sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Sininen uni


Tein ysiluokan käsityötunnilla elämäni ensimmäisen tilkkupeiton, jonka suunnittelin itse. Siitä piti tulla sopiva 120 cm leveään sänkyyn, mutta pienen mittavirheen vuoksi se on jopa nykyiseen parisänkyymme liian iso (hehheh).

Nyt kuusi vuotta myöhemmin olen saanut valmiiksi toisen, hivenen pienemmän peiton, josta taisi tulla ihan sopivan kokoinen vaikka itse mie tämänkin suunnittelin...

Sininen uni

Malli: oma
Kankaat: jämäpaloja
Koko: 130 x 80 cm

Leikkasin pahvista tilkkumallin ja aloitin tilkkujen leikkelyn jo varmaan toissa kesänä. Tarkoitus oli tehdä Liljan pinnasänkyyn päiväpeitto. Leikkelin tilkkuja aina silloin kun sattui huvittamaan, niitä oli jo aika läjä. Muutama viikko sitten vihdoin päätin ottaa härkää sarvista ja aloittaa kokoamisen. Palasia oli kaikenvärisiä ja -kuvioisia, niistä olisi tullut aika sekametelisoppa, joten valitsin tähän täkkiin vain sinisen ja violetin sävyisiä.

Kaikki kankaat ovat omista sekä mummon varastoista tai kirpparikankaita. Olenkin jo joskus täällä maininnut, että miusta on järjetöntä ostaa _uusia_ kankaita kaupasta ja sitten leikellä ne tilkuiksi. Nämä kankaat ovat ennen olleet mm. pussilakanoita, tyynyliinoja, hameita, pöytäliinoja yms. Vaaleansininen kangas on vanha verho, ja takapuolen kukkakangas kirpparipussilakanaa.

Tilkkujen järjestyksen miettimisessä meni varmaan kolme päivää vaikkei peitto ehkä siltä näytä :D Huomattavasti nopeampaa oli ommella palaset kasaan. Täkin täytteenä on 100 grammaista levyvanua Eurokankaasta, ja reunukseen meni 4,5 m leveää siniharmaata vinokanttia jonka hankin Napista ja Nauhasta.

Tikkaus hirvitti etukäteen, muistin miten epätoivoista sen vuosien takaisen jättiläistäkin tikkaus oli. Hyvin se nyt kuitenkin onnistui, vaikka takapuoli ei ehkä kestä kovin yksityiskohtaista tarkastelua. (Ei siellä ruttuja ole, mitä nyt tikkaukset vähän vingertelee.)

Olen kuitenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen, tämän alla voi Lilja vaikka ottaa päivätorkkuja. Ehkä se uni tulis tosiaan paremmin tilkkupeiton avulla, just nukutettiin lasta 1,5 h ennenkuin se vihdoin köllähti päikkäreille, huhhuh.

12 kommenttia:

  1. Kaunis peitto!
    Itse kanssa useampi vuosi sitten olen pari peittoa tehnyt ja nyt on taas iskenyt sellainen "tilkkukuume", kun blogeissa on tullut vastaan niin paljon ihania peittoja. Tyttöselle olenkin jo leikkonut jemmaan tilkkuja pirteistä kankaista ja nyt tekisi mieli tehdä peitto meidänkin sänkyyn... Siihenkin jo löytyi vähän kankaita ... Iso hommahan parisängyn peitosta on, mutta kun uudet maksavat niin hirveästi, ainakin ne mkitä minä haluaisin... =)

    VastaaPoista
  2. Kaunis, tasapainoinen ja raikas! Tyytyväinen on Lilja ainakin peiton päällä...

    VastaaPoista
  3. Ihana peitto! :) Minäkin osaan tehdä tilkuista tasan tuollaisia simppeleistä neliöistä koottavia peittoja, joskus yritin jotain monimutkaisempaa, mutta siitä tuli pelkkää silppua... Kun ei ole tilkkuleikkuria, niin parempi tyytyä simppelimpään. Mutta kaunista tulee niinkin, sinä olet sen juuri todistanut! :)

    VastaaPoista
  4. Kivan torkkupeiton teit. Ja kuka nyt sinne nurjalle puolelle katsoo, ei kukaan... ;oD

    VastaaPoista
  5. Vastavierailulla! Ja löytyipäs vaikka mitä hienoa! Ja tuo tilkkupeittokin on upea! Siistiä työtä!

    VastaaPoista
  6. Hieno peitto! Niin liian tuttua tuo nukutusrumba... Toivotaan, että uni tulee peiton avulla paremmin :D

    VastaaPoista
  7. Hieno peitto! :) Olen itse samanlainen kankaiden kierrättäjä. Mielestäni on hullua ostaa uutta kangasta, kun talossa on vanhoja tilkkukankaita pilvin pimein.:D

    VastaaPoista
  8. Kaunis peitto. Kankaita ois täälläki pari komerollista, kun jaksais alkaa väkertää tuollaisia ihanuuksia. Mut jospa tyttäret tai miniät joskus hyödyntäis munki kankaat.

    VastaaPoista
  9. Hieno tilkkupeitto! On siinä hommaa. Milloinkahan minä uskaltautuisin kokeilemaan... ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)