Huomenna se taas alkaa, luukkujen availu/raaputus/neulominen (neuleblogit vallanneeseen jämälankavillasukkajoulukalenterihuumaan viitaten).
Äitini luota löysin hänen vuonna -90 ompelemansa joulukalenterin, jonka pussukoita mie ja pikkuveljeni aikanaan availimme jännityksestä tärisevin sormin. Pussukoista löytyi pieniä, suloisia kuusenkoristeita, jotka sitten aattoaamuna ripustettiin paikalleen.
Äiti oli tehnyt kalenterin tuota yhtä joulua varten, ja piirtänyt adventtikynttilät oikeiden päivien kohdalle. Kuinka ollakaan, kalenteri riippui seinällä ainakin viitenätoista jouluna, pitäen sisällään milloin mitäkin ylläreitä. Silloin tällöin myös adventtikynttilät osuivat taas oikealle päivälle.
Nyt mie sain vihdoin kalenterin haltuuni. Yritin sitä jo joku vuosi sitten kysellä, mutta äiti ei ollut valmis siitä luopumaan. Kalenteri on sellaisenan mainio ajankuva, onhan sen pohjana kiiltävänmusta tikkikangas, ja osa taskuista hohtelee kultaisina (ne oli pienenä miun lempipäiviä!). Vuosien varrella joulukalenterista on vähän taskujen reunat rispautuneet ja kiinityslenkit irronneet, muutama kulkunenkin on karkuteillä. On se silti niin rakas!
Pienen fiksailun jälkeen kalenteri pääsee kotona meidän keittiön seinälle joulutunnelmaa luomaan. Mitähän tonttu tänä vuonna pussukoihin piilottaakaan... Ehkä lankakeriä?
P.S. Tämä oli Villaviidakon ensimmäinen (ja kenties viimeinen) kännykkä/tabipostaus. Oli nimittäin sen verran tuskaista vääntöä...
Ihana kalenteri.
VastaaPoistaOikein mukavaa ensimmäistä adventtia
Tunnen tablettipostauksen tuskailut, en minäkään siihen enää rupea varsinkaan sillä bloggerin mobiilisovelluksella :D Voi olla, että Lilja ei ihastu lankakeristä ;) Ihana tarina sympaattisella kalenterilla!
VastaaPoistaOli tosiaan kyllä harvinaisen ärsyttävä sovellus! Oisin halunnut enemmänkin kuvia laittaa, mutten sitten millään saanut niitä lisättyä enää sen jälkeen kun teksti oli kirjoitettu, plääh :P
PoistaIhana kalenteri! Meillä oli tuommoinen mummolassa jossain vaiheessa! Sieltä löyty tarroja, karkkeja ja kortteja aika usein.
VastaaPoistaHaa, kiitos vinkistä! Oonki miettinyt et mitä kaikkea tuonne vois suklaan sijasta/kanssa piilottaa...
PoistaIhana kalenteri! Tulee ihan lapsuus mieleen. Meillä oli koulussa tuollainen pussikalenteri, josta saatiin kukin vuorollaan karkit. Kotona oli tyytyminen ihan tavallisiin suklaakalentereihin! Lilja ei ehkä arvostais niitä lankakeriä! Mut mullapa on ihana lankakerä kalenteri =D
VastaaPoistaOmpas kiva kun perinne jatkuu, kaunis kalenteri. Itse olen pikkusiskolleni useampana vuonna laittanut kalenterin, joka vuosi on löytynyt ainakin heijastin ja erilainen piparkakkumuotti. :)
VastaaPoistaLapsuuden aarteet on aarteita vielä aikuisenakin! Ihan mahtava!
VastaaPoista