Seiniin sulautujat

Miusta on näköjään huomaamattani tullut maanantai-perjantai -postaaja. Jatketaan samalla linjalla!

Ihan kaikille läheisille en ehtinyt jouluksi neulomaan vaikka olisin kovasti halunnut, ja niinpä muutamat löysivät paketeistaan lahjakortit Villaviidakon neulomoon. Ensimmäinen kortti käytettiinkin heti uudenvuoden jälkeen, kun Vaarini tilasi ohuet sukat saappaisiin (mummo huuteli taustalta että Nallen vahvuiset :D). Sukkien piti olla napakat, vartta 30 cm ja koko 42-43.

Ja neulomon rattaat pyörähtivät käyntiin. Lahjakortti lupasi että valmis neule toimitetaan neljän viikon sisällä tilauksesta, aika tiukalle meni mutta onnistuin!

Tämä pari menee myös Kahelien Suuren Sukkahaasteen tammikuun haastepariksi. Osallistuin suunnittelijahaasteeseen, jossa piti neuloa sellaiset sukat joilla on vain vähän projekteja Ravelryssa. Miun sukat olivat 11. pari tätä mallia. Lue lisää sukkahaasteesta Kahelit kalit -Ravelryryhmästä.

To warm the grandpa

Malli: Tilney Socks by Rachel Coopey (Jane Austen Knits, Fall 2012)

Lanka: Novita Nalle beigenä

Menekki: 130 g

Puikot: Knit Pro -pyörö 3 mm

Melko tylsähkön värisiä nää miun viimeiset miesneuleet, mutta minkäs teet kun lankalaatikot ei jostain syystä hillittyjä värivaihtoehtoja pursuile. Punaisen ja pinkin sävyjä löytyis kyllä runsaasti... Vaaleanruskeaa Nallea tuli vastaan tarvittavat kaksi kerää, pitkävartiset miestensukat syövät lankaa yllättävän paljon. Ihan kiva meleerattu sävy kyllä. Vähän vaaleathan nää on saapassukiksi, toivottavasti eivät ihan heti mustanpuhuviksi muutu.

Miesten sukathan on tunnetusti universumin tylsintä neulottavaa heti baktuksen jälkeen, mutta tässä mallissa mielenkiintoa piti yllä säären takaosan timanttipalmikko. Uusinta Jane Austen Knitsia selaillessa malli osui heti silmään, eikä vähiten siksi että miesten kokoon kirjoitettuja jänniä sukkamalleja on tarjolla niin kovin vähän. Ohje oli kirjoitettu ohuemmalle langalle mutta koska kokoja oli useampi, ei tarvinnut modailla lainkaan kun neuloin vain pienimmän koon mukaan. Mainio neulekokemus kaiken kaikkiaan!

Koulussa piirustustunnilla ei tietenkään ole mitään parempaa tekemistä kuin kuvata valmistuneita neuleita. Onneksi luokaltani löytyy isojalkaisia pitkiä tyttöjä joiden työskentelyä voin häiriköidä oudoilla sukkapyynnöilläni...