Ilmastointi kunnossa

Viime kesänä havaitsin tarvitsevani seuraavaksi kesäksi ehdottomasti keveän kesäneuletakin. Neulefestareilla heinäkuussa olin nimittäin ainoa henkilö koko Toivola vanhalla pihalla, jolla ei ollut villatakkia tai -paitaa päällä. Tai siltä miusta ainakin tuntui. Ja koska miehän en todellakaan käytä villaisia vaatteita kesähelteellä (kärsin kuumasta säästä muutenkin tarpeeksi), piti siis neulomani puuvillainen, silkkinen tai pellavainen takki.

(Mainittakoon, että kesäkuiduista neulottuja tunikoja ja toppeja löytyy kahden käden sormilla laskettava määrä kaapeista, mutta takki huusi poissaolollaan.)

Ihastuin jo huhtikuussa retriitillä Neulistin Sielukas -takkiin, jonka mallikappaletta hän siellä viikonloppuna tikutteli. Ostin PomPomista jo Holst Garnin Coastitkin takkia varten, mutten sitten kuitenkaan jaksanut odottaa toukokuun loppua ja ohjeen ilmestymistä. Siispä toisen luottosuunnittelijan takki puikoille! 

Vadelma-Vianne

Malli: Vianne / Andi Satterlund

Lanka: CEWEC Savanna (50 % puuvillaa, 30 % silkkiä, 20 % nylonia)

Menekki: 232 g kokoon L

Puikot: Knit Pro 4,5 mm

Neuloin pari vuotta sitten Andi Satterlundin Hetty -takin, joka on siitä lähtien ollut yksi käytetyimmistä neuleistani. Tykästyin jo silloin hänen tyyliinsä neuloa saumattomasti istutetut hihat, joten kun hyvän takkimallin tarve iski pikaisesti, suuntasin heti Andin Ravelry-kauppaan - enkä turhaan. Viannessa ihastuin etureunojen pitseihin ja selän ilmastointiin, antaa raikkaiden kesätuulosten puhaltaa!

Neulominen sujui sutjakkaasti hartioilta aloittaen alas helman resoriin, seuraavaksi hihat ja lopuksi etureunojen reunukset napinläpineen. Ei siis yllätyksiä ohjeessa, hyvin kirjoitettu ja selkeä, voin suositella!

 Laitoin takkiin ohjeen mukaisesti viisi napinläpeä ja nappia, vaikka ylimmäinen olisikin selvästi tarpeeton, sen näki myös ohjeen kuvista. Mallitakin ylimmäinen nappi näytti kuitenkin ihan hauskalta "koristeelta" etureunalla, mutta miun versiossa tuo ylin nappi näyttää olevan matkalla maata kiertävälle radalle tai muuten vaan karkaamassa. Saatanpa napsaista sen pois, jos alkaa liikaa häiritsemään sen harhaileva luonne... Sievät kookosnapit löytyivät Kuopion Napista ja Nauhasta, tietenkin.

Takillinen kesälankoja lähti matkaani jo viime kesänä Oulun Lankamaailmasta. En ole täyssilkkilangan ystävä vaikka silkin tunnusta pidänkin, ja arvelin tällaisessa puuvilla-silkki-nylon -seoksessa kuidun pääsevän oikeuksiinsa. Uskoin myös langan sisältämän nylonin vahvistavaan vaikutukseen. Neuletuntuma oli kuitenkin ihan kuin lyhytkuituista bourettesilkkiä neuloessa: pehmeän hauras. En sentään onnistunut katkaisemaan lankaa kertakaan kesken työn, mutta läheltä piti... 

Vadelmanpunainen väri on kuitenkin aivan ihana, ja valmis takki pehmeä ja kevyt, vaikka paksuhko onkin. Onneksi on ne ilmastointireiät! Vähän kyllä liioittelin lankaa ostaessa, tähän meni vain vajaat viisi kerää, ja saman verran jäi vielä jäljelle.

Ohjeen mukaan takki olisi neulottava DK -vahvuisesta villasta. Miun lankavalintani oli hivenen ohuempi mutta samalla joustamattomampi, joten arvelin normaalin L-kokoni olevan oikea valinta. 

Lopputulosta zuumaillessa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että M-kokokin olisi riittänyt, kädentiet olivat nimittäin melko reilut ja täten hihatkin turhan väljät (vaikka niitä kaventelinkin ohjeesta poiketen). Tämän vuoksi tavanomainen pingotus vaihtui neuleen kasteluun ja tarkkaan asetteluun kuivumisalustalle, pitsit auki ja muut osat typistettynä tiiviiksi. Väljähköhän siitä silti tuli, muttei mielestäni liian reilu. Ja eipähän kiristä!

Kuvasimme Niinan kanssa Vianneani viime lauantaina Knit in Public -päivänä Kuopion Tuomiokirkon juurella. Siitä jatkoimme sitten Salacavalan terassille yhteisneulomaan skumppalasien äärelle. 

Luulisi siis, että tämä harvinainen vapaapäivä olisi kirvoittanut edes jokusen hymyn kasvoilleni tässä kuvaussessiossa. Jostain syystä kaikissa kuvissa, joissa miulla oli edes hymynhiven huulilla, oli myös tukka pystyssä, neule rutussa tai päästäni näytti kasvavan puunrunko. Siispä näillä nyrpeilykuvilla mennään. Ei miuta oikeesti siis ketuta, onhan uusi mainio takki! Ja kohta aloitan myös sen Sielukkaan neulomisen, koska eihän nyt yhdellä keveällä kesätakilla pärjää.