Sokerpalasein

Kolme valmistunutta käsityötä, kaksi sukkaa sekä matto!

Pitempään työskentelin sukkien kanssa (niitä neuloin tammikuusta asti), matto valmistui viikossa.

Raitaraitanen

Malli: perusperus varpaista alkaen

Lanka: Pääväri Jawoll Superwash harmaana, raidat sekalaisia jämiä

Menekki: 69 g koon 39-sukkiin

Puikot: 2,5 mm Knit Picks -pyörö

Ihan perussukat varpaista varteen, neulottu loopaten kaksi samanaikaisesti, aftertought -kantapää, ei mitään sen kummempaa. No sen havaitsin, että jämälankapallero pysyy mukavasti tallessa ja sotkeentumatta siellä sukankärjessä, ja että tää jälkijättöinen kantapää on varsin kiva ja kätevä. Siihen katsoin osviittaa Missä Neuloimme Kerran -blogin sukkaohjeesta. Aloitin nämä ohjatessani varpaista varteen -sukkakurssia talvella Kässäkerho PomPomissa, mutta ei-niin-yllättäen sen kärkialoituksen demonstroinnin jälkeen en juuri ehtinyt näihin koskea. Nyt sitten tikuttelin ne kevään mittaan loppuun erinäisissä matkaneuletta vaativissa tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi ihka-ensimmäisellä TYÖmatkallani toukokuun puolivälissä. Kyllä, olen saanut töitä. Oman alan päivätöitä.

Olen työskennellyt nyt huhtikuun alusta saakka Joensuussa Taitokorttelilla, tarkemmin Taitokeskuksen käsityöneuvojana, ja siellä pysyn vuoden loppuun. Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen oppinut hurjasti uutta, ja vielä on vähintään yhtä paljon opittavaa. Työssäkäyntimoodiin asettuminen vaati varsinkin aluksi veronsa, ja olin koko kevään ihan kuolemanväsynyt iltaisin. Nyt on kuitenkin alkanut jo elämä asettua uomiinsa, ja mie alan tottua tähän "uraäidin" rooliin :D

Siellä työpaikkani kangaspuilla sitten paukutin ensimmäisen mattoni moneen vuoteen. Viimeksi olen tainnut mattoa kutoa vuonna 2012, kun omat kangaspuuni oli kasassa. Ohjaushommiahan olen työkseni kansalaisopiston puolella tehnyt kudonnan parissa, mutta ei siellä paljon (lue: yhtään) itse kutomaan pääse. Nyt tilaisuuteni koitti, kun kaikki kaksi perillistäni lähtivät kesäkuun alussa mummoineen ja isomummoineen leirielämää viettämään, eikä miulla täten ollut joka ilta niin kiire lähteä porhaltamaan kotiin töiden jälkeen. Varasin siis sokeripalaloimen ja kudoin menemään, viikon verran pari tuntia illassa.

Vauhtiin pääseminen kesti aikansa, ensimmäisinä päivinä taisin kutoa ehkä kymmenen senttiä illassa, vähän väliä poljentavirheitä korjaten. Sitten alkoi rytmi löytymään, ja lopulta matolle tuli pituutta 160 cm. Puoli metriä pitempänä se olisi ollut passeli eteisen käytävään jonne sen olin ajatellut, vaan kyllä se tällaisena tynkänäkin tulee paikkansa löytämään.

Kuteina on 2/3 räsyä ja 1/3 trikoota. Värjäsin muutaman vanhan lakanan saadakseni kirkasvärisiä kuteita, vaaleat ovat lakanalahjoituksia anopilta ja tumma kude on trikoota. Aika hyvin onnistuin mielestäni tuossa värisuunnittelussa, sidoksen muodostama kuvio erottuu hienosti ja värit näyttävän liukuvan ilman selkeitä raitoja. Hapsut letitin. Koska ne on kivemmat niin.

Ja millainen työ miulla onkaan, ai että.

Sellainen, että näin vapaapäivän iltanakin odotan pääsyä sinne takaisin.

Tulkaahan moikkaamaan jos liikutte kesällä Pohjois-Karjalassa! Tämä loimikin siellä odottaa kutojia, mikäli halajat itsellesi yhtä nättiä mattoa, ja lupaan vielä myydä teille kasan kivoja lankojakin mukaan ;)