Hyvin hillotusta merinosta

Kolmisen vuotta varastossa vaalittu pehmoistakin pehmoisempi merinolanka löysi vihdoin arvoisensa kohteen.

Minihelmiäinen

Malli: Garter Yoke Baby Cardi by Jennifer Hoel

Lanka: Shibui Knits Sock (100 % merinoa)

Menekki: 78 g, koko ehkä 56 cm (0-2 kk)

Puikot: 2,75 mm Knit Pro

Fingering-vahvuiselle langalle oli yllättävän vähän ohjeita tarjolla, tämäkin jo vuosia jonossa viihtynyt takkimalli oli suunniteltu paksummalle langalle. Ohjeen tarjoama koko oli kutenkin 6 kk, joten ihan vaan puikot ja langan ohuemmaksi vaihtamalla sain aikaan pienemmän vauvan nutun. Selkeä ohje ja kiva perustakki, erityisesti tykkään I-cord -nappilistasta. Ainoa tekemäni modaus oli silmukoiden lisääminen kainaloon hihojen erottamisen jälkeen, sinnehän tulee ensimmäisenä reikä jos hihan alle ei luoda edes muutamaa silmukkaa tilaa antamaan...

Söpönen takki tuli, mutta niin pikkuinen ettei taida mahtua kuin ekat pari kuukautta (tää tehokasvatuslaitos kun tuottaa sellasia vähän vajaa viiskilosia...). Jokusen sentin pituuttakin olisi voinut lisätä, mutten uskaltanut langan loppumisen pelossa. No eihän se kuitenkaan läheskään loppunut mokoma!

Aavistuksen helmiäishohtoiset napit kävin tällä kertaa ostamassa (Napista ja Nauhasta tietenkin) ennen itse nappilistan neulomista, ehkä ekaa kertaa ikinä. Yleensä teen takin valmiiksi ja sit lähden pähkäilemään et millaset napit sopis, ja täytyy sanoa et on kyllä tää etukäteisostostelu huomattavasti parempi vaihtoehto :D

Shibui Sock kuuluu ehdottomasti lankaryhmään "sukkalangat joista ei sukkia neulota". Ihana, kaunis ja pehmeä helmiäisenhohtoinen lanka on kuin tehty tällaisiin miniluksusneuleisiin. Hauskasti lanka teki itsestään etukappaleisiin keskenään lähes symmetriset raidatkin! Toisesta vyyhdistä lankaa jäi juuri sen kokoinen nöttönen että siitä saanee vielä pikkuisen norjalaismyssyn nutulle kaveriksi, ja se onkin jo puikoilla. 

Pieniä myssyjä oonkin jo neulonu läjän, mutta yksikään ei ole jäänyt tähän talouteen. Oon nimittäin syksystä asti kuulunut naamakirjassa mahtavaan äitiryhmään, jossa kaikilla on vauvan laskettu syntymäaika toukokuussa. Ryhmä on ollut mahtava vertaistuki koko odotusajan, ja siellä on saanut hypettää, spekuloida ja valitella sydämensä kyllyydestä (on muuten säästänyt miestä aika lailla, kun ei oo tarvinnu sen päälle kaikkea kaataa!). Sopivissa tilanteissa olen sitten tarjoutunut neulomaan myssyn tai pari tuleville ipanoille, noita kun saa tehtyä ihan parissa tunnissa kun sopivalle päälle sattuu... Ihan kaikille ryhmän vajaasta 40:stä jäsenestä en sentään ole myssyä neulomassa, mutta jo neljälle toukokuun vauvalle olen lähettänyt minimyssyn :)

  Kesävoit I, II, III 

 

Kesävoi IV

Malli: Ken söi kesävoin -pipo / Ilona Korhonen (Neulekirja)

Lanka & menekki: I & II: Hjertegarn Chiao Trunte (100 % merinoa) sinikirjavana 2 x 16 g

III: Filona sukkalanka (80 % villaa 20 % nylonia) hempeäraidallisena 16 g

IV: Sirdar Snuggly Baby Bamboo (80 % bambuviskoosia, 20 % villaa) kalpeanvihreänä 24 g

Puikot: 2,75 mm Knit Pro (enhän mie enää muilla neulokaan...)

Hauskoja myssyjä, voi tehdä yhden omaankin käyttöön. Itselle muistiin, että ekassa kolmessa myssyssä on 84 ja nelosversiossa 63 silmukkaa!

Vielä on talvea jäljellä

Kevät etenee, mutta vielä on tarvetta lämpimille asusteille! Sain Silkkivillalta jo tammikuussa kasan upeita lankoja, ja Roosa Ruusu -kämmekkäiden jälkeen syntyi tämä kevyen ilmava pitsikauluri.

 Huurrepitsi

Malli: Ilusia -kauluri / Emma Karvonen (eli mie)

Lanka: Katia Ilusion (60 % mohairia, 25 % polyamidia, 15 % villaa) valkoisena

Menekki: 50 g (kaksi kerää) 

Puikot: 6 mm, 5,5 mm, 5 mm, 4,5 mm ja 4 mm Knit Pro

Malli on siis syntynyt täysin langan ehdoilla. Toisin kuten monet muut mohairsekoitteet, Ilusion ei kutittanut miun ihoa juuri lainkaan, joten se oli mielestäni omiaan tällaiseen kevyen juhlavaan lämmikkeeseen. 

Pitsineule on perus shettistyyppistä lehtipitsiä, jonka arvelin sopivan tällaiselle pörheälle langalle hyvin. Jotain muotoa asusteeseen piti myös saada, mutten halunnut rikkoa mallineuleen rytmiä. Otinkin käyttöön useammat puikot, ja sain aikaan mukavasti ylöspäin kapenevan tuubin. Knit Pron vaihtopääpuikoilla tämä onnistui tosi helposti, mutta jos ei ko. settiä omista, saa saman lopputuloksen aikaiseksi esimerkiksi vain 6 mm, 5 mm ja 4 mm -puikoillakin. Kaulurin korkeus  on 37 cm, ympärys alareunasta 100 cm, ja yläreunasta 70 cm.

Olin alunperin aikonut tietenkin kastella ja pingottaa kaulurin oikeaoppisesti, mutta työn edetessä tulin toisiin aatoksiin. Valmis neulepinta on mukavan kuohkea ja kolmiulotteinen, pingotus hävittäisi nämä molemmat ominaisuudet. Jos reunusten pienoinen rullaantuminen ei häiritse, suosittelen unohtamaan kastelun ja nauttimaan kaulurista ihan sellaisenaan :)

Kaulurin ohje tulee piakkoin suomenkielisenä jakoon Silkkivillan verkkokauppaan, ja englanniksi Ravelryyn kunhan kerkiän saada aikaiseksi käännöstä. Ensi viikko on miulla vielä "työaikaa", sitten alkaa virallinen äitiysloma. Pitänee pikkuhiljaa hellittää tahtia ja olla lupautumatta jokaiseen tarjottuun projektiin... Miten ihmeessä se onnistuu kun niin mielenkiintoisisa mahdollisuuksia on tarjolla? :D

Pieni villahousutehdas

Vaikka kestovaippojen ompelu onnistui ihan hyvin, siirryin oman mielenrauhani vuoksi välillä vaippojen tuottamiseen tutummalla tekniikalla. Hauskaa hommaa, pienet villikset syntyvät paksusta langasta lähestulkoon yhdessä illassa, ja erilaisia ohjeita on jännä testailla!

Villahousuohjeita löytyykin jos jonkinlaisia, niin kirjoista, lehdistä kuin Ravelrystakin. Neuloin muutamat pöksyt Liljaa odotellessa reilut viisi vuotta sitten, ja aloitinkin nyt urakan kaivelemalla tuolloin tulostamani ohjeet esille.

Vaippamallina kuvauksissa toimi Pantsi Pantteri, emäntänsä ja managerinsa suostumuksella. Manageri häärikin jatkuvasti taustalla, meinasi mokoma varastaa huomion päätähdeltä...

 Lyhyt mutta leveä

Malli: Ruskovilla I

Lanka: Cascade Eco+

Menekki: 50 g kokoon 0-6 kk

Puikot: 4,5 & 5 mm

Eco+ on valloittavaa neulottavaa, pehmeää ja juuri sopivan löyhäkierteistä. Valtavasta vyyhdistä saisi vielä neljät samankokoiset villahousut lisää! Ja niin kaunis sinivihreä värikin...

Malli neulotaan tasona, yhtenä kappaleena edestä taakse, ommellaan sivusaumat ja lopuksi tikutetaan lahkeet. Innoissani ompelin saumat ensin aivan vinoon, ja toisen eri puolelta kuin toisen. Taas yksi syy neuloa saumattomana... Lopulta sain sentään aikaan laatuvaatimukset läpäisevät saumat, ja valmiit villikset näyttävät päteviltä paksummankin vaipan päälle, venyvyyttä löytyy nimittäin joka suuntaan ja reilusti.

 Pitkä mutta kapea

Malli: Perusohje villavaippahousuihin Vaippailmiö -kirjasta (Tiina Törnström)

Lanka: Gjestal Julia

Menekki: 46 g kokoon M

Puikot: 4 & 4,5 mm

Vaippailmiö -kirjan hommasin omaan hyllyyni jo pari kuukautta sitten, se on varsin kattava paketti kestovaipoista, niiden huollosta, materiaaleista ja ompelusta. Jokunen neuleohjekin teoksesta löytyi, ja varsin pätevät villikset syntyikin ihan perusohjeella. Lisäsin taakse muutaman lyhennetyn kerroksen antamaan lisätilaa, vaippa vaikutti kovin kapoiselta sellaisenaan. Koon M mukaan neulotuista housuista tuli kyllä ainakin silmämääräisesti arvioituna kokoa NB/S, ja niin oli tarkoituskin. Neuletiheys puuttui ohjeesta kokonaan, mikä vaikeutti huomattavasti esim. lankavalintaa. Tämä tieto pitäisi kyllä mielestäni aina löytyä ohjeesta kuin ohjeesta!

Jostain lankavarastooni putkahtanut yksinäinen kerä Gjestalin Juliaa kului näihin villiksiin viimeistä senttiä myöten, kerä oli siis muutamaa grammaa vajaa. Lanka ei sen suurempia tunteita neulojassa herättänyt, perus yksisäikeinen villa. Väri on kyllä varsin nami...

Päärynävartalo

Malli: Villapöpät / Meri Markus, Ulla 1/08

Lanka: (Pirtin?) kaksisäikeinen hahtuva

Menekki: 40 g kokoon 2 (6-8 kg)

Puikot: 4,5 & 5 mm

Pitihän sitä sitten yhet ihan "oikeet" hahtuvahousutkin tikuttaa näiden ulkomaanihmeiden jälkeen :D Eikä hahtuvassa mitään vikaa olekaan, päinvastoin. Sen neulomisessa pitää vaan olla niin tarkka, miulla kun on tapana _kiristää_ lankaa isolla kädellä... 

Sangen nopeasti ja ongelmitta valmistuivat kuitenkin tutulla ohjeella villapöpät, tiukan käsialan ansiosta taitavat mennä jo pienemmällekin vauvalle kuin ohjekoko ehdottaa. Lisäsin näihinkin tilaa takapuolelle lyhennettyjen kerrosten avulla, ja lisäksi neuloin muutaman kerroksen haarakappaletta, enkä kiinnittänyt haarasaumaa suoraan. Näin sain aika kivasti lisää tilaa tuohon haaroväliin. Lahkeet (ja koko vaipan alaosa) ovat kyllä super-leveät vaipan yläosaan verrattuna... Täytyy testata tositoimissa ja pujotella vaikka kuminauhaa lahkeensuuhun jos tarve vaatii.

Nämä viimeiset olivatkin sitten ainoat joissa oli rasvat tallessa, eli pääsen kylvettämään lanoliinissa pieniä pöksyjä. Parit tuolta olisi vielä tulossa, siirryin nimittäin näiden kotimaisten jälkeen testaamaan Ameriikan ihmemaassa suunniteltuja malleja! Otan vastaan myös vinkkejä toimivaksi havaituista vaippamalleista :)

Loppuun vielä havainnollistava kuva erimallisista pöksyistä, onkohan näistä mitkään kunnolliset? :D No hauskaa niitä oli kuitenkin neuloa!

Romanttinen Ulla

Taas on tullut se aika vuodesta kun uusi Ulla on pullautettu maailmaan! Numerosta 1/2014 löytyy vaikka mitä kaunista, esimerkiksi sydämellinen Ilona-huivi ja suloiset Hovineito -kansikuvasukat, molemmat näistä muuten kuopiolaisten neulojien suunnittelemia ;)

Mahtuipa lehteen taas yksi miunkin suunnittelema malli, varsin romanttinen sekin!

Roosa ruusunen

Malli: Roosa Ruusu by mie ite, Ulla 1/14

Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino 

(55 % merinovillaa, 33 % mikrokuitua, 12 % kashmiria) vaaleanpunaisena

Menekki: tasan 50 g

Puikot: 3 mm

Melkoisen ällöromanttiset kämmekkäät tuli neulottua :D Mainittakoon ettei alkuperäisidea ollut ehkä aivan näin hempeä, mutta langan väri villiinnytti puikkoni neulomaan vaihteeksi jotain yltiönaisellista! Kokeilin siirtää peukalokiilan lisäykset tuohon ulkosyrjälle, hyvin toimii ja kämmekkäät istuvat käteen mukavasti. Tyytyväinen olen siis lopputulokseen, ja lapasversiokin on lähes julkaisukunnossa...

Nämä kämmekkäät ovat syntyneet yhteistyössä Silkkivilla -nettilankakaupan kanssa, joka tarjosi langat malliin. Juankoskella sijaitsevan Silkkivillan hyllyistä löytyy jos jonkinlaista mielenkiintoista lankauutuutta, ja olenkin alkuvuodesta aloittanut yhteistyön Silkkivillan Mervin kanssa, tarkoitus on suunnitella kaupalle omia neulemalleja. Joitakin ohjeita on vielä tulossa julkaisuun alkukevään aikana, pysykää kanavalla ;)

Kaksi pientä elefanttia marssi näin

kirjoneulevillasukissa eteenpäin!

Strawberry ice cream for the elephants!

Malli: Water for the elephants by Rose Hiver

Lanka: Pirkanmaan Kotityö Roosa Nauha -sukkalanka 

vaaleanpinkkinä (52) ja valkoisena (47)

Menekki: 90 g koon 40 sukkiin

Puikot: Knit Pro -pyörö 2,75 mm

Äitini kävi meillä kylässä joskus lokakuussa, ja toi tuomisina Mikkelin kenkäverosta ihanan lahjapussin, jossa oli kaksi vyyhtiä Roosa Nauha -sukkalankaa, langoille tarkoitettu sukkaohjevihkonen ja muuta pientä kivaa. Samalla sain tilauksen vaaleanpunavalkoisista ruususukista, kuinkas muuten :D Vihkosen kannessa olikin kauniit Apila-kirjosukat, mutta 80 silmukan levyiset varret eivät innostaneet, eikä 40 silmukan levyinen mallikerta, koon osuminen kohdalleen olisi vaatinut liikaa puikkokokojen kanssa säätämistä... Äitini keräilee norsuja kaikissa muodoissa, ja olin juuri jonouttanut Ravelryyn tämän hilpeän sukkamallin, joten joululomalla sukat pääsivät vihdoin puikoille.

Ensimmäinen sukka eteni jalkaterän puoliväliin asti joululomalla, ja jäi odottamaan parempia aikoja. Lanka oli mukavaa työstettävää ja kirjomalli kaunis, mutta työ tuntui etenevän niin tuskaisen hitaasti että välillä piti tehdä muita, jännempiä ja nopeampia töitä. Helmikuun puolivälissä sisuunnuin sohvannurkassa vetelehtivään sukantekeleeseen ja tikutin sen raivokkaasti valmiiksi, ja heti perään toisenkin sukan. Ne valmistuivatkin parahiksi helmikuun viimeisenä päivänä ja pääsivät uuteen kotiin nyt hiihtolomalla, kun ipanan kanssa vietimme aikaa mummolassa.

Ihan nätit niistä tuli, mutta...

Nuo kärjet. Kaavion loppuun neulottuani huomasin että sukat olivat jo liian pitkät, ja viimeiset pari kerrosta piti purkaa. Ohjeen mukaisella nauhakavennuskärjellä pituutta olisi tullut liikaa, joten neuloin pyöreämmän kärjen sädekavennuksilla. Kuvissa näyttää ihan hyvältä kun sukat on aseteltu nätisti, mutta vähän se kärki tuppasi ruttaantumaan varpaiden alle.

Neulepinta. En ole tyytyväinen, kastelusta ja succaplokkien käytöstä huolimatta pinta ei ole niin tasaista kuin sisäinen laaduntarkkailijani vaatisi. Puikot olisi kuitenkin siis saaneet olla neljännestä pienemmät. Miusta tuntuu että tää raskaus on lantion ja nivelten lisäksi löysyttänyt miun käsialaa, ennen 2,75 mm -puikoilla sain aikaan varsin mallikelpoista pintaa fingering-vahvuisesta langasta...

Ohjetta voin suositella kaikille kirjoneuleen ystäville, se on hyvin kirjoitettu, yksityiskohtainen, ja kuviointi on kaunis! En kuitenkaan ite aio ihan heti vastaavia neuloa, kaaviot olivat niin isoja että raskausaivoilla niiden seuraamisesta ei välinnä meinannut tulla mitään, ja kun vielä jalkapohjalla oli omat kaavionsa ja jalan päällä omansa... Mitähän mie ajattelin kun tällaisen projektin aloitin?

Pääasia kuitenkin on se, että äiti tykkäsi sukista kovasti, ja vaikka niistä kaiken säätämisen jälkeenkin tuli pikkasen liian reilut, niin ne pääsevät kuulemma käyttöön. Hyvä näin!