torstai 29. maaliskuuta 2012

Kevään ensimmäiset ompelukset

Keväisin miut valtaa kummallinen ompelu- ja puuvillalankavimma. Viime viikkoina vallalla on ollut tuo ensin mainittu, tässä muutamia tuotoksia.

Aloitetaan siitä vanhimmasta, jonka kankaat ostin ja leikkasin jo vuosi sitten (noloa...) No kevätkassi valmistui kyllä ihan ajallaan kevääksi, mitä nyt vasta seuraavaksi vuodeksi kun oli tarkoitus.


Taimikassi

Malli: Suuri Käsityölehti, joku viime kevään numero :D (Anteeksi tarkka määritelmä, lehti on ompeluhuoneessa yläkerrassa, enkä aio lähteä sinne rymistelemään ja samalla herättämään viereisessä huoneessa nukkuvaa ipanaa.)
Kangas: Finlaysonin Taimi -kuosi, paksu puuvilla pinkkinä ja punaisena

Kiva kassihan siitä tuli, mutta toiste en kyllä vastaavaa tee. Kohtuuttoman paljon aikaa meni yhden veskan väkertämiseen, ja suurin osa ajasta kului ohjeen tulkintaan. Mie en vaan osaa lukea ompeluohjeita. Paljon helpompaa on ommella vaan omasta päästä, eipähän tule virheitä tai väärinkäsityksiä. Taimi on kyllä ihanainen kuosi, sitä jäi vielä kangaskaappiin runsaasti <3


Mallissa oli kummalliset lörppätaskut päädyissä ulkopuolella jotka jätin pois. Sieltähän tavarat ekana tippuis, tai varas veisi tungoksessa. Sen sijaan ompelin ne taskut sisäpuolelle, ne on siellä paljon kätevämmät. Vuorina on suloista sydänkuvioista vauvalakanaa jonka joskus löysin pilkkahintaan kirppikseltä.

Ompelukoneenikin pääsi opettelemaan uutta, kun ompelin sillä ekaa kertaa napinläven :D Hyvinhän tuo sujui. Oon viimeksi ommellut kankaaseen nappeja kiinni joskus kymmenen vuotta sitten, saa nähdä putoaako se ensimmäisessä mutkassa...

Seuraavaksi se kaikkein tarpeellisin ompelus. Siitä lähtien kun tämän talouden dublomäärä kasvoi suuremmaksi kuin varsinaisen merkkilaatikkonsa tilavuus, ne palikat ovat majailleet sulassa sovussa Pampers-vaippalootassa. Emännän esteettinen silmä ja laatikon ulkoasu sen sijaan eivät olleet sovussa, ja vihdoin sain tehtyä asialle jotain:


Villaviidakon Dubloyllätys

Malli: mittojen mukaan kasattu
Kangas: Ikean lastenkangas, nimeä en muista enkä lähde nyt selvittämään samasta syystä kuin yllä

Maailman helpoin ompelus. Otin boksista mitat, leikkelin kankaat ja ompelin hupuksi. Lopuksi kuminauha kiinni eläinkankaan alareunaan aika kireälle, niin se pitää päällisen paikallaan. Sisusosa on tietysti vähän ulkopuolta pienempi että se sopi paikalleen, kankaana koulusta ilmaiseksi saatua tummanvihreää lakanakangasta. Noita Ikean kankaita miulla on pakkakaupalla, joskus on tullut ostettua kun halvalla saa, ja kuosit on kivan värikkäitä.

Hauskahan lootasta tuli, ei enää silmiä särje kun tätä katsoo. Ja lapsi oli tosi innoissaan <3


Ja lopuksi, näitä ei voi koskaan olla liikaa:


Rojektipussit

Malli: perinteinen projektipussi
Kankaat: kierrätyskankaita

Projektipusseja osaisin jo ommella silmät kiinni, on niitä tullut sen verran tehtyä. Nyt syntyi kolme, kaikki kierrätyskankaista. Noita sydämiä oon ite painanut koulussa joskus ekana vuonna. Jompikumpi keltaisista lähtee Aurinkoisen Kahelivaihdon parilleni, en ole vielä päättänyt kumpi. Ja se toinenhan voisi sitten olla vaikka osa Villaviidakon vuosiarvonnan palkintoa, blogin kolmevuotissynttärit ovat jo ovella ;)

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Sunnuntainen huviretki

Kaksi äitihenkilöä ja yksi tuleva sellainen köröttelivät maaliskuisena sunnuntaina pohjoisesta Savosta Jyväskylään ja takaisin.




Hauskaa oli, kiva kun tämäkin häppeninki saatiin välillä kehäkolmosen ulkopuolelle! Tapasin monta blogien ja ravelryn kautta tuttua neulojaa (ja yhden keski-Suomeen karanneen ex-savolaisen), oli mahtavaa tikutella hyvässä seurassa ja turista samanmielisten kanssa, kaikki kun puhuivat samaa kieltä ;)

Paikalta löytyivät mm. Titityyn, Louhittaren Luolan, Villavyyhdin, Utunan ja Ilun myyntipisteet. Myös Villasukka sähkörukkeineen oli paikalla, hänen kehruunsa seuraaminen oli varsin hypnoottista.


Voitteko uskoa että selvisin näiden toinen toistaan ihanampia lankoja notkuvien pöytien luota pois ostamatta mitään? Kyllä, lankalakko piti! Itsekurini on järkkymätön, kun se kesti tuolla niin se kestää missä vaan :D

No enhän mie sieltä toki tyhjin käsin lähtenyt, katsokaas iltalukemistani:


Ysolda Teaguen upean paksun tekniikka- ja ohjekirjan täynnä mahtavia takkeja nappasin Titityyltä, ja Villavyyhdistä hilpeät silmukkamerkit ja niiden purevan kotelon:


Kiitos matkaseuralle ja kaikille järjestäjille :) Mahtava päivä, näitä lisää!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Jadeaurinko nousee

Mikä neule? Kymmenen pisteen vihje:


Ja kaikki arvas oikein :D 


Jadeaurinko

Malli: Daybreak by Stephen West (maksullinen ohje)
Lanka: Knit Picks Gloss Fingering (70 % merinoa 30 % silkkiä) värissä Jade ja Cherry Tree Hill Supersock Semisolid (100 % merinoa) värissä Wheat
Menekki: 102 g 
Puikot: Knit pro 4 mm

Siitä lähtien kun ystävällinen kanssaneuloja syttäsi miulle Daybreakin ohjeen vuodenvaihteessa, olen etsinyt lankavarastostani siihen sopivaa täydellistä lankayhdistelmää. (SYT = satunnainen ystävällinen teko.) Blogimaailmassa ja Ravelryssa on näkynyt toineen toistaan upeampia versioita tästä nerokkaan yksinkertaisesta huivista, ja mie en sitten millään osannut päättää minkä värisen haluaisin kun niitä yhdistelmiä tuntui riittävän loputtomiin. 

Lopulta lähdin liikkeelle siitä, että miulla oli kultasukista jäljelle jäänyttä unelmanpehmeää supersockia, jonka halusin käyttää sellaiseen neuleeseen jotan saisin katsella usein. Mikäpäs sen parempi kohde kuin keväthuivi! Semisolidin keltaisen langan pariksi valitsin upean jadenvihreän Glossin, jonka vaihdoin Hurja-Hannalta helmikuun lankakirppiksellä. Knit Picksin lankoja ei saa Suomesta eikä niitä saa edes Yhdysvalloista Suomeen tilattua, Hanna oli saanut nämä vyyhdit vaihdossa.

Huivia oli varsin mukava neuloa ihan jo vain kauniiden lankojen takia, eikä ohjeessakaan ollut mitään vikaa. Saatoin tehdä jonkin lisäyksen ehkä väärin päin mutta ei sitä valmiista huivista huomaa. Aloitin M-koon mukaan, mutta keltainen ei ihan riittänyt ohjeenmukaiseen raitamäärään. Myös reunus jäi paljon ohjetta kapeammaksi, koska tahdon tehdä Glossista vielä huiviin sopivan kevätmyssyn, eikä tätä lankaa kyllä varmasti saa mistään lisää. Glossia kului siis vähän yli ja Supersockia vähän alle 50 g. Mitäs sanotte, sopisiko tämä huivin kaveriksi? 

(Kuva Coastal Knitsin sivulta)

Huivista tuli lähes täydellinen, ei kutita sitten yhtään! Pingotin sen varmaan tuhannen neulan avulla, muttan silti alareuna vähän aaltoilee. Pitäisi kehittää joku kaapelisysteemi että saisi reunasta tasaisen. Huivi olisi kyllä voinut olla isompikin, nyt kärkiväli on 140 cm. Miulla on paha tapa kiskoa kerroksen ekat silmukat vähän liian tiukalle minkä vuoksi yläreuna kiristää turhaan, pitäis ottaa rennommin ;) No seuraava huivi on sitten vielä parempi, näitä tulen ehdottomasti neulomaan lisää!

Jadenvärinen lanka on muuten übervaikea kuvattava, taittaa aina väkisin harmaaseen. Tässä kuvassa väri taitaa olla lähinnä todellisuutta:

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Lankamatkalla

Hiihtolomani sai arvoisensa päätöksen viime viikonloppuna. Lapsonen jäi Lappeenrannan mummolaan ja sen vanhemmat lähtivät matkailemaan Suomenlahden toiselle puolen. Rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että pariskunnan miehekäs osapuoli ei osannut matkaa ehdottaessaan aavistaa, että se johtaisi moniin kärsimättömiin kauppojen edessä seisoskeltuihin hetkiin ja pariskunnan naisellisen osapuolen rahapussin traagiseen laitumiseen.

Perjantaina Helsinkiin saavuttaessa ei tietenkään kurvattu suoraan Länsi-Satamaan, vaan ensimmäinen pysähdyspaikka oli Villavyyhti. Käytin siellä ihanan puolituntisen valiten lankoja lahjakortilla, jonka sain Ullan kansikuvaneuleen suunnittelijana :) Oli muuten vaikea valinta, olisin viihtynyt puodissa helposti pari tuntia ihastellen, silitellen ja suunnitellen. Liike on tilava, monipuolinen tuotevalikoima kauniisti esillä ja palvelu kohdallaan. Onneksi en asu pääkaupunkiseudulla, olis tili jatkuvasti tyhjänä :D


Pitkän harkinnan (ja usean muistutuksen parkkiajan loppumisesta) jälkeen valitsin neljä upean hohtavaa, pehmoisistakin pehmoisinta Frog Tree Pediboo -vyyhtiä, 80 % merinoa 20 % bambua. Eikös ole just miun värisiä? Lahjakorttini lisäksi maksoin kuusi euroa ja olin lankakassin onnellinen omistaja :)


Päästiinhän sitä sitten lopulta laivaan asti (Baltic Princess) ja Tallinnaan, vietimme rauhallisessa ja viihtyisässä Park Inn -hotellissa ihan keskustassa kaksi yötä.


Ei Tallinnan matkaa ilman Karnaluksia ;) Suuntasin lankatukkuun heti lauantaiaamuna ja pääsin takaisin hotellille täysiä kasseja raahaten kolme tuntia myöhemmin. Liike oli tietenkin pakkautunut täyteen suomalaisia mammoja, ja siellä oli tuskaisen kuuma. Viime käyntikerrastani reilut pari vuotta sitten langat olivat myös lisääntyneet, ja valikoima oli karttunut mm. Rowanin langoilla.

Note to self: Ensi kerralla ota mukaan edes joku suuntaa antava ostoslista! Tuli nimittäin sellainen ähky ja ahdistus siellä tavaranpaljoudessa, että lopulta pyyhälsin kasseineni kassalle ja ulos niin hätäisesti että huomasin vasta hotellilla että miuta oli rahastettu liikaa yhden lankasatsin osalta :/

Kaikenlaista sieltä kuitenkin taas tuli kannettua, kesä taitaa olla jo mielessä kun puuvilloja on suurin osa. (Oli muuten halpaa puuvillaa :O)


- Keltaista ja oranssia vironvillaa säkillinen, 1000 g (takkiin)
- Vedenvihreää Schachenmayr CottonLinen -puuvillapellavalankaa säkillinen, 500 g (kesätakkiin)
- Keltaista vauvapuuvillaa kuusi kerää, 300 g (Liljan kesämekkoon)
- Fuksiaa merseroitua puuvillaa säkillinen, 500 g (kesätoppiin)
- Mustaviolettia Coatsin Filz-it -villatopsia 150 g (kehräykseen)
- Cloverin mustat kassinkahvat
- Cloverin ergonomisia virkkuukoukkuja (4mm ja 6 mm)
- Kaavioviivain

Mitähän tähän nyt sanois... Joo'o. Lompakko ja jo ennestään pullisteleva lankavarasto kiittävät. (Pullisteleva ja pullisteleva, harvat tietävät että miulla on täällä melkein kokonainen huone lankavarastokseni. Mies kyllä kutsuu sitä itsepäisesti työhuoneeksi, vaikka langat ja kankaat vievät lattiapinta-alasta yhä suuremman osan. Kangaspuuhuonettani hän kutsuu järkähtämättä takkahuoneeksi...)

Kaiken kaikkiaan mainio reissu :) Takas tullessa laivalla herkuteltiin buffetissa (rakastan!) ja ihailtiin jäälauttoja. Kevätaurinkokin lämmitti niin että kannella tarkeni hetkittäin ilman takkia vaikka tuulikin kovasti.


Ja nyt se väistämätön: Julistaudun lankalakkoon, joka alkaa nyt ja loppuu syyskuun ensimmäisenä päivänä. Siis 168 päivää ostamatta lankaa. Varsin jalo tavoite, onnistuneeko?

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Välimerellistä

Iso kiitos kaikille Neidonkyyneltä ihailleille! Sananne lämmittävät (aloittelevan) suunnittelijan mieltä ja antavat intoa jatkaa eteenpäin. Jännityksellä odottelen minkänäköisiä lapasia Ravelryyn alkaa ilmestyä...

Ennen kuin kerron viime viikonloppuisesta reissusta Suomenlahden toiselle puolelle, esittelen projektin jota on nyt tammikuusta asti koulussa väännetty:

Tässä jaksossa meillä oli kokeilevan muotoilun kurssi vaatetuspuolella. Suuritöisen opintokokonaisuuden päätyönä suunniteltiin ja valmistettiin mekot, kesämuotia 2013. Miun versio on runsashelmainen, meren värinen maksimekko. Se on nimeltään Aegean Sea dress, inspiraatio tuli vuodentakaisesta häämatkastamme Rodokselle. Esityskuvia varten tehtiin kaksi stailausta: Greek Goddess ja Winter Bride. Saatte itse päätellä kumpi on kumpi :D (Kuvat otti hiihtolomalla hyvä ystäväni Roosa, kiitos!)







Jos mie jotain tässä jaksossa opin niistä lukemattomista sauma- päärme- ja muotoiluharjoituksista, niin ainakin sen että valitsin ihan oikean alan. Vaatetus ei ole miuta varten :D Tekstiilissä saan toteuttaa visioitani paljon vapaammin ja monipuolisemmin, välittämättä siitä onko ommel seitsemän vai kahdeksan millin päässä kankaan reunasta.

P.s. Kurkistakaahan koulukaverini Niinan suloisen pirteä tunika, saman kurssin satoa :)

Edit: Kangas on siis itse värjättyä Eurokankaan Perla -vaatetuspuuvillaa. Pohjaväri oli vaaleanharmaa, kuviot solmuvärjäyksellä.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012