Lempee

Saanko esitellä uudet ystäväni Nude, Maitokahvi ja Laventeli!

Näin kauniista leideistä neuloessa on uuden lempihuivin synty taattu.

Lempihuivi

Malli: Lempi / Susanna Winter

Lanka: BC Garn Semilla (100 % villaa) väreissä nude, maitokahvi ja laventeli

Menekki: 171 g, huivin pittuus huimat 320 cm!

Puikot: 5 mm Knitpro

Nähtyäni ensimmäisen vilauksen tästä Susannan uudesta huivimallista, ilmoittauduin heti haukkana testineulomaan. Helmikuun lopulla ohje valmistui testauskuntoon, ja mie jopa varta vasten tilasin Titityystä huivilangat suoraan hiihtolomanviettopaikkaan, jotta pääsisin siellä sitten suoraan neulomaan. Pakko kyllä myöntää, että mie oon maailman huonoin testineuloja. Vaikka kuinka yritän pysyä annetuissa raameissa ajankäytön suhteen, elämässä on niin paljon muuttujia että pitkäksihän se neulominen venähti! 

Lempin ohje julkaistiin maaliskuun puolivälissä, ja se viihtyikin jonkin aikaa Ravelryn Top 20 -listalla, mahtavaa! Upea huivi se onkin, sopivan helppo, mukavan pitkä ja väriyhdistelmiä on loputtomasti. Miun huivista tuli ankaran pingotuksen seurauksena yli kolmemetrinen, eli noin 2/3 traktorinrenkaan kehästä :D

Koska kyse oli ohjeen testauksesta, noudatin tietenkin ohjetta mahdollisimman tarkasti. Valitsin kyllä suositusta 0,5 mm pienemmät puikot, jotta lankani varmasti riittäisi. Nyppyreunusta aloittaessa näytti uhkaavasti siltä, että laventeli ei tule riittämään koko kerrosta. Niinpä purin jo aloittamani reunuksen ja neuloin nyt nyppyjen väliin yhden silmukan enemmän. Näin sain langan riittämään loppuun asti, metrin pätkä jäi! 

Jos aiotte neuloa Lempin Semillasta, kannattaa hommata pitsiosuuden lankaa kaksi kerää, jollette välttämättä halua sydämentykytyksiä päättelykerroksella!

Semilla ei ollut miulle ennestään tuntematon, sillä Neulisti lahjoi miuta taannoin siitä neulotulla huivilla. Langassa on hyvä hintalaatusuhde, ja se on kauneimpia näkemiäni lankoja. Kerät tekisi mieli asettaa näytille vitriiniin! Onnistuin väriyhdistelmässäkin mielestäni hyvin, näiden kolmen värin triona huivi on utuisen romanttinen. 

Kaiken kaikkiaan onnistunut projekti! Nyt on hyvä mieli, edellisen huivifiaskon jälkeen ei oo oikein tehnyt mieli sellaisia neuloa.

 

 Hilpeää ja rauhaisaa pääsiäistä kaikille tarpeen mukaan!

Letkeä alpakka

Olen antanut itseni ymmärtää, että alpakat on sellasia rentoja, niityillä hengailevia eläimiä, jotka ei vähästä hätkähdä. Saatan olla täysin väärässä, mutta sen tiedän, että alpakan karvapeitteestä kehrätystä langasta tulee varsin lupsakka takki!
 

Mellow Alpaca

Malli: Taskutakki / Veera Välimäki, kirjasta Lankaleikki

Lanka: Drops Classic Alpaca luonnonbeigenä ja

 Hjertegarn Vidal Alpaca luumun värisenä

Menekki: 720 g (!)

Puikot: Knit Pri 4,5 mm

Aloitin tämän takin heti punahilkkahupputakkini valmistuttua, jotta miulla olisi jotain kuvattavaa huhtikuisessa Kierot Puikot -retriitissä. Takki-pannahinen vain meni valmistumaan yli kuukauden etuajassa. No onpahan mihin kääriytyä jos maaliskuu vielä yllättää neulojan pakkasilla. Tässä takissa nimittäin on lääniä. Tähtäsin pepun peittävään takkiin L-koon silmukoilla, ja lopputulos peittäisi useammankin samankokoisen ahterin ja jatkuu polvitaipeisiin asti. Kädet sentään ylettää niihin taskuihin!

Taskutakin rakenne on jännä, hyvin samanlainen kuin pari vuotta sitten neulomassani Edestakaisin-liivissä joka löytyy myös samasta neulekirjasta. Ensin neulotaan takin kaulus ja etukappaleet ns. poikittain, sitten kaarroke ja lopuksi takakappale. Taskut syntyvät siinä sivussa, ja viimeiseksi tietysti vielä tikutetaan hihat. Taskutakin toteutuksia on ravelryssa useita kymmeniä, joista selvisi mallin ongelmakohdat ja tarvittavat muutokset. Kuten moni muukin ennen minua, jätin pois kaarrokkeessa etukappaleen lisäykset kokonaan, ja vältin näin kainalopussien syntymisen. Inhoan liian tiukkoja hihoja vaatteissa, mutta tämä takkini on varsin rennon letkeä, ja kainaloissa on hyvin tilaa vaikka ketunhäntiä säilytellä.

Ohjeessa neuvottiin vaihtamaan neuleeseen eri kokoisia puikkoja vähän väliä (tai siltä miusta tuntui), mutta mie tikutin menemään koko matkan neljäpuolosilla. Näin jälkeenpäin näkee että neloset olisi riittäneet, samoin yhtä pykälää pienempi ohjekoko olisi ollut parempi. Ihan en nimittäin osannut odottaa että takki venähtäisi kastelusta näin hurjasti. Kyllä, tunnen alpakan rennon luonteen ja kyllä, olen neulonut täysalpakkaisia takkeja ennenkin, mutta lanka yllätti silti.

Kauniin luonnonbeiget Dropsin Classic Alpacat raahasin joskus Malmösta asti, kun halvalla sain. Sittemmin langan valmistus on lopetettu. Kahdentoista kerän olisi luullut riittävän takiksi, mutta mitä vielä! Tein toivioretken Kuopion Nappiin ja Nauhaan löytääkseni mahdollisimman samantyyppistä lankaa, ja päädyin kauniin tummanviolettiin Hjertegarnin Vidal Alpacaan. Hihat siis saivat täyden pituutensa, ja nyt tietysti nuo hihansuut ovat pikantti yksityiskohta ja täysin suunniteltu juttu, jos joku kysyy. Hyvin ne takkiin sopivatkin! Molemmat langat olivat alpakkaisen pehmoisia ja mukavia neulottavia. Vidal Alpaca on aavistuksen ohuempaa, mutta eroa ei huomaa valmiista neuleesta.

Langan menekki on mysteeri. Classic Alpacaa oli satavarmasti 12 kerää eli 600 g. Ostamani kaksi Vidal Alpaca-kerää (á 50 g) eivät kuluneet loppuun hihansuita neuloessa. Näin ollen takin pitäisi painaa noin 650-670 g. Vaaka kuitenkin näyttää lukemiksi 720 g! Joko miulla olikin 13 kerää classic alpacaa (epäilen suuresti ettei ollut) tai sitten kerät olivat huiman ylipainoisia.

Sain tuhottua lankavarastossa jo lähes viisi vuotta majailleet kerät, ja miulla on kiva uus takki = tyytyväinen neuloja. Aika näyttää, osaanko käyttää tällaista vailla kiinnitysmekanismia olevaa vaatetta.