Kinda Muddy Cardi
Lanka: Madelinetosh Tosh DK (100% superwash merinoa) värissä Badlands
Menekki: 555 g muokattuun kokoon L
Puikot: 4 mm Knit Pro
Yleensä blogipostausta kirjoittaessani kerron ensin mallista, ohjeesta ja neulekokemuksesta. Nyt teen poikkeuksen ja aloitan langasta, koska se on ehdottomasti tärkein asia tästä projektista puhuttaessa.
Kun nuorempi tytär syntyi lähes kolme vuotta sitten, sain silloisilta opiskelukavereiltani lahjaksi lahjakortin Titityyhyn (ihan paras vauvalahja!). Tilasin kortilla viisi vyyhtiä käsinvärjättyä Madelinetoshin merinoa, kauniissa ruskeanharmaassa värissä nimeltä Badlands. Tarkkaan katsoen vyyhdeistä löytyy myös sinertäviä ja kellertäviä sävyjä, upea värjäys kertakaikkiaan! En ollut tätä ennen raaskinut ostaa näitä arvokkaampia lankoja yksittäisiä vyyhtejä enempää. Sittemmin langanosto-omatuntoni on ilmeisesti kokonaan irtisanoutunut, eikä miulla ole enää mitään vaikeuksia tuhlata investoida laadukkaisiin materiaaleihin.
Ihastuin lankaan niin tulisesti, että se saikin odottaa yli kaksi vuotta arvoistaan neulemallia. Tähtäimessä oli takki, jossa tapahtusi jotain, mutta ei liikaa. Ainaoikeaa ei saisi olla, eikä pitsiä tai palmikkoja ylenmäärin. Sileääkin pintaa pitäisi mallista löytyä, mutta täysin sileä perustakki oli ehdottomasti poissa laskuista.
Vihdoin viime syksynä ohje ja malli kohtasivat! Downtown Block -takin ohje oli viihtynyt neulejonossani jo vuosia,
tarkemmin syyskuusta 2012. Kätevä tuo Ravelryn kirjasto, paljastaa kaikki vaietut salaisuudet... Kyseessä on
tosiasiassa tyköistuva, pitkähihainen ja lantiolle yltävä perustakki,
jonka juju on joustinneuleisessa miehustassa. Olen meinannut aloittaa
tämän milloin mistäkin langasta, mutta jostain syystä en ollut ikinä ryhtynyt tuumasta toimeen, ennen kuin nyt!
Ja kyllä kannattikin pantata ohjetta melkein viisi vuotta ja hillota lankoja lähes kolme vuotta, tämä yhdistelmä on todellakin ment to be! Aloittaessani olin kyllä ajatellut neuloa takin ohjeen mukaan pitkähihaiseksi ja vähän vyötärön yli yltäväksi, mutta neuleen edetessä päässäni muodostui selkeä kuva pitkästä, lyhythihaisesta ja liivimäisestä neuletakista, just sellaista vaatekaappini kaipaisi.
Downtown Block aloitetaan tuttuun tapaan pääntieltä, muotoillaan hieman korkeammaksi niskasta, ja posotellaan menemään raglanlisäysten kera kunnes on aika erottaa hihat miehustasta. Jätin hihasilmukat odottamaan, neuloin käsillä olevan vyyhdin loppuun, tikuttelin välissä pienet hihat, ja neuloin lopulla langalla helmaa niin pitkäksi kuin mahdollista. Neuloin kyllä vähän liiankin pitkälle jos tarkkoja ollaan, lanka loppui päättelykerroksella 30 silmukkaa ennen loppua. Purin toisesta hihasta vähän, ja päättelin helman silmukat loppuun. En jaksanut enää purkaa toista hihaa saman mittaiseksi, joten jompikumpi hihoista on nyt yhden kerroksen pitempi kuin toinen (en edes muista kumpi, eikä se käytössä näy). Valmis neule painoi ilman nappeja komeat 555 g, eli tuhteja vyyhtejä olin saanut!
Ohjetta en seurannut oikeastaan enää kaarrokkeen jälkeen, ohjeen mukaan kierretty joustin olisi nimittäin vaihdettu sileään neuleeseen jo kainaloiden kohdalla. Miun mielestä sitä piti ehdottomasti jatkaa rinnan alapuolelle oikeanlaisen muodon aikaansaamiseksi, joten niin tein. Neuloskelin myös vyötärömuotoiluja oman makuni mukaan, ja lantiolle tuli lisättyä roimasti leveyttä. Taattua Veera-laatua ohje kuitenkin oli, voin suositella!
Katse ihmettelemään pysähtyneille ohikulkijoille :D |
Vähän hirvitti, että tuli neulottua liian nafti takki, päätelty ja napitettu neule näytti nimittäin hyvin hyvin kapealta. Olin valmistautunut ankaraan pingotukseen, mutta kastelu ja mittoihin kuivumaan asettelu riittivät mainiosti. Takki sopii kuin mittatilaustyö (mikäpä muukaan), vaikka joissain kuvissa näköjään napit näyttävät olevan sinkeällä. Totuus on toinen, takki nimittäin istuu kivasti, ei kiristä tai purista! Nappilistan näennäinen irvistely johtunee sen joustinneuleesta, herää kysymys onko joustinneule paras vaihtoehto nappilistan pohjaksi?
Kyllä, eilen paistoi pirtsakka pakkasaurinko, ihan häikäisi! Kiitokset kaverille kuvausavusta, aika kivoja otoksia ensikertalaiselta :) (Ensi kerralla valitaan paikka, jossa taustalta ei löydy yllättäviä voimajohtoja, ja ohikulkijoita on vähemmän, Tuusniemellä ei olla totuttu haustausmaan aidoilla kävelijöihin.) Kesällä suorassa auringonpaisteessa neulekuvaaminen ei välttämättä ole hyvä idea, mutta tämä harvinainen talviauringon pilkahdus mahdollisti langan kauniin sävyn vangitsemisen jokuseen kuvaan. Huraa!
Miulla on uusi luottoneule, tätä olen käyttänyt valmistumisesta lähtien joka päivä. Huraa!