Taitoliiton vuoden 2018 käsityötekniikka on kirjonta, tuo hieman unohduksiin jäänyt monikäyttöinen työtapa. Käsityövuosi onkin lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, sosiaalinen media tuntuu pursuilevan esimerkiksi toinen toistaan kauniimpia kirjottuja nappeja (pakko saada)! Mie olen askaroinut hieman nappeja suuremman kirjonnan parissa...
Ensi kesänä myös Jyväskylän neulefestareilla pääsee pistelemään kuvioita neulalla kankaalle. Jos olette seuranneet allekirjoittaneet Instagramia (näkyy myös tuossa oikealla blogin sivupalkissa), olette väkisinkin huomanneet, että mie pääsen heittämään kesäkeikan festareilla: ohjaan Taitolehden kanssa yhteistyössä järjestettävällä ristipistokurssilla hieman perinteistä poikkeavien huoneentaulujen kirjontaa.
Sano se Pistoin -kurssi järjestetään Käsityön museon työpajassa torstaina 5.7. klo 14-17 ja se sopii kaikille pistelijöille märkäkorvista konkareihin. Mallin saa suunnitellaa kurssilla itse, joten jokainen voi kirjailla kotiinsa juuri sopivan (provosoivan) huoneentaulun ;)
Neulefestarien kurssitarjonta, aikataulu ja opettajakunta (melko vaikuttava sellainen, huh mihin seuraan olenkaan päässyt!) on nähtävissä festarien nettisivuilla, ja lipunmyynti alkaa ihan pian: maanantaina 5.3.
Aikomukseni on viettää koko viikonloppu Jyväskylässä, nyt pitäisi vaan päättää mille kurssille itse varaisin paikan! Veera Välimäen kursseilla en ole vielä ollut, ja Melanie Bergiä kiinnostaisi myös lähteä kuuntelemaan. Johanna Ärjen eli Neulistin kokosarjoituskurssi olisi superhyödyllinen, mutta mie ja Excel ei tulla toimeen, joten voi olla että olis miulle vähän tuskainen kurssi :D
Jatkaakseni vielä kirjonta-aiheessa, vuoden ensimmäisessa Taitolehdessä (siinä samassa jonka sivuilta löytyi miun tukusukkaohje) julkaistiin ensimmäinen osa koko vuoden jatkuvasta yhteiskirjontaprojektista, Tiia Erosen suunnittelemasta Salainen Puutarha -tyynystä. Miusta idea yhteiskirjonnasta oli mainio, varsinkin kun projekti kestäisi koko vuoden: kerrankin tarpeeksi aikaa saada osiot valmiiksi, kelkasta putoamisen mahdollisuus on häviävän pieni (toisin kuin yhden kalevalapeiton kohdalla, kröhöm)!
Löysin pohjattomasta kangaslaatikosta kaunista punaviolettia pellavakangasta ja sain äidiltäni ja mummoltani kasan kirjontalankoja. Voitteko kuvitella, että vielä pari viikkoa sitten tästä villiintyneiden villalankojen kansoittamasta talosta ei löytynyt ainoatakaan kerää helmilankaa tai yhtään tokkaa muliinilankaa? No nyt on sekin puute korjattu.....
Tässä miun aurinko (vai auringonkukka?) alulla. Salainen Puutarha -ohjeet löytyvät myös Taitolehden netistä, innostaako yhteiskirjonta?
Yhteiskirjonta innostaisi kyllä, mutta kangas vielä puuttuu.
VastaaPoistaNäitä on kiva katella instagramista erivärisille kankaille kirjottuna! Miuta innostais villainen versiokin...
PoistaKirjonta on tosi kivaa, sellaista rauhallista tekemistä. Mä aloitin tuon yhteiskirjonnankin, vaikka kesken on villakirjottu tyyny jugendruusu-aiheinen. Toivottavasti tämä kirjonnan vuosi tuo enemmän esille tätä taitoa ja tapaamisia ja ohjeita ja . . ja. .
VastaaPoistaSamaa mieltä, kirjonta on sellasta rauhallista ja rauhoittavaa. Neuloa voi telkkaria katsoessa, mutta kirjontaa pitää tuijottaa niin tiukasti ettei miulta ainakaan onnistu mikään oheistoiminta 😄
PoistaSepä se, tehdä vain ja ainoastaan yhtä asiaa kerralla on just se rauhoittava juttu. Keskittyä tekemään kaunista.
PoistaVoi kääk! Ihana taulu ❤️ Kirjonta olisi kyllä mielenkiintoista, mutta miten sitä muka ei koskaan jouda tekemään...
VastaaPoistaKiitos! Kyllä se.vähän siltä tuntuu miustakin, kirjonta mukamas vie enemmän aikaa kuin vaikka neulonta. Pitää ihan opetella tänä vuonna pysähtymään kirjonnan ääreen 😊
PoistaNo nyt selittyi tämä tarve kirjoa koko ajan jotakin, olen siis törmännyt somessa kirjontaan ja alkanut tekemään sitä itsekin :D Kyllä somen voima on ihmeellinen. Mutta hienoa, että vanhoja, kenties jo unohdettuja tekniikoita nostetaan pintaan hieman päivitettynä.
VastaaPoistaAlitajunnassa herää kirjontahimo :D
PoistaJospa vihdoinkin pääsisin neulefestareille minäkin. Yritystä ainakin on :)
VastaaPoistaHerkullisen värinen tuo sinun pellavasi. Yhteiskirjonta on kyllä todella mainio idea. Ihan tässä täpinöissään odottaa jo uutta vinkkiä :)
Sen jälkeen, kun pian yhteiskirjonnan julkaisun jälkeen näin jossain sosiaalisessa mediassa tummalle taustalle kirjotun version, en enää harkinnutkaan valkoista vaan syöksyin penkomaan kangaslaatikoita. Tämä taitaa tosin olla vaatetuspellavaa, eli päätynee tyynyn sijaan tauluksi :P
PoistaKursiasi miettien ja muutenkin neulefestareita odottaen. Pistin kirpparille syksyllä pöytääni kaikki kirjontajutut, kun näkö heikkeni. Tampereen messujen jälkeen (kuulin tuosta tämän vuoden kirjontateemasta) hain kirjontalankojani takaisin, mitä ei ollut mennyt. :)
VastaaPoistaOlipa hyvä etteivät vielä kaikki olleet sieltä hävinneet!
Poista