Védís Jónsdóttirin toimittama Islantilaisia neuleita on nimensä mukaan suuri paketti islantilaisia neuleita islantilaisista langoista. Kirjan viimeiseltä sivulta selviää, että iso osa malleista on Jónsdóttirin omaa käsialaa, ja mukana on kourallinen muita islantilaisia suunnittelijoita sekä jokunen vanhempi malli, joiden suunnittelija on jäänyt historian hämärään.
Kirja sisältää huimat 65 ohjetta, joiden joukosta varmasti löytyy jokaiselle jotakin. Mie en ainakaan pysty vastustaman valloittavia lasten kirjotakkeja hiippamyssyineen! Ohjeiden islanninkieliset, kauniit nimet ilahduttivat: on jo aikakin saada joku kirja hyllyyn jossa kaikkien mallien nimi ei ole "naisen kirjoneuletakki" tai "miehen kirjoneulepaita".
Kansikuvaneuleen tyyppisten perinteisten islantilaismallien lisäksi mukana on myös modernimpaa otetta kirjoneulontaan, pitsitakkeja ja -mekkoja sekä asusteita, kaikki suunniteltu viittä islantilaista lankaa käyttäen. Erityisesti miuta innosti hahtuvan käyttö paidoissa ja takeissa, siitä voi todella neuloa muutakin kuin kintaita ja villahousuja! Islantilaisia lankoja upeine värikarttoineen ei ihan joka lankakaupan hyllystä taida löytyä, mutta korvaavia lankoja löytyy läheltä: miten olisi suomenlammas? ;)
Jos miulla olisi tällä hetkellä vyötärö, ottaisin samantien puikoille joko tuon valkoisen pitsimekon, tai seuraavan kuvan kaarroketopin!
Perinteiset islantilaisneuleet neulotaan saumattomasti alhaalta ylös, ja niin ohjeistetaan tekemään myös kaikki tämän kirjan mallit. Silmäiltyäni kirjan läpi en huomannut ainuttakaan mallia joka olisi vaatinut kirjoneuleen tekemistä tasona, vaan kaikki halkiot ja takit poikkeuksetta steekattiin, eli leikattiin lopuksi auki. Ehkä sitäkin pitäis uskaltautua jo useamman vuoden neuleuran jälkeen kokeilemaan, hui! :D Islantilaisia neuleita on teos, joka on selkeästi tarkoitettu jo kokeneemmille neulojille, aloittelijalle en kirjaa suosittelisi käytettyjen tekniikoiden haasteellisuuden takia.
Kirjan kaikki mallit näet kerralla Ravelryssa täällä (suomenkielisen käännöksen kannet on muuten paljon alkuperäisiä hienommat!) ja uusimmassa Ullaneuleessa on myös arvostelu Islantilaisista neuleista.
Jos nyt jotain korjattavaa pitäisi keksiä, niin käännökset ovat joissakin ohjeissa vähän kökköjä, ja mallien esittelysivuilla on paikoin suuria valkoisia alueita jotka kaipaisivat mielestäni vaikkapa lisäkuvia tai jonkinlaista grafiikkaa täytteekseen. Muuta moitittavaa en keksi, pitkästä aikaa suomeksi käännetty neulekirja, joka oli ihan pakko saada omaksi!
Pitäisikö aloittaa kevyesti lapasilla, vai hypätä suoraan syvään päähän ja ottaa puikoille kirjotakki?
Heti vaan reippaasti steekkaamaan! :D
VastaaPoistaMä rakastuin kans heti ensi silmäyksellä tuohon kirjaan!! Olin unohtanut perua kuukauden kirjan, ja kirosin mielessäni, kun näin tutunnäköisen pahvilootan kolahtaneen postiluukusta... Niiden palauttelu on niin tylsää. Mutta uteliaisuus kuitenkin voitti ja kurkkasin sisälle. Ja kirja vei samoin tein sydämen, tämäpä ei lähtenytkään palautukseen!
VastaaPoistaNyt vaan sormissa syyhyää, että minkä työn sitä raaskisi aloittaa, tuo musta lyhythihainen paita on vaan niiiiin kaunis. Ja ihana on tuo pitsimekkokin.. Jajajajaja....
Ihan samoin kävi minulle, kerrankin oli onnea että en muistanut peruuttaa :)
PoistaNiin samoilla linjoilla mennään. Kirja on ihana, mietin juuri nuiden lapasten aloittamista (Maija-paita kun on vielä hivenen kesken). Juuri työpöydällä olen kirjaa ihaillut ja äsken otin laskun maksuun. En voi palauttaa =)
VastaaPoistaHyvänen aika! Tuo mekko on PAKKO SAADA! Herttileiri sentäs, oikein tunnen, miten veri alkaa täällä virrata vikkelämmin. Kirjan ostoon, mars!
VastaaPoistaTuo kirja on kyllä ihana! Oon jo useasti harkinnut sen hankkimista! Ja ihan samaa ajattelin tuosta kansikuvasta!
VastaaPoistaEi se kirjoneuleen auki leikkaaminen ole vaikeaa, muistaakseni kaikkien aikojen kuudes villapuseroni oli norjalaisneule, jossa leikattiin auki kädentiet ja pääntien halkio, olin silloin 19-vuotias, eikä pelottanut yhtään! :) Kävin huolittelemassa aukileikattavat paikat ensin veljenvaimon ompelukoneella, kun eihän mulla omaa konetta ollut, ja sitten vaan kotona saksimaan.
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa!
VastaaPoistaMinä kurkkasin tuota kirjakaupassa ja ihastuin kyllä kovasti. Todella kaunis ja monipuolinen kirja!
VastaaPoistaMinäkin hypistelin tuota kirjastossa, mutta onneksi jätin viisaasti lainaamatta, ettei vain tule aloitettua mitään... ;) Mutta ihastuin kyllä erityisesti noihin mekkoihin/tunikoihin!
VastaaPoistaMie sain tämän joululahjaksi ja yhä uudestaan vaan selaan ja ihastelen. Mitään en oo vielä alottanut mutta takuulla tästä tulee monta neuletta tehtyä, upea kirja :)
VastaaPoista-Minna
Hanki ihmeessä testiin Lett lopia tai muuta isalnnin lampaan villaa, ainakin ulkovaatteeseen! Se on upea materiaali: neule pitää tuulta loitolla, kestää kosteutta, hengittää ja lämmittää. Jokaisella pitäisi olla siitä neulottu pusero/ takki. Ja se steekkaus, pyh, helppoa kuin mikä kun karvainen lanka haluaa tarttua itseensä kiinni - täydellistä steekkaukseen.
VastaaPoista