tiistai 26. tammikuuta 2016

Kelohonka

Mysteerihuivi. Tulipahan neulottua.


 Marraskuun masennushuivi

mysteerihuiviklubi yhteistyössä Titityyn kanssa
Lanka: Louhittaren Luolan Tuulen Tytär 
(100% merinovillaa) väreissä havu ja kelo
Menekki: 172 g
Puikot: 4 mm

Osallistuin siis syssyllä Titityyn ja Veera Välimäen mysteerihuiviklubiin, jossa neulottiin viikon välein ilmestyvien ohjeenosien perusteella huivi. Simppeliä.

Lanka ja ohje tilattiin Titityystä, ja mie päätin kerrankin olla seuraamatta vaistojani (jotka käskevät ottaa kaikkein ihanimmat eli kirkkaimmat värit), vaan sukeltaa huivilaatikkoon ja ihan oikeasti miettiä, minkä väristä huivia tarvitsisin. Kävi ilmi, että yksi suosikkipipoistani (vihreä sellainen) kaipasi selvästi kaverikseen saman värimaailman huivia. Valitsin siis syvän havunvihreän, ja kauniin monisävyisen kelonharmaan. VIRHE.


Langat erillisinä yksilöinä olivat mitä hienoimmat, mutta tässä kokonaisuudessa ne saavat miussa aikaan blaah-reaktion. Huomasin tämän jo pari ekaa kerrosta neulottuani, ja nyt jälkiviisaana miun ois pitänyt purkaa aloitus heti, ja ottaa varastosta siellä majaileva Tuulen Tytär Villiviini-värissä. Kaunis viininpunainen olisi sopinut kumman tahansa, sekä Kelon että Havun kaveriksi. Mutta ei, enhän mie toki niin viisas ollut. Tämän masentavan lipareen sijaan miulla vois nyt olla vaikka upea punavihreä huivi...

Projektin (hitaasti) edetessä havaitsin myös, että monisävyinen lanka ainaoikeana neulepintana ei näytä miun silmään kauniilta. Tämä koskee nimen omaan tuota Keloa huivini osalta. Ainaoikea on muutenkin sellaista hyppelehtivää, en kaipaa siihen jatkuvasti vaihtuvia sävyjä. Sileässä neuleessa semisolidit langat ovat upeita, mutta enää en niitä tule käyttämään tällaisissa pinnoissa.


Ja sitten mallista. Huivin muoto raidoituksineen on hyvin tunnusomaista Välimäkeä, taattua laatua. Neulominen oli mukavaa ja isiiä, KUNNES.

Jos maksan neuleohjeesta, oletan että minun ei tarvitse neuloessa laskea tai suunnitella muuta kuin kerroksia ja silmukoita, ja voin vain painatella menemään siten kun ohje käskee. Näin on ollut kaikissa aiemmin neulomissani Veeran malleissa. Siksi olinkin hyvin äkeissäni, kun reunaosioon päästessäni tuli stoppi. Ensiksikin, pääosan viimeisillä kerroksilla ei muka ollut väliä, kuinka monta silmukkaa kerroksella olisi. Ohje jopa kehotti neulomaan viimeistä pääväriosiota vaikka niin pitkään kuin lanka riittäisi. Uskoin ohjetta, ja neuloin Kelon loppuun. VIRHE.

Sillä oli nimittäin todella suuri merkitys reunusta neulottaessa, kuinka monta silmukkaa viimeisellä kerroksella oli. Reunuksessa oli selkeä mallikerta, joka piti saada neulottua kokonaisena x kertaa huivin reunaan samalla silmukoita reunasta päätellen. Tämäpä ei käynytkään helposti, jos silmukat eivät olleet jaollisia mallikerran kerroksilla. Niinpä jouduin viime metreillä ikäänkuin venyttämään viimeistä reunasakaraa. Ohje kyllä mainitsi, että jos silmukat eivät mene tasan, pitäisi reunasilmukoita pääteltäessä ottaa kahden silmukan sijasta vain yksi kerrallaan käsittelyyn. Tämä olisi vaatinut aika paljon matematiikkaa, kun olisi pitänyt ennen reunuksen aloitusta laskea pääteltävät silmukat, mallikertojen ja kerrosten määrä, jakaa silmukat tasaisesti eri mallikerroille jne jne.

Ahdistuin tästä flopista niin, että huivi lepäsi monta viikkoa joulukuusta tammikuuhun, ennen kuin olin toipunut ketutuksesta (joka tosin johtui osaksi epäonnistuneista värivalinnoista) sen verran että pystyin tarttumaan siihen jälleen.


Fiilis on justiinsa tuo postauksen aloittanut "tulipahan neulottua". Enpä tiiä tuleeko käytettyä, huivin hyvät puolet ovat sen jumalainen pehmeys ja mukavan iso koko. Onhan sekin parempi kuin ei mitään.

30 kommenttia:

  1. Väreistä voi olla monta mieltä. Minäkin olen värikkäiden yhdistelmien ystävä, mutta usein tulee huomattua, että ne hillittymät huivit passaavat vaatteiden kanssa paremmin yhteen eli niitä tuleekin käytettyä enemmän. Pehmeys on suuri plussa, ota ilman muuta käyttöön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillittyä mie lähdinkin hakemaan, mutta en tylsää...

      Poista
  2. Voii, vastoinkäymiset on inhottavia... Menee vähän maku työstä. Mutta jos yhtään lohduttaa niin minusta tuo väri on aivan ihana. Ehkä se johtuu siitä, että olen tämmöinen menninkäinen metsien keskeltä - näyttää kotoisalta, kun on vihreää ja keloa. Kaunis huivi siis, kaikesta huolimatta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin yritin näillä värivalinnoilla hakea sellasta maanläheisyyttä, mutta aina ei voi onnistua :P

      Poista
  3. Ihanaa, kun uskallat kirjoittaa aidosti kokemastasi <3
    nimim. itselläni huivi edelleen kesken

    VastaaPoista
  4. Tosi kaunis väriyhdistelmä ja mukavan näköinen huivi myös malliltaan. Ja harmittaa kyllä kovasti jos asiat ei mene niinkuin ohjeessa sanotaan.. Käytä nyt ihmeessä kuitenkin huivia sillä näyttäähän se kuitenkin aivan virheettömältä:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu onhan se sinänsä virheetön, mutta koko huivi on jo miun päässä VIRHE :D

      Poista
  5. Harmi, ettei väriyhdistelmä osunut ihan kohdilleen, varsinkin kun muuten on niin kaunis ja pehmeäkin. Minun silmää tuo huivi kyllä miellyttää paitsi väriensä niin muotojensakin puolesta, kävin lisäämässä omaankin jonoon.

    VastaaPoista
  6. Musta nämä sun värit lukeutui niiden onnistuneempien kombojen joukkoon, koska minun silmään ne kaikki kirjavat, roiskevärjätyt värit ei toimineet tässä mallissa yhtään. Mutta ymmärrän kyllä, että melkoisen apaattinen on värimaailma. Se on jännä, miksei sitä koskaan kuuntele sitä pientä ääntä pään sisällä, joka ehdottaa, että ottaisit uusiksi ennen kuin olet neulonut niin pitkälle, ettei enää raaski.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitenhän sen pienen äänen sais muutettua vähän isommaksi? :P

      Poista
  7. Kun näin ensimmäisen kuvan, ajattelin, että onpa ihana väriyhdistelmä. Kun värit ovat luonnollisen ihanat, juuri se vaihtelu ainaoikein-kohdassa tekee sen säväyksen. Kuin pieni tuuli tai usva metsässä. Nauti tästä! Pistä vaikka kaappiin hetkeksi ja kaiva esiin, kun harmitus on ohi. Huomaat, että ihana huivi siitä tuli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoista! Tällä hetkellä kyllä tuntuu siltä että jos tämän hautaan kaappiin niin sinne se jää kyllä ikiajoiksi...

      Poista
  8. Tuntuu tavallaan hyvältä huomata etten ollut yksin tämän huivin kanssa. Itse petyin malliin ja huivi on edelleen kesken tuolla jossain kasan alimpana...

    VastaaPoista
  9. Huivissasi on mielestäni mitä kauneimmat värit - ja ihana lanka! ❤ Tuulen tytärtä on itsellänikin puikoilla. Ikävä kuulla, että ohje on noin suurpiirteinen. Te konkarineulojat selviätte tuollaisistakin, mutta voin hyvin samaistua tunteeseen, joka aloittelijalle jäisi... Ehkä olisi hyvä laittaa viestiä suunnittelijalle?
    Sari

    VastaaPoista
  10. Harmi, että tämä huivi oli sinulle pettymys. Minusta tuo väriyhdistelmä näyttää yllättävän kivalta, vaikka nuo värit eivät mitään suosikkejani olekaan.

    VastaaPoista
  11. :( Minäkään en tykännyt siitä reunuksesta. Muuten ohje oli hyvä mutta reunaosuus sai minut vihaamaan koko hommaa. En ollut tyytyväinen valmiiseen huiviin mutta ystävä, kenelle tein, oli, joten ei se mitään. :)
    Minua tuo sinun väriyhdistelmä taas miellyttää erittäin paljon, mutta näistähän ei voi kiistellä. Se kyllä harmittaa jos joku tuo jää käyttämättä värin tai muun syyn takia.

    VastaaPoista
  12. Minusta värit ovat kyllä kauniit yhdessä. Harmi, että ohjeessa oli noin kurja loppu!

    VastaaPoista
  13. Elä nyt ainakaan hävitä sitä, eiköhän tuo kaulassa mene sen vihreän pipon kaverina. En kyllä ainaskaan tätä huivia neulo, se on varma se :)

    VastaaPoista
  14. Minä kyllä ajattelin, että onpa kiva huivi kun näin kuvan: kaunis reunus, kiva muoto ja harmoninen värivalinta. Harmi ettei ohje vastannut tasoaan, laskeminen on jees mutta ei minusta ohjeesta neulomisen yhteydessä.

    VastaaPoista
  15. Miusta tää on kyllä kaunis versio huivista, mutta jos värit ei miellytä niin ne ei vaan miellytä.

    Oma huivi on vielä pingottamatta vaikka loppuun asti neuloinkin. Kerrankin tein ihan ohjeen mukaan mitään soveltamatta mutta reunus on siitä huolimatta vähän omituinen. Symmetriasilmää häiritsee hirveästi se, että reunus ei lopu samalla tavalla kuin alkaa vaan jää keskelle kaaviontoistoa! Lanka on kyllä ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tässä ehkä eniten harmittaakin, että ihanat langat (ja niihin käytetty raha!) menee hukkaan :/

      Poista
  16. Huivi on kyllä kaunis! Harmi ettei ohje oo ollut normaalia tasoa. Värit on luonnonläheiset ja kauniit, vaikka ei olis ehkä munkaan ensimmäinen valinta yhdistelmäksi. Anna huiville kuitenkin mahdollisuus, kiedo kaulaan kun lähdet seuraavan kerran ulos ja vedä se vihreä pipo päähän, jospa toimisivat yhdistelmänä ja huivi muuttuisi mieluisemmaksi.

    VastaaPoista
  17. Voi, tuo fiilis on kyllä kurjaakin kurjempi. Huonon onnen reunus näyttää kuitenkin kauniilta... :)

    VastaaPoista
  18. Täällä kans yksi, jonka huivi on vieläkin kesken. Ärsyttää, että en saa silmukkamääriä täsmäämään, vaikka kuinka yritän. Ja varsinkin, jos niitten määrällä on loppujen lopuksi väliä, niin ARGH!!!! Haluttais purkaa koko höskä ja tehä jotakin ihan muuta ihanista langoista.

    VastaaPoista
  19. Minustakin huivi väreineen on kaunis, mutta harmittava tuo ohjeen epätarkkuus lopussa. Laita ihmeessä palautetta Veeralle, jospa hän vaikka korjaisi ohjettaan.

    VastaaPoista
  20. Auts. :) Mutta jos ja kun tykkää väreistä, aina silloin tällöin on käyttöä myös neutraalin väriselle huiville (kun kaikki muut paletin värit on jo päällä! :D) Tylsää, että reunuksen kanssa oli säätämistä.

    VastaaPoista
  21. voi että miten piristävä postaus! (eikä tämä ole ironiaa) oikeesti sait hymyn huulilleni. Huivi tosiaan on hieman "liian rauhallinen". Siihen on onneksi tosi hyvä konsti: heitä huivi väripataan!! joku sininen voisi tehdä ihmeitä tai vaika vetäisit keltaiseen tai vihreään väriliemeen niin tulos voisi kirkastua kummasti. kannattanee kokeilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, loistava ajatus! Miten mie en tuota vielä tajunnut? :D Joku keltanen voiskin antaa aika kivan säväyksen...

      Poista
  22. Hienoa lukea "mokiakin" välillä :D Malliltaan tuo on kyllä nätti! Sain joululahjaksi samaisen paketin, yllärisävyinä mulle: noki ja hopea :D En ole vielä alottanut huivia, taidanpas muistaa tuon reunuskohdan kun huivin aloitan.. Kiitos siis vinkistä ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)