosti, mutta tässä tapauksessa noudatin ohjetta koska sukka oli jo valmiiksi niin leveä etteivät kiilalisäykset olleet välttämättömiä istuuvuuden kannalta.

Varressa poikkesin taas ohjeesta takasauman osalta, korvasin leveämmän joustinsauman kapealla nurjalla raidalla. Alhaalta ylös on aivan ehdoton suunta kun neulotaan polvisukkaa hyvinmuodostuneet pohkeet omaavalle henkilölle: sovitin sukkia varmaan kuuden kerroksen välein jotta sain niistä tismalleen sopivat!

Aika pian kävi ilmi että polvisukat jäisivät haaveeksi jos en saisi jostain lisää lankaa. Sampoa on varsin harvoin saatavilla, tällä hetkellä sitä ei taida olla myynnissä missään. Onneksi on Ravelry! Puolessa minuutissa selvitin, että Essillä jonka blogia seuraan, sattui olemaan stashissaan vajaa vyyhti juuri oikeaa lankaa! Sain siis ostettua lisää villaa ja neulonta jatkui.

Paksuilla puikoilla sukanvarret valmistui huimaa vauhtia, ja niistähän tuli upeat! Taitavat peräti olla ensimmäiset neulomani polvisukat :D Lanka tuli käytettyä viimeistä senttiä myöten, molemmista sukista loppui lanka kun päättelemättä oli muutama silmukka ja viimeiset piti päätellä jämäpätkillä joilla vyyhdit oli sidottu ostettaessa kiinni. Värin nimi on tiili, mutta miusta se on lähempänä huurteista karpaloa pakkasyön jälkeen. Pinta on rosoinen mallineuleen ansiosta, mutta kuitenkin yllättävän pehmeä: näitä kärsisi pitää paljaassakin jalassa.

On ne ihanat. Ja lämpimät. Ja punaiset! Mieltä lämmittää sukkien varsin korkea kotimaisuusaste: Suomalaisista lampaista Suomessa kerittyä ja kehrättyä villaa, värjätty ja neulottu myös Suomessa :)

Junnailijan pilli ilimoo jo viilsi: PHIIIIIIII !!!

Rautakylkikukko kiskoloilla kiilsi, Lentävä Kalakukko!

Toisin sanoen: Kalakukko Puikoissa -ryhmän sukkamysteeri on ratkaistu.

Lentävä kalakukko

Malli: Kalakukkoryhmän mysteerisukka by TiinaKuu

Lanka: Gjestal Maija okrankeltaisena

Menekki: 75 g kokoon 39

Puikot: 3 mm Knit Pro pyörö

TiiQ suunnitteli siis meille kalakukkolaisille ikioman mysteerisukan, joka yhteisneulottiin nyt loppuun. Kuvittelisin että ohje tulee myös yhteiseen jakoon piakkoin. Ensimmäinen vihje eli sukan kärki saatiin nelisen viikkoa sitten, ja viikon välein aina uusi pala ohjetta eli jalkaterä, kantapää ja varsi. Malli siis aloitettiin kärjestä ja on suunniteltu neulottavaksi kaksi kerrallaan samalla pyöröllä.

Projekti oli hauska ja mielenkiintoinen, tämä taisikin olla ensimmäinen neulomani TiiQ:n sukkamalli, hyi minua :D Palmikot soljuvat sukan pinnalla kauniisti ja kokonaisuus on harmoninen. Toivon vain että olisin malttanut odottaa lankakaupassa käyntiä ennen näiden aloittamista, olisin selkeästi tarvinnut neljännestä suuremmat puikot. Kolmosilla sukista tuli niin tiukat, että ne taitavat olla turhan kapoiset useimpiin 39 -koon jalkoihin. Varrestakin jätin yhden kaaviotoiston pois juuri tämän vuoksi.

Lankavalintani on kestävän kehityksen hengen mukainen: purin nelisen vuotta sitten neulomani pitsibaskerin jota en ollut käyttänyt juuri ollenkaan, ja neuloin mysteerisukat purkulangasta. Aika mainio väri! 

Kuvissa sukat eivät ole parhaimmillaan: en ehtinyt höyryttää niitä, koska ainut oikeankokoiset jalat omaava henkilö eli äitini oli lähdössä ajelemaan takaisin kotiinsa. Kaikilla kun ei valitettavasti ole mahdollisuutta viettää täyden viikon syyslomaa täällä mummolassa.

Opettelin kaksikin uutta asiaa näitä neulottaessa. Vieläkö muistatte uudenvuodenlupaukseni? Lupasin opetella tänä vuonna joka kuukausi jonkin uuden taidon tai tekniikan, eli yhteensä 12 tekniikkaa vuodessa. En ole muistanut tarkasti kirjata uusia asioita ylös, joten loppuvuodesta lupauksen tarkistamisessa onkin sitten muisteltavaa :D Tämän projektin aikana opettelin kuitenkin ihan ensinnä kasialoituksen ja lopussa silmukoiden päättelemisen ommellen. Jälkimmäistä pitää ehdottomasti vielä treenata, näissä sukissa lopputulos on kyllä varsin joustava muttei kovin esteettinen. Ensimmäisen korvasin viime viikolla opettelemallani Judy's Magic Cast-Onilla joka on huomattavasti käyttökelpoisempi.

Kivat niistä tuli! Kantapään rakenne on jännä, ja se istuu ainakin miun jalkaan kuin nenä päähän. Sukat pääsevät lahjalaatikkoon odottelemaan sirojalkaista henkilöä. Kalakukkoset ovat kuudes parini tämän syksyn sukkasatoon. 

***

Kiitos kaikille Criaa kommentoineille, kyllä se on ihana. Jos yläosan venyminen alkaa haitata, taidan laittaa olalle jotain tukea. Mutta toistaiseksi se saa olla ihan tuollaisenaan :) 

Takki pääsikin ulkoilemaan heti viikonloppuna kun joka syksyn kohokohta, Oulun kädentaitomessut järjestettiin juuri sopivasti syyslomani alussa. Pieni flunssa (lue: iso röhä) ei menoa haitannut kun eilen mie ja mummo sukellettiin Ouluhalliin messukansan sekaan ja tehtiin löytöjä. Eläköön messutarjoukset! Sukkasadon hengessä parhaat palat kassien sisällöstä:

Louhittaren Luolan Väinämöistä väreissä tomaatti, smaragdi ja luumu. Nam!

***

EDIT: Sukkien ohje on julkaistu! Nimi on Arkadian Ulla, ja ohjeen voi ladata ilmaiseksi täältä :)

Hapan kerä

En ikinä kyllästy herringbone-neuleeseen :) Suomalaisittain kalanruotoneule?

Tosin tässä projektissa se oli kyllä työläintä ikinä! Ei vaikeaa, mutta hiiiidaaastaaaaa. Note to self: älä enää neulo yhtään herringbonea pyörönä. Ikinä. Tasona kyllä, suljettuna ei.

Hapankala

Malli: Herringbone Rib Socks by Kristi Schueler

(Interweave Knits Winter 2008) Ilmaiseksi täällä.

Lanka: Lion Brand Sock Ease (75 % villaa 25 % polyamidia) värissä Sour Ball

Menekki: 80 g koon 39 sukkiin

Puikot: Knit Pro -pyörö 2,75 mm

Amerikkalaiset Lion Brandin langat saapuivat lankavarastooni viime jouluna pikkuveljen toimesta, ja lanka ja malli kohtasivat toisensa sukkasadon alkaessa. Mukavaa neulottavaa, tiukkakierteinen ja laadukkaan oloinen sukkalanka.

Langan värin nimi sopi hyvin projektiin, sillä varsin happamalta tikuttelu välillä tuntui. Laitoin nämä puikoille jo syyskuun alussa, ja näin kauan kesti saada sukat jalkaan asti. Muokkasin ohjettakin sen verran että korvasin takaosan ruotoneuleen joustimella homman nopeuttamiseksi.

Lähinnä reissuneuleena ruotosukat kyllä olivat, mutta tällä viikolla flunssaisena kotona kyllästyin tuijottelemaan mokomia ja neuloin ne apinan raivolla loppuun vain huomatakseni aivan viime kerroksilla, että jälkimmäisestä sukasta oli unohtunut yhdet kiilakavennukset, ja melkein koko jalkaterä piti purkaa. Tästä sisuuntuneena tikutin entistä raivokkaammin ja sukat valmistuivat kuin valmistuivatkin tänä aamuna :D

Lopputulos on ihan kiva, itselleni nämä neuloin (ei näin hurjan värisiä kehtais kyllä kellekään antaakaan :D). Jalkaterästä tein vähän pitemmän kuin yleensä, miulla on taipumus jättää omat sukkani aina vähän liian lyhyiksi. Nyt tuli pikkasen reilut, mutta mahtuupahan tarvittaessa vaikka toinen sukka alle. Kärjet on silmukoitu, ja tällä kertaa onnistuin välttämäät perisyntini eli liian tiukan sauman.

Lähipäivinä jotain suurempaa. Cria uimassa, jännitys on käsin kosketeltavaa ;D

Tossusillaan

Sukkasato menee miulla nyt ihan tossuiluksi: vain yhdet sukat olen Perunalaariin kantanut, mutta tossuja sen sijaan jo kolme paria. Tässä viimeisimmät:

 Granny Autumn

Malli: Granny Rose slippers (Drops Design)

Lanka: Sekalaisiä jämiä, mm. Cascade 220:a, Jannea ja seiskaveikkaa

Menekki: 103 g koon 39 tossuihin

Koukku: 4 mm clover

Taas hauska tossumalli, joka on odottanut jonossa toteuttamista varmaan yli vuoden. Kesällä jo aloitin mutta ei tullut nättiä ja purin. Nyt paremmalla onnella, ja lopputulos aika kiva :) 

Virkkasin huomaamattani varsin tiivistä pintaa, kun noinkin kapoisiin tossuihin sain menemään yli 100 grammaa lankaa. Kärjen vihreä on koulussa itse värjättyä parisen vuotta sitten. Ei kyllä tää virkkaaminen oo miun juttu tähän aikaan vuodesta, siksi kai näidenkin valmistumisessa vaan kesti ja kesti. Kevät ja kesä ovat virkkausaikaa.

Tossut menevät joululahjaksi vihreän värin ystävälle.

 

Koska tämä malli aloitettiin Isoäidinneliöstä, se on selkeästi käypäinen Kahelien aakkoshaasteen I-kirjaimeksi. Olen taistellut iin kanssa kesäkuusta lähtien, kaikki aloitukset ja yritykset ovat menneet purkuun. Huono malli, tyhmä lanka, ruma lopputulos jne. jne. Aikataulustakin olen jäänyt roimasti jälkeen koska päätin että teen kaikki kirjaimet järjestyksessä, mie en huijjaa ;)

Aiemmat aakkoshaasteneuleeni: 

A: Angler's Loop

B: Brego & Brambles

C: Carelia & Christmas watch cap

D: Devon

E: EZ's seamless hybrid

F: Friend of Diamonds

G: Garter stitch baby kimono

H: Hedera

J-kirjain olis seuraavaksi vuorossa, hyviä ideoita otetaan vastaan :D

Syyskuussa langankulutukseni oli 676 g, hienoista noususuhdannetta siis eletään. Ensi kuussa liikutaan kyllä lähempänä kiloa, lupaan ja vannon ;D

Korpikuusen kannon alla

Mörrimöykkyset

Malli: Non-Felted Slippers by Yuko Nakamura

Lanka: Pirtin Kehräämön hahtuvalanka 

Menekki: 97 g koon 39 tossuihin

Puikot: ruusupuiset 6 mm -pyöröt

Pimenevät illat ja jokailtaisesta uuninlämmittämisestä huolimatta viilenevät lattiat ovat merkki alkaa neuloa tälle talvelle sisätossuja. Mie näyn kuluttavan nimittäin ne aina kevääseen mennessä puhki. Ekat tähän taloon tassuteltavaksi tehdyt tossukat tein kaksi vuotta sitten, ja viime vuonna toiset. Kaikki tossuni ovat olleet erilaisia, nämä ovat nyt ensimmäiset näin lyhytvartiset.

Malli on viihtynyt jonossani jo ainakin vuoden, juuri tätä tarkoitusta ja lankaa varten se sinne alun perin päätyi. Saatavilla olisi ollut suomennoskin, mutta se oli mielestäni jokseenkin sekava alkuperäiseen verrattuna, joten luotin mielummin originaaliin. Muuten ohjeenmukaiset, mutta jätin kaksi kerrosta sileää pois jalan sivulta, ja neuloin pari kerrosta enemmän vartta.

Pirtin hahtuvalangassa on sitä jotain, muhkean mahtava jumbolanka :D Huomatkaa oljenpätkät neuleen pinnassa, tätä lankaa neuloessa tietää ainakin mistä se on kotoisin!

Ihan mahtavat tossut, valmistuivat parissa tunnissa ja ovat jalassa suloisen lämpimät ja mukavat. Näin rouheilla tossuilla kelpaisi mörrimöykynkin sipsutella sienten alla. Melkein surettaa käyttää näitä kun tiedän että ne ovat viimeistään maaliskuussa puhki...

Ruskatossut

Syksyinen sukkasatoilu jatkuu. Toisen satoviikon laskentaan ehtivät nämä syksyiset pikkutossukat.

Autumn Booties

Malli: Be-Ribboned Booties kirjasta One-Skein wonders: 101 yarn-shop favorites

Lanka: Janne keltaisena, seiskaveikka terrakottana ja mystinen ruskea lanka

Menekki: 40 g

Puikot: 4 mm bambut

Näitä olen tehnyt ennenkin. Helppo, nopea ja hauska malli, pysyy kuin liimatuna pienissä polkkaavissa jaloissa.

Ohjeen koko on vastasyntyneelle, ja arvelin pääseväni isomman vauvan kokoluokkaan lisäämällä pari silmukkaa varren leveyteen ja jokusen kerroksen jalkaterän pituuteen. Lopputulos näytti mielestäni pikemminkin viisivuotiaan koolta ja meinasin jo jättää lahjaksi aiotut tossut kotiin sukuloimaan lähtiessä. Onneksi en jättänyt, ne sopivatkin lähes täydellisesti 7 kk -ikäisen serkuntytön jalkoihin :D 

***

Valaan villapaita -blogin Mevrouw Walvis lähetti miulle tämän mainion muistilappusen, kiitos!

Tunnustukseen liittyvät seuraavat säännöt:
1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it -lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it -lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Tunnustus lähtee Tiinalle, ArualMarialle, DistantKnitterille, Hurja-Hannalle ja Mertsulle, te piristätte päiväni :)

Pienten jalkojen tepsutusta

Vähän tahmeasti käynnistyi sukkasato, neuloin yksiä lastensukkia koko viikon :D

Kolme kertaa piti purkaa varret kun ei vaan millään tullut kunnollisia. Ensin oli liian pienet puikot, sitten virhe mallineuleessa, ja viimeksi liian kapeat varret.

Pinkki pikkuapina

Malli: Mini Micro No Purl Monkeys by Janine Steingasser

Lanka: seiskaveikka, sävy jo lopetettu vanha roosa

Menekki: 56 g koon 28 sukkiin 

Puikot: 3,5 mm Knit Pro -pyöröt, molemmat samaan aikaan puikoilla

Ei ne vieläkään täydelliset ole, mutta en varmasti pura enää! Haluan jo päästä houkuttelevampien lankojen kimppuun... Itselle muistiin, että ei enää seiskaveikkaa nelosta pienemmillä puikoilla: käsiala kun nyt on mitä on, näistä tuli vähän turhan peltiset lapselle. Ohje on nimensä mukaisesti vapaa nurjista silmukoista, mutta miusta mallineule ei vaan toiminut ilman niitä :D

Ihmeellisesti kuoriutuu hyperaktiivisesta kolmevuotiaastakin hidasliikkeinen huippu(jalka)malli, kun luvataan palkaksi kaksi karkkia :)

Syksyn ensimmäinen päivä

Kesä loppui vihdoin, ja jokaisen neulojan lempivuodenaika on käsillä ;) Meillä räiskyvät tänä iltana takassa toissatalviset koivuhalot, ensimmäiset itse omasta metsästä kaadetut puut.

Sukkasatokin alkoi! Mie tosin taisin jäädä alkuspurtista jälkeen, tänään olen vasta kerinyt lankoja.

Kopassa odottaa ainakin Shibui sockia, Sock Easea, Opalia, Steppiä, Fabelia ja Isoveljeä. Ensin laitan puikoille pitsisukat Liljalle. Pinkki oli yllättäen kolmevuotiaan MINÄ ITE -prinsessan värivalinta... Saa nähdä kuinka monta sukkaparia tänä vuonna valmistuu. Viime vuonna tikutin kymmenet jalanlämmittimet ja toissa vuonna viidet.

Ja hyi minua, kuukausittaisen langankulutuksen listaaminen on jäänyt vallan hunnigolle! Heinäkuussa sain kulumaan 401 grammaa ja elokuussa 567 grammaa. Olettaisin kokemuksen perusteella lukujen kasvavan ilmojen viiletessä ;)

 ***

Syyskuu toi tullessaan myös kätkettyjä aarteita. Kävelin iltapäivällä muina miehinä pihamaalla tallentamassa alkusyksyn värejä filmille (okei, muistikortille) kun huomasin ränsistyneen liiterin kulmalla pilkottavaan kaiken maailman lehtimuovimetalliroskasutjun seasta jotain valkoista. Tikulla huitelin enimpiä mujuja sen päältä pois (liiterissä ei kannata ensimmäisenä kättä työntää minnekään, tai huomaat pian piteleväsi muumioitunutta jyrsijänraatoa), enkä ollut uskoa silmiäni: lautanen!

Vieläpä ehjä lautanen! Hämmästys senkun kasvoi kun uskalsin nostaa sen käteen:

On se, Arabiaa. Kaikenlaista sitä voi omalta pihaltaan löytää :D

Mitä ihmettä ehjä, nätti lautanen teki siellä rotanpesien ja metalliromun seassa, melkoisen karikekerroksen alla? Aikoinaan rikkoutuneita astioita saatettiin kyllä haudata maahan. Asuin lapsuuteni rintamamiestalossa, ja muistan löytäneeni kukallisia posliininpalasia kukkapenkistä. Ja onhan täältäkin talon seinustoilta jokunen lautasenpala löytynyt. Mutta kokonainen lautanen?! Paras arvaus tällä hetkellä on, että sillä on viety jotain ruokaa ulos ja sitten astia on unohtunut niille sijoilleen. Vaikka ruokittu siiliä? Ikivanha liiterimme on päälle kaatuvassa kunnossa, ja sinikukallinen pikkulautanen löytyi lähes kivijalan vierestä, juuri seinän alta (tai siinä on ehkä ollut seinä joskus 30 vuotta sitten).

Lautasen iän selvittämiseen meni kokonaiset kymmenen minuuttia, kiitos internetin ihmeiden. Designmuseon sivuilla on Arabian käyttökeramiikan käsittävä todella helppokäyttöinen esinehaku: tarvitsee vain valita mysteeriastian leima ja aihe annetuista, ja ruudulle lävähtävää roppakaupalla kuvaukseen sopivaa astiastoa. Löytölautaseni on Sohvi -sarjaa, joka on ollut valmistuksessa vuosina 1961-70. Muoto on Kaj Franckin käsialaa vuodelta -49 ja kuvion on suunnitellut Raija Uosikkinen. Pikainen guugletus selvensi, että ei tämä mikään harvinaisuus ole vaikka ikää onkin puoli vuosisataa.

No, miulle se kuitenkin on aarre. Pala tämän talon historiaa, jota tuijotellessa tulee jotenkin rauhallinen olo :)

Ikivihreä, kiipeilevä köynnös

Murattisukat

Malli: Hedera by Cookie A. kirjasta Knit. Sock. Love.

Lanka: Schoppel Wolle Admiral Ombre (75 % villaa 25 % nylonia)

Menekki: 63 g M-koon silmukkamäärällä 39-jalkaan

Puikot: ChiaoGoo Red Lace -metallipyörö 2,25 mm

Nämä olivat kyh numero 3. Harvinaisen tylsää neulottavaa ollakseen Cookie A:n malli (saatavilla myös ilmaiseksi täällä), joten jäivät auttamatta projektipussiin makailemaan kiinnostavampien neuleiden viedessä voiton. Opiskelun jälleen alettua tylsille neuleille on taas tilausta, ja nämä valmistuivatkin hujauksessa Tutkivan ja kehittävän muotoilutoiminnan luennolla.

Admiralia en ollut ennen neulonut, ihan mukava perussukkalanka (100 g = 420 m). Oranssi väritys on miun mieleen: raikas muttei räikeä. 

ChiaoGoon pitsipyöröt tilasin kanssaneulojan mukana Villavyyhdistä viime talvena. En neulo metallipuikoilla oikeastaan ollenkaan, mutta nämä halusin testiin koska neulekäsialani on niin tiukkaa, että ohuemmat puupuikot taipuvat auttamatta mutkalle käsittelyssäni. Olin kuullut puikoista paljon hyvää enkä pettynyt. Kaapeli on mahtava muovitettu teräsvaijeri, todella taipuisa ja täydellinen sukkien neulomiseen Magic Loop -tekniikalla. Puikon ja kaapelin liitoskohta on tosi sileä, ja neuletuntumakin mukava. Siltin onnistuin pari kertaa vetäisemään vahingossa puikon irti neuleesta, metallipuikot kun ovat auttamatta liukkaat. Tyytyväinen olen näihin puikkoihin ja käyttöön ne vielä pääsevät, mutta en aio ostaa niitä enempää.

Aakkoshaastekin eteni yhden pykälän, mutta mie alan jäädä silti jälkeen! I -kirjain on jo puikoilla mutta päätynee purkuun, tulin taas valinneeksi tylsän sukkamallin :D

Nyt en alotakkaan enää yhtään sukkia ennen syyskuuta, Sukkasato näet lähenee! Se tempaus on klassikko, ja osallistun taas vaikka Kesäyön hullutus nyt päättyikin osaltani vähän kesken. Päätin kesällä vähentää kaikenlaista pakkoneulontaa ja keskittyä siihen mistä oikeesti tykkään, ja luen sukkasadon ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen joukkoon.  Tänä vuonna kerään satoa jälleen Perunalaariin kuten viime vuonnakin.

Suorastaan unettavasta neulontakokemuksesta huolimatta varsin sopivat sukat. Ohuita sukkia tarvitsisin vielä ainakin yhden parin lisää, pitääpä ruveta tekemään listaa syyskuuta varten...

Sukkasadon päätös

Vielä yksi pari jalanlämmittimiä tämän syksyn perunalaariin.

Muisto kesästä

Malli: Uhoavan Gnun Kertut

Lanka: 7 veljestä Martta-vihreää

Menekki: 93 g kokoon 39

Puikot: uskolliset Knit Prot 3,75 mm 

Kertut on olleet neulejonossani varmaan kaksi vuotta, ja nyt vihdoin pääsivät puikoille kun etsin paksummalle langalle sopivaa ennen neulomatonta sukkamallia. Olin jostain syystä kuvitellut Kerttujen olevan palmikkosukka, ja ihmetys oli suuri kun mallineule olikin noin yksinkertainen näyttävyydestään huolimatta. Nätti kuvio ja helppo neuloa! Tähtäsin kokoon 39, mutta neulomani joustinkantapään ansiosta koko on liukuva 38-40 :D

 Lanka on parin vuoden takaista Marttojen erikoisväriä. Vuonna 2009 martat neuloivat kaikille syntyville vauvoille villasukat. KYS:ssä syntyi sillon tammikuun lopulla vauvoja sellaisella tahdilla, että sukat loppuivat alkuunsa, ja meillekin lähetettiin ne sitten postissa kotiin ja lämmittivät kovasti sekä äidin mieltä että vauvan varpaita. Meidän sukat olivat siniset. Tämän vihreän neulominen oli vähän samanlaista kun sen kaamean mustan pari viikkoa sitten: natisi puikoilla ikävästi. Lopputulokseen olen kuitenkin oikein tyytyväinen, eivätkä sukat nyt tunnu lainkaan niin muovisilta kuin puikoilla. Pukinkonttiin menevät.

Nyt riittää sukkien neulominen hetkeksi, kymmenen paria jalanlämmittimiä mie tässä kahdessa kuukaudessa tikutin valmiiksi! Tavoite täyttyi ja enemmänkin :)

Lopuksi esittelen uuden ystäväni Vienon, hän on tullut meille jäädäkseen!

Varsin kaheli haaste

Kaksi paria sukkia lisää perunalaariin. Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että tämän satokauden päätyttyä en halua nähdäkään sukkapuikkoja pariin kuukauteen...

Hyvin vähän keltaista

Malli: Junasukat

Lanka: tuntematonta pehmoista villaa?

Menekki: 36 grammaa

Puikot: Knit Pro 2,75 mm

Nämä minisukat tuntui valmistuvan hujauksessa ruotsintunnin ja taidehistorian tuntien aikana, ja vein ne eilen serkulleni. Ne pääsevät toivottavasti käyttöön Liljan tulevalle pikkuserkulle tammikuussa :) (Lahjojahan ei sais antaa etukäteen, mut nämä ei olleetkaan lahja koska en paketoinut niitä!) Muuten ohjeen mukaiset sukat, mutta jalkaterä yhtä toistoa lyhyempi, mielestäni jalkateristä tulisi muuten ihan liian pitkät. Olen tehnyt yhdet junasukat aiemminkin samoin, pari vuotta sitten.

Merimiessolmusukat

Malli: Angler's Loop Socks by Andrea Mules

Lanka: 7 veljestä

Menekki: 129 grammaa kokoon 43

Puikot: Knit Pro 3,75 mm

Edellisiä astetta suuremmat sukat Oulun merimieskirkon merimiessukkakeräykseen. Nämä hassut palmikkosukat saa siis joku pahaa aavistamaton merimies joululahjaksi. Neuletuttu tilasi meille kuopiolaisille neulojille tuolta kirkolta langat, nämä on nyt toiset sukat miun puikoilta. Olin kyllä ajatellut neulovani vain ne yhdet jotka kyhistelin kesällä, mutta oli pakko tarttua tilaisuuteen toisenkin kerran, kun oli niin kauniin harmaa kerä :D
 

Bongasin mallin ensimmäistä kertaa täältä ja ihastuin, mutta täytyy sanoa ettei miun sukat ole läheskään noin hienot. Palmikot käyttäytyy jotenkin omituisesti! Muokkasin tietenkin mallin paksummalle langalle, johtuiskohan tuo siitä? Mummoni sanoin: näyttää siltä että joku olisi neulonut palmikko-osuuden humalassa. Kiitti mummo! (Kuvissa nuo näyttää melko edustavilta, mutta suoraan takaa katsottuna melko sotkuisilta.)

(Kiitos Liljan kummitädille sukkamallina toimimisesta ja hengenvaarallisesti ikkunalaudalla tasapainoilusta! Alkaa taas olla se aika vuodesta että edes keskipäivän valo ei sisätiloissa riitä neulekuvaukseen, ja ulkona sataa aina...)

Tässä yhdistyy nyt oikeastaan kaksi tempausta, sillä nämä sukat ovat miun avaus Ravelryn Kahelit-ryhmän hulvattomaan aakkoshaasteeseen. Tarkoitus on käydä aakkoset läpi järjestyksessä, ja toteuttaa omavalintainen vuorossa olevalla kirjaimella alkava neulemalli. Neulominen aloitetaan joko tuossa määrätyssä kuukausirytmissä, tai sitten heti kun edellinen neule on valmis. (Mie valitsen aloituskuukausirytmin, haluan neuloa muutakin...)

Tässä listantynkää ajattelemistani neuleista. En ole vielä keksinyt läheskään kaikkia, ja varmasti näihinkin tulee vielä muutos jos toinenkin... (Haastehan kestää vuoteen 2014 asti :D)

Kaheli Aakkoshaaste: (kaikki linkit vievät ravelryyn)

A (lokakuu -11): Angler's loop socks
B (marraskuu -11): Bubble hat
C (joulukuu -11): Capucine
D (tammikuu -12): Double V Cardigan
E (helmikuu -12): Emmaline
F (maaliskuu -12): ?
G (huhtikuu -12): Garter Yoke Baby Cardi

Ansaittu syysloma

Huhhuh, koko viikko on huhkittu lähes kellon ympäri mutta sainpas kuin sainkin kaikki kouluhommat valmiiksi ennen syylomaa. Päivän saldo: palvelutilanneanalyysi, kaksi oman oppimisen arviointia, tiedonhakusuunnitelma ja essee visioivasta tuotekonseptoinnista.

Pieniä "välitöitä" on syntynyt kuin sieniä sateella, näinä viikkoina tuohon työn alla olevaan isompaan neuleeseen ei ole riittänyt enää keskittymiskyky.

Lokakuun sukat

Malli: perussukka kärjestä aloitettuna, tiimalasikantapää

Lanka: Lidlin Sirmione sukkalanka

Menekki: tasan yksi kerä

Puikot: Knit Pro 3,5 mm

Sain langan muutama viikko sitten yllärinä, ja se kertoi heti haluavansa pieniksi pojan sukiksi. Sormieni nivelet ovat viime aikoina vähän vihoitelleet kun olen ihan ohuilla puikoilla neulonut, siispä lanka kaksinkerroin ja nämä sukkaset syntyivät kuin itsestään. Kuvassa väritys näyttää vähän levottomalta, luonnossa raidat ovat mielestäni aika kivat. Tiimalasikantapäästä vaan tuli turhan terävä, vähemmän lyhennettyjä kerroksia seuraaviin sukkiin.

Autonrassaajan pipo

Malli: Seaman's cap

Lanka: Seiskaveikka

Menekki: 70 g, päänympärys 59 cm

Puikot: Knit Pro 4,5 mm pyörö

Hattu akuuttiin tarpeeseen, miehelle kylmeneviin syysiltoihin ulkona tapahtuvaa harrastustoimintaa varten. Rassaaja tilasi mustan pipon, ja onneksi olin jokin aika sitten saanut kerän seiskaveikkaa kaverilta. Tekis kyllä mieli viskata tuo jäljelle jäänyt kerä sinne minne aurinko ei paista. Lanka oli muovisen nahkeaa, vinkui ja tahmoi puikoilla, ja siitä irtosi kilokaupalla mustaa nöyhtää :O Milloinkaan en ole vastaavaa kokenut, en edes Novitan lankojen kanssa. Neuloin viimeksi pari viikkoa sitten sukat seiskaveikan jättiraidasta, joita oli ihan mukava tikutella. Ilmeisesti tuossa mustassa väriaineessa on jokin ominaisuus, joka tekee neulomisen tällä langalla suoraan sanottuna vastenmieliseksi.