Kahdesti neulottu

Valmistuipas kerrankin jotain sään mukaista vaatetusta, paksulankatakki juuri parahiksi paukkupakkasille! Tällä uusi neulevuosi avautuu komeasti.

 

Punahilkka

Malli: Bridget Hoodie / Carol Feller, Knitscene Fall 2012

Lanka: Pirtin Kehräämön karstalanka tex 220 x5 (100 % villaa) koe-erästä.

Menekki: 691 g M/L -koon takkiin

Puikot: 7 mm

Postauksessa ennen joulua kerroin epäonnistuneesta takintekeleestä. Oli seitsemän vyyhtiä tömäkkää villaa joka tahtoi takiksi, mutta en millään löytänyt sopivaa mallia. Aloittelin Suvi Simolan Juulia, ja neuloin Veera Välimäen Comfort Cardin lähes valmiiksi, ennen kuin uskoin ettei lanka riitä haluamaani takkiin. Yllättävän vähän löytyy malleja paksusta langasta ylhäältä alas neulotuille takeille! Tai ainakaan sellaisille johon riittäisi vaivaiset 700 grammaa... Jo epätoivoon vaipuneena silmiini sattui vihdoin sopiva malli muutaman vuoden takaisesta Knitscene -lehdestä. Tämä huppari aloitettiin kyllä alareunasta, mutta ohjeen mukaan lankani metrit riittäisivät ohjeen isoimpaankin kokoon, joten rohkenin pistää takin puikoille. Ja hyvin siinä sitten kävikin kuten kuvista näkyy!

 Aloitin neuleen M-koon silmukoilla, mutta tein etureunan lisäyksiä kunnes pääsin L-koon silmukkamääriin. Neuletiheyteni oli hieman ohjetta tiiviimpi, joten mittaillen ja laskeskellen neuloin takin kahden koon väliltä. Miehusta neulottiin ensin kainaloihin asti ja jätettiin odottamaan, seuraavaksi neulottiin hihat, ja yhdistettiin viimein kaikki samalle puikoille kainaloiden kohdalla ja posotettiin menemään saumattomasti loppuun saakka. 

Kainalon alle ei ohjeessa jätetty silmukoita lainkaan, mutta mie tein lisäyksiä sen verran enemmän että sinne jäi muutaman silmukan vara. Kokemukseni mukaan näin neule on tilavampi käsivarren alta ja istuu paremmin, eikä kinnaa päällä. Raglan-kavennukset tein ohjetta kapeammalla "nauhalla", koska se näytti mielestäni näin paksussa langassa muutoin liian leveältä. Hupun tein silmukalleen ohjeen mukaan, ja nyt toivon etten olisi. Huppu on hivenen liian pitkä, ja se ei ole mielestäni tarpeeksi "syvä", eli sitä ei siis saa vedettyä tarpeeksi syvälle päähän.

Lanka on taannoin Pirtin Kehräämöstä ostamaani paksua karstalankaa, koe-erää jossa sadan gramman vyyhdissä on noin 100 metriä. Karstalankojen tapaan tämäkin oli karkeaa ja suorastaa tikkuista, mutta tehokkaan kastelun ja kuivatuksen jälkeen se pehmeni ja rentoutui, sekä hieman pörhistyikin. Paljaalla iholla tätä ei kyllä kärsisi pitää, mutta eipä ole tarkoituskaan.

Kauniit kiinnityshakaset olen ostanut joskus muinoin ensimmäisellä Karnaluksin reissulla, ja hillonnut nappilaatikon pohjalle Sitä Oikeaa takkia varten. Sopivat tähän kuin nyrkki silmään, eikö vaan! Nämä hakaset onkin miun lempijuttu tässä takissa :) Ja tykkään myös selän palmikkopitsistä, paksulangassa pitsikin saa ihan uuden, rouhean ilmeen.



Joskus näköjään kannattaa neuloa vaate useamman kerran!

Kiitos Niinalle pakkasessa hytisemisestä kameran kanssa :)