Jospas minä Kromskin saisin...

Viikonloppuna hurautin neuletapaamiseen naapurikuntaan, eli Kaaville lankakauppa Kujeeseen. Hauskaa oli kuten aina, mikäs sen parempaa kuin silitellä lankahuoneessa vyyhtejä ja ahmia väliin suklaakakkua? Miulla oli tällä kertaa aivan erityisen kivaa, koska sain kokeilla kanssaneulojan rukkia! (Tiinalle kiitos kuvasta.) Siitä onkin runsaasti aikaa kun oon viimeksi päässyt poljeskelemaan, viime kevään retriitin kehruukurssilla nimittäin.

Otin mukaan harjoittelukuiduksi merinoa, joka ei nyt ole mikään miellyttävin kuitu kehrätä mutta eihän noita ihkulettejä voi harkkailuun tuhlata! Aluksi piti vähän ottaa tuntumaa poljeskelemalla tyhjää, ja sitten eikun kokeilemaan. Vähän haparoivaahan tuo homma oli, pitäis varmaan kehrätä useemmin kuin kaksi kertaa vuodessa? :D

Alkoi taas rukkikuume kyllä polttelemaan takaraivossa. Villavyyhdin Majacraftit ja Schachtit jää opiskelijabudjetilla haaveeksi, mutta tuollainen Kromski Sonata ei ois kauheen kallis, ja ensikosketus siihen oli oikein myönteinen. En mie uskaltais sikaa säkissä lähteä hankkimaankaan, kyllä täytyy päästä laitetta kokeilemaan ennenkun sen kalliilla ulkomailta tilaa.

Tunti siinä meni ja tällaisen minivyyhdin sain aikaan. Melkoista taidelankaa, painoa 34 grammaa!

Aavistuksen tasaisempaa lankaa lähti myös puodin puolelta mukaan pari kerää ;)

***

Joku kyseli miulta hiljattain ikuisuusprojektini etenemistä. Ensimmäisen tilkun neuloin tammikuun lopulla, ja sen jälkeen olen neulonut kokonaiset kolme lisää! Yhden palan viikkovauhdilla mennään :D Kaikissa on keskipyörylöihin käytetty eri lankoja, koska olen kykenemätön luomaan harmonisia väriyhdistelmiä.

Palaset ovat edelleen aivan yhtä epäsiistejä kuin alussa, mutta elättelen toivoa että epätasaisuudet häviävät massaan valmiissa peitossa. Tätä vauhtia se valmistuu ehkä vuonna 2015.

Lopuksi vielä täytyy ihmetellä sirkussukkien suurta kommenttimäärää, kiitos kaikille kannustuksesta :D Alan jo itsekin uskoa noiden raitojen parhauteen!

Sukkasirkus

 Raitasukkien sarja jatkuu.

Muutama päivä sitten miulle tuli äkillinen tarve tehdä toisetki raitasukat yllärisukkien tyyliin. Nyt ei vaan ollut aikaa ruveta kanssaneulojille vaihtokauppoja ehdottelemaan, enkä toisaalta halunnut tehdä itselleni yllätyskerää (eihän se mikään yllätys enää ois!).

Sitten sain kuningasidean: yhdistänpä kaksi pätkävärjättyä lankaa ja raidoitan niillä sukat! Olin hävyttömän tyytyväinen itseeni, miksei kukaan muu ole ennen näin tehnyt?

Nyt tiedän miksi.

Sirkussukat

Malli: Mittatilauspolvarit by Taina Elo (Ulla 1/10)

Lanka: Drops Fabel viheriänkirjavana & Regia 4-fach punakirjavana

Menekki: 85 g koon 39 sukkiin

Puikot: 2,75 mm Knit Pro -pyörö

Sanattomaksi vetää. Eka ajatus oli siistittynä suunnilleen: "herranjestas mikä värioksennus". 

Ehkä joku onkin kokeillut samaa kahdella kirjavalla langalla, mutta ollut sitten viisaampi kuin mie ja purkanut tekeleen alkuunsa tai ainakin haudannut syvälle ufokoppaan esittelemättä kellekään. Mie sen sijaan oon niin pimeä että laitan järkyttävät sukkani esille ja aion vieläpä antaa ne lahjaksi ystävälle :D Muahahahahaa...

Ehkä mie kuitenkin salaa vähän tykkään niistä. Salaa.

Villaviidakon rekisteröitynyt lukijakunta on ohittanut kahdensadan rajapyykin, ihan mahtavaa! Kovasti tervetuloa kaikille uusille lukijoille ja kiitoksia vanhoille mukana hengaamisesta :) Blogisynttärit lähestyvät (no joo vasta huhtikuussa) ja taidanpa tällä kertaa laittaa jakoon useamman palkinnon tämän merkkipaalun kunniaksi...

Pitsi yllätti neulojan

Siitä asti kun Kaikki lähti lapasesta ilmestyi kirjahyllyyni, ovat Kuurankukka-lapaset olleet neulejonossani. Kopioin kirjastani kymmensivuisen ohjeen ja pakkasin langan ja puikot mukaan New Yorkin reissuun, mutta eipä siellä tullut paljon neulottua, en edes saanut silmukoita luotua. Saksanmatkan suhteen onnistuin paremmin, ja sain jopa ensimmäisen lapasen ranneosan valmiiksi sillä viikolla :D Helmikuun alussa tuo keskeneräinen lapasentekele alkoi jo ärsyttää ja apinanraivolla tikutin sitten kaiken valmiiksi.

Pyhälapaset

Malli: Kuurankukka by Suvi Simola

Lanka: Knit Picks Shadow värissä Foxtrot Heather, 100 % merino,

(aluslapasissa valkoinen Novitan Tico Tico) molemmat langat kaksinkertaisena

Menekki: Shadow 40 g ja Tico Tico 58 g

Puikot: 3,5 & 3,75 mm

En ilmeisesti ollut neulonut kunnon pitsiä pitkään aikaan, kun näiden neulominen tuntui kestävän ikuisuuden. Ja kaaviotakin piti tuijottaa silmä kovana jatkuvasti että palmikonkierrot osuivat oikeisiin paikkoihin. Projektin aikana kysyin useammin kuin kerran itseltäni että MIKSI IHMEESSÄ pitää tällasia järkyttävyyksiä neuloa? No siihen löytyi kaksikin syytä! 1. Asustearsenaalista puuttui violetit lapaset. Shadow on sävyltään hämmästyttävän lähellä Dropsin alpakkalankojen violettia sävyä, josta miulla on paksu pipo ja ohuempi pitsihuivi. 2. Onhan nää aika ihanat kuitenkin. Näin valmiina.

Neuletiheyteni sopi ohjeeseen hyvin ja pienikätisenä kuvittelin että valmiit lapaset varmasti miulle mahtuvat, mutta kyllähän noista aika naftit tuli. Lyhyet siis, leveys kyllä riittää. Taidan olla vain suurempien lapasten ystävä, mutta kyllä nämä käyttöön pääsevät. Pyhäkäyttöön siis, rusettiluisteluihin, talvihäihin ja vastaaviin hienoihin tapahtumiin. Ja takkiahan Kuurankukkien kanssa ei voi käyttää, varret jäis piiloon! (Eka kerta muuten kun oon joutunut lapaset viimeistelyn yhteydessä pingottamaan...)

Nojaa, tiesinhän mie jo aloittaessa että ei tässä varsinaista käyttöneuletta olla tekemässä. Pitäähän joka naisen saada joskus vähän hienostella ;) P.s. Jätin nypyt pois koska ne on ällöjä.

Kiitos anopille käsien lainasta! Kuvaussession jälkeen lähdettiinkin Rotkolaakson laavulle makkaranpaistoon :) Harvemmin tulee talvisaikaan istuttua nuotiolla, ilta pimentyi ja luminen metsä kuiskaili ympärillä, nuotion vieressä oli lämmin. Täydellinen päätös vuoden toiselle synttäriviikonlopulle, lauantaina miulle kertyi ikää tasan neljännesvuosisata. Pitäisköhän tässä nyt ruveta pikkuhiljaa jo aikuistumaan?

Toisen jämä on toisen sukka

Kotoliving -lehden ilmestymisen jälkeen viime vuoden lopulla on useissa blogeissa näkynyt yllärikeriltä neulottuja sukkia. (Yllärikerä = samanvahvuisia, erivärisiä jämälankoja summanmutikassa samassa kerässä.) Esim. Tiina on tehnyt kahdet hienot!

Pitihän miunkin päästä tähän uusimpaan villitykseen osalliseksi! Omista jämistä on kuitenkin ihan tylsä neuloa, ei se ole mikään yllärikerä ole jos tietää mikä lanka on tulossa seuraavaksi. Niinpä myö Mertsun kanssa vaihdettiin keräsiä, ja viime viikolla postilaatikosta löytyi muhkea pallero vaaleanpunavoittoisia lankoja.

Yllätys yllätys!

Malli: Mittatilauspolvarit by Taina Elo (Ulla 1/10)

Lanka: Sekalaiset fingerin-vahvuiset jämät

Menekki: 82 g koon 38 sukkiin

Puikot: Knit pro -pyörö 2,75 mm

Yllätyskerässäni näytti olevan aika pitkät pätkät aina samaa lankaa, joten päätin tikuttaa sukat raidoittaen jotta niihin tulisi eloa. Seuraavaksi kuitenkin huomasin ettei kerä juokse kunnolla sisältä, joten menin pilaamaan itseltäni yllätyksen ja kerin sen uudelleen kerijälaitteella kahdelle kerälle. 

Aloitin raidoittamisen summanmutikassa ja vaihdoin aina toiseen päähän kerää silloin kuin samanlainen lanka tuli vastaan, tai jos värit olivat liian lähellä toisiaan, tai jos sattui just tuntumaan siltä että oli vaihdon aika :D Tällä tekniikalla sain aikaan sukat joissa oli noin 30 langanpäätä pääteltävänä per sukka, mutta kyllä niistä tuli kivat :) Pääsevät lämmittämään ystävän jalkoja unisukkina, mikäli eivät ole siihen hommaan liian rauhattomat (öisin tunnetusti tarvitaan pehmeitä ja unisen värisiä sukkia!).

Mittatilauspolvarit olen neulonut ennenkin, ohje on oikeastaan resepti siitä miten neulotaan sukat kärjestä ylöspäin omien mittojen mukaan. Hyvin toimii! Näillä sukilla tuli myös selätettyä Kaheleiden suuren sukkahaasteen helmikuun haaste, jossa piti neuloa sukat Ullaneuleesta löytyvällä ohjeella.

Tällaisen kerän lähetin Mertsulle vaihdossa, oikein jännittää minkälaiset sukat siitä muotoutuu! Toivottavasti se ei ollut liian värikäs, mie en tunnetusti osaa pysytellä vain tietyissä, samantyyppisissä väreissä kun jämistä on kyse :D

Puikot kieroon

Muistatteko vielä viime kevään kohokohdan, savolaisen kieron neuleretriittimme? Se on täällä taas!

Kierot Puikot 2013 järjestetään 19.-21.4. Tuusjärvellä Viitakossa, eli tällä kertaa seikkaillaan koko viikonloppu Koillis-Savon puolella. Luvassa on jälleen hilpeää yhteisneulontaa, hyvää ruokaa ja herkkuja, lankakirppistelyä, työpajoja ja kursseja, lankalottoa, rantasaunaa ja paljon muuta mukavaa!

Lisätietoa, keskusteluja ja hypetystä löydät Kierot Puikot -ravelryryhmästä. Ilmoittautuminen alkaa tänä sunnuntaina klo 19 jolloin ilmoittautumisohjeet julkaistaan edellä mainitussa ryhmässä. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä, tervetuloa neulojat ympäri Suomen!

Seiniin sulautujat

Miusta on näköjään huomaamattani tullut maanantai-perjantai -postaaja. Jatketaan samalla linjalla!

Ihan kaikille läheisille en ehtinyt jouluksi neulomaan vaikka olisin kovasti halunnut, ja niinpä muutamat löysivät paketeistaan lahjakortit Villaviidakon neulomoon. Ensimmäinen kortti käytettiinkin heti uudenvuoden jälkeen, kun Vaarini tilasi ohuet sukat saappaisiin (mummo huuteli taustalta että Nallen vahvuiset :D). Sukkien piti olla napakat, vartta 30 cm ja koko 42-43.

Ja neulomon rattaat pyörähtivät käyntiin. Lahjakortti lupasi että valmis neule toimitetaan neljän viikon sisällä tilauksesta, aika tiukalle meni mutta onnistuin!

Tämä pari menee myös Kahelien Suuren Sukkahaasteen tammikuun haastepariksi. Osallistuin suunnittelijahaasteeseen, jossa piti neuloa sellaiset sukat joilla on vain vähän projekteja Ravelryssa. Miun sukat olivat 11. pari tätä mallia. Lue lisää sukkahaasteesta Kahelit kalit -Ravelryryhmästä.

To warm the grandpa

Malli: Tilney Socks by Rachel Coopey (Jane Austen Knits, Fall 2012)

Lanka: Novita Nalle beigenä

Menekki: 130 g

Puikot: Knit Pro -pyörö 3 mm

Melko tylsähkön värisiä nää miun viimeiset miesneuleet, mutta minkäs teet kun lankalaatikot ei jostain syystä hillittyjä värivaihtoehtoja pursuile. Punaisen ja pinkin sävyjä löytyis kyllä runsaasti... Vaaleanruskeaa Nallea tuli vastaan tarvittavat kaksi kerää, pitkävartiset miestensukat syövät lankaa yllättävän paljon. Ihan kiva meleerattu sävy kyllä. Vähän vaaleathan nää on saapassukiksi, toivottavasti eivät ihan heti mustanpuhuviksi muutu.

Miesten sukathan on tunnetusti universumin tylsintä neulottavaa heti baktuksen jälkeen, mutta tässä mallissa mielenkiintoa piti yllä säären takaosan timanttipalmikko. Uusinta Jane Austen Knitsia selaillessa malli osui heti silmään, eikä vähiten siksi että miesten kokoon kirjoitettuja jänniä sukkamalleja on tarjolla niin kovin vähän. Ohje oli kirjoitettu ohuemmalle langalle mutta koska kokoja oli useampi, ei tarvinnut modailla lainkaan kun neuloin vain pienimmän koon mukaan. Mainio neulekokemus kaiken kaikkiaan!

Koulussa piirustustunnilla ei tietenkään ole mitään parempaa tekemistä kuin kuvata valmistuneita neuleita. Onneksi luokaltani löytyy isojalkaisia pitkiä tyttöjä joiden työskentelyä voin häiriköidä oudoilla sukkapyynnöilläni...

Hei helmikuu

Mikäpä olisikaan parempi tapa viettää kaunis luminen viikko kuin sängynpohjalla kuumeessa? Lilja sairastui heti synttäriensä jälkeen, poti yhden päivän ja oli taas menossa. Mie sen sijaan makaan nyt kolmatta päivää, olo on edelleen kuin rekan alle jääneellä... Huoh.

Mutta mikäpä olisikaan parempi hetki aloitaa uusi ikuisuusprojekti? Paino sanalla ikuisuus jos tämä alkuvauhti säilyy, kolmessa päivässä olen saanut aikaan tämän:

Vaikuttavaa, eikö? Yksi 10 x 10 cm lappunen peittoon, johon niitä tarvittaisiin parisataa. Nopean laskutoimituksen perusteella koko peiton neulomiseen menisi siis 600 päivää! Ja yhdistämiseen varmaan toinen mokoma. Tarkoitus olisi siis tehdä Pop Blanket pätkärääkättyjen sukkalankojen jämistä.

Okei, hurjan neulomisvauhdin voi laittaa osin kuumeen piikkiin, mutta ei tuon lappusen ulkonäkökään nyt oikein silmää miellytä. Tai keskusta kyllä mutta reunat on rumat, lyhennettyjen kerrosten käännökset erottuu liian selvästi. Ohje on alunperin Noro Kureyonille, joka on huomattavasti paksumpi ja epätasaisempi lanka, siinä ei ehkä nuo muotoilut niin erottuisi.

Mitä mieltä ootte, unohdanko koko jutun vai jatkanko lappusten tehtailua? Omia jämiä ois kyllä runsaasi tuhottaviksi ja kavereiltakin sain jo lisää, niin että materiaalin puutosta ei ole. Voisinhan neuloa tietysti kaksinkertasella langalla, mutta sitten häviäis se pätkärääkkäyksen "maalitauluefekti" noista ympyröistä...

Ennen sairauskierrettä valmistui yksi "tilausneule", eli joululahjaneule jonka aloitin vasta joulun jälkeen :D Eihän sitä nyt joululahjaksi enää helmikuussa parane sanoa.

To warm the dad

Malli: Ambitus neckwarmer by Lankakomero

Lanka: Debbie Bliss Cashmerino DK (55% merino, 33% Mikrokuitu, 12% Cashmere) beigenä

Menekki: 97 g

Puikot: 4 mm Knit Pro

Kuten miekin, isänikään ei siedä mitään pistelevää lähellä kasvoja. Niinpä kun tilaus kaulurista tuli, oli miulla lankavarastossa ainoastaan yksi vaihtoehto valmiina. (Tai ois ollu ihanaa laventeliin vivahtavaa violettia baby merinoa, mutta en usko että hillittyjen sävyjen ystävä olisi sitä kovin korkealle arvostanut.)

Silmukoita loin vähemmän kuin ohjeessa mutta muuten tikuttelin menemään sen mukaan, lopputulokseen olen ihan tyytyväinen. Ohjeen mukaan toinen puoli olisi ollut se oikea puoli, mutta miusta tämä kuvassa näkyvillä oleva puoli näyttää paremmalta, se olkoon siis päällipuoli. Mitä tästä nyt sanoisi, ihan kiva välipalaneule. Cashmerino on upean pehmeää mutta kovin riittämätöntä (vai epäriittoisaa?). Kaksi kerää meni näinkin pieneen neuleeseen...

Taidan laittaa kaulurin postiin että pääsee vielä tänä talvena käyttöön!

Kauluri mukaanluettuna onnistuin kuluttamaan tammikuussa kokonaiset 880 g lankaa! Quayn ansiosta, tietenkin.

Koitan tänä vuonna pitää tarkempaa kirjaa myös ostamistani/saamistani ja myymistäni/lahjoittamistani langoista. Aiempina vuosina olen jaksanut tätä ehkä kaksi kuukautta ja sitten se on unohtunut, varmaan siksi että on helpompaa sulkea silmänsä valtavalta lankavirralta kun ei kirjoita jokaista tulevaa ja menevää kerää ylös :D Tammikuussa ostin/sain 400 g lankaa ja annoin pois/myin 900 g! Jes, oikea suunta!

Tunnustuksenkin olen saanut, kiitos A-L ja Linnea!

Tämä tunnustus on tarkoitettu blogeille joilla on alle 200 lukijaa, Villaviidakko mahtuu tähän kategoriaan enää just ja just, mahtavaa! Tervetuloa uudet lukijat ja kiitoksia kaikille vanhoille lukijoille mukana roikkumisesta. Keväämmällä onkin jo 4. blogisynttärit, kyllä aika rientää...