Vuoden viimeiset

Vielä yksi omatekoinen lahja esittelemättä, kauan kaivatut lapaset äitilleni:

Carelia

Malli: oma peruslapanen :D

Lanka: Viking of Norway Ville (75 % villaa 25% polyamidia)

Menekki: 70 g

Puikot: 3,5 mm Knit Pro -sukkikset

Ja sainhan mie itekin blogin aihepiiriin liittyviä joululahjoja, ostin nimittäin itselleni luvattoman suuren määrän lankaa joulukuussa ;D Taitaa taas olla lankalakon paikka...

Varsin valveutunut, nykyään New Yorkissa opiskeleva pikkuveljeni toi miulle joululomalle saapuessaan kassillisen Lion Brandin lankoja ja kaksi kaunista neulekirjaa.

Cookie A:n uusin sukkakirja Knit. Sock. Love. on ihanan paksu teos pullollaan toinen toistaan näyttävämpiä ja monimutkaisempia sukkia. Suosikkejani ovat ehdottomasti Marilinda ja Rhombus!

Sain myös Cookien aiemman kirjan, Sock Innovationin joka miulla oli kyllä jo ennestään. Pidän tietysti tämän joululahjakappaleen (vanhan laitan kiertoon) ja aloitinkin siitä jo Kahelien aakkoshaasteen hengessä Devonit. Lanka on Cherry Tree Hill Supersockia.

Joulukuussa olen onnistunut neulomaan valmiiksi asti viisi pipoa ja yhdet lapaset joihin kului lankaa yhteensä 458 grammaa.

Katsaus Villaviidakon neulevuoteen 2011 ilmestynee ensi viikolla. Jouluvisiittimme Oulun mummolaan venähtää aiotusta, sillä Liljaan iski vesirokko varsin ärhäköine näppylöineen. Täällä miulla on mahdollisuus kyllä blogata mutta kuvankäsittelyohjelmaa ei löydy. Hilpeää vuodenvaihdetta siis kaikille lukijoille, ja tuottoisaa neulevuotta 2012!

Tapaninpäivä

Joulukuussa olen tikuttanut neljä pipoa. Tässä siis pukinkontin ennen näkemätöntä sisältöä:

Christmas Watchcap

Malli: World War II Watch Cap kirjasta Knitting Without Tears by Elizabeth Zimmermann

Lanka: Drops Nepal (65 % villaa 35 % alpakkaa) kaksinkertaisena, vedenvihreä ja sininen 

Menekki: 81 g

Puikot: 8 mm ebenpyöröt

Tämä myös Brioche Watch Capina tunnettu hattumalli on vallan mainio. Se neulottiin tasona superpaksuilla puikoilla, aikaa meni yhteensä ehkä kolme tuntia. Myssystä tuli ihanan ilmava, pehmoinen ja taatusti superlämmin! Kahelin aakkoshaasteen C-kirjain selätetty ;)

Lumiset lehdet

Malli: Suvi Simolan Sirle (Ulla 3/11)

Lanka: Viking of Norway Ville (75 % villaa 25 % polyamidia)

Menekki: 81 g

Puikot: 4 mm

Sirle pääsi neulejonoon heti kun Ulla ilmestyi, ja neuloin sen nyt jouluksi lukioikäiselle kälylleni. Ohjeen kuvista päättelin että hatusta tulisi teinille mieluinen lörppämalli, mutta puikoilta päästyään hattu oli enemmän baskerin muotoinen vaikka tiheytenikin täsmäsi ohjeeseen. Ankaran pingotuksen jälkeen sain siitä kyllä pitkän "sukkamallin", mutta jos nyt tekisin sen uudestaan, en lisäisi yhtään silmukoita resorin jälkeen, eli tekisin tästä yhden lehtimallikerran kapeamman.

Vikingin Ville on uusi rakkauteni, todella edullinen peruslanka, joka on mukavan sileää, tuntu on villainen ja sitä on ilo neuloa. Toisin kuin erään kotimaisen lankatehtaan vastaavaa peruslankaa... Värikartta saisi olla laajempi, muuta puutetta en Villestä keksi. Tein siitä myös miehelleni joululahjaksi harmaan Seaman's Capin. Se on toisinto edellisestä samanlaisesta, joten ei sitä tämän enempää kannata ruveta esittelemään.

Viimeinen ja ehdottomasti suuritöisin tämän kuukauden päähineistä ansaitsee ehdottomasti ikioman postauksensa myöhemmin ;)

Jouluaatto

Tämän postauksen villainen kudonnainen muotoutui jouluiseksi kaitaliinaksi, joka kääriytyi kuvauksista päästyään kiireesti lahjapaperiin.

Sidos nelivartinen tasatoimikas, loimi paksua harmaata pirkkalankaa. Kuteena Fritidsgarn ja fanttilanka, molemmat 100 % villaa. Leveys 40 cm ja pituus jotain metrin.

Tuntemattoman isomummon virkkaama joululiina sai uuden elämän osana kuusenalusmattoa.

Vain valkeata joulua

mielessäin ootan minä ain.

Sillä hangen hohteessa vain

joulurauhan tunnen rinnassain.

Rauhaisaa ja lämpöistä joulua kaikille lukijoille ja neuleystäville!

Deep Purple

Nyt seuraa varsin visuaalinen pläjäys kaikkea violettia (ja pinkkiäkin)! Voisin aloittaa avautumalla siitä, kuinka  hyvälläkin järjestelmäkameralla on järkyttävän vaikeaa saada joulukuun valossa violetin sävyjä toistumaan oikein. Kaikki ikinä violetteja neuleita kuvanneet kuitenkin jo tuntevat ko. ilmiön, joten mennäänpä suoraan niihin kuviin joiden väri on mahdollisimman lähellä totuutta :)

Muistatteko sen supersuloisen pitsimekon jonka neuloin Liljalle keväällä? Sen hehkuvan persikkaisen? Kuten arvata saattaa, kaksivuotiaan vaatteet joutuvat koville. Kun mekko oli toista kertaa käytössä (serkkuni yo-juhlissa), Lilja kaatoi vahingossa kuumat kahvit päälleen. Lapsi selvisi säikähdyksellä, mutta mekkoon tuli tietysti kunnon tahrat. Eipä hätää, neulehan on puuvillaa joten pesukoneeseen vaan!

Kauhunkiljaus pääsi suustani kun pesuohjelman loputtua avasin koneen, tunnistaisitteko samaksi neuleeksi?

Sen siitä saa kun ostaa lankaa Lidlistä. Kauniin kultainen mekko muuttui pesussa harmahtavan beigeksi, eikä tahrakaan lähtenyt pois. Kyllä harmitti, monen viikon työ tuntui menneen hukkaan kun neule meni pilalle ekassa pesussa. Työnsin rumiluksen kaapin perille ja unohdin.

Marraskuussa törmäsin jälleen mekonrähjään, ja päätin että sille oli tehtävä jotain. Koneeseen vaan Dylonin Intense Violet -värin kanssa ja tadaa, tahra peittyi ja Lilja sai uuden joulumekon!

Suunnittelin virkkaavani vielä hopeakoristeita helmaan.

Värjännyt olen enemmänkin, ja ihan oikeastikin eikä vaan pesukoneessa :D Vanhimmat esittelyyn ensin:

Kaksi vyyhtiä ja isoin kerä ovat marja-aronialla syyskuun alussa värjätty, puretus alunalla. Sain äkillisen herätyksen ryhtyä hommaan, kun näin ikkunasta rastasparven mässäilevän aroniapensaassani :D

Keräsin marjat suoraan kattilaan ja hellalle vaan poreilemaan. Kerällä oleva Pirtin kehräämön kampavilla on ensimmäisestä väristä ja vyyhdit Gjestalin New Woolia samasta liemestä seuraavana päivänä. Väriä olisi riittänyt varmaan vielä vaikka kuinka paljon mutta värjättävä loppui. Aronia antoi tuollaista seesteistä harmaanviolettia väriä.

Pienempi kerä ja pallero ovat ensimmäisesta SNY-paketista syksyllä tullutta harmaata villaa, Grape kool-aidilla värjättynä.

Eikä siinä vielä kaikki. Joululoma (3 viikkoa!) on jo alkanut, mutta kävinpä silti eilen omaksi ilokseni koululla värjäilemässä vähän lankaa.

Pataan pääsivät loput kaksi SNY:n lähettämistä harmaista villavyyhdeistä, jotka saivat uuden, ihanamman värin Supramin-happoväreillä.

Seuraavat langat sen sijaan ovat jo valmiiksi niin täydellisen värisiä ettei niitä voi kun silitellä.

Ostin ravelryn kautta kipeänä ollessani lohtulangoiksi kaksi vyyhtiä Wollmeise Twinia värissä Himbeere. Eilen neuletapaamisessa kotiutin itselleni joululahjaksi sitten Femme Fatalen (WD).

Joulufiiliksiin on siis Villaviidakossa jo päästy, ja suurin syy siihen on eilen postilaatikosta löytämäni paketti. Se sisälsi kauneimmat villasukat jotka olen ikinä saanut! Ja ne istuvat jalkaankin kuin nenä päähän. Kortissa kerrottiin jonkun vihjanneen pukille että mie toivon kovasti sukkia, ja että joulun alla toiveet voi toteutua :) Kiitos todella odottamattomasta ja ihanasta tonttuilusta Tiinalle Jyväskylään!

Ei olisi lahja voinut tulla parempaan saumaan, olen viikon sisällä pilannut lähes käyttökelvottomiksi kolmet ohuet villasukat joista yhdet oli ainoat Wollmeisesukkani :/

Ja nämäkin on Wollmeisea! Värissä Fuchsia! Ihanat! Ja vielä yksi huutomerkki!

Suurensuuri paketti

Tämän kierroksen viimeinen, varsin muhkea paketti salaiselta neuleystävältäni kotiutui eilen.

Lähetys sisälsi jättiläisvyyhdin Esiton huopalankaa (jonka väriä oli näköjään mahdoton vangita kuvaan, sellainen upean syvä luumu), vyyhdin harmaata villaa (arvatenkin samaa kuin syyskuun paketissa), Geishoja, muistikirjan, eläinpelin, pienen ristipisopaketin ja kukkaronleuat. Mainio kokonaisuus, erityisen innoissani olen noista kukkaronleuoista, oon jo pitkään halunnut kokeilla tuollaisen leuallisen pussukan tekoa!

Parikseni paljastui Sisupussi-blogin Routa. Kiitos mukavista paketeista :)

Tämä oli neljäs kierrokseni peräkkäin SNY-ringissä, kevään taidan jättää väliin. Katsotaan sitten ensi syksynä taas!

Arvonta päättyi!

Ulkona satelee viisi kertaa isompia hiutaleita kuin viikko sitten, kun laitoin käyntiin pienen jouluarvonnan. Osallistumisaika päättyi, ja oikein arvoitukseen vastasi yksitoista kommentoijaa. Oikea vastaus oli todellakin Dropsin Alpaca ja Novitan Rose Mohair, uskokaa tai älkää :D En ole neulonut jälkimmäisestä langasta mitään vuosikausiin, koska se on niin tekokuituvoittoinen, ja helvetillinen purkaa.

Nti Talonmies vaati kuitenkin mohairlankaa, tai ainakin hippusen ko. kuitua säilyttääkseen jujunsa, ja kirkkaanpunainen, jokunen vuosi sitten hamstrattu Rose Mohair oli ainut lajiaan omistuksessani. Ostin sitä muistaakseni jostain marketista kun halvalla sain, väri oli tuolloin jo lopetettu. Alpacan kanssa siitä tuntuu ilokseni muodostuvan kauniin pehmoinen ja pörröinen neulepinta, toivottavasti langan akryyli ei petä käytössä heti alkuunsa. We'll see.

Ai kuka sen arvonnan sitten voitti? :D Satunnaislukugeneraattori valikoi oikein vastanneiden joukosta henkilön nro 9, eli iikkun! Laitahan osoitetta tulemaan niin ehdit saada toivottavasti ennen aattoa jouluisen paketin :)