tiistai 31. heinäkuuta 2012

Se on perinnöllistä

Lankahamsterius nimittäin. Katsokaa vaikka näitä makupaloja salaisesta stashista jonka löysin vahingossa etsiessäni vintage-kankaita mummon kätköistä:


Mainio vyöte, eikö? Ennen vanhaan ei näemmä hamstrattu mitään pikkukeriä vaan VALTAVIA lankakönttejä, painoa vähintään 300 grammaa per vyyhti.


Yli 30-vuotias ufo, loistavaa :D


Löytyihän sieltä jotain tuttuakin! "Suomen luonnon kauniit värit, Flora Fennica - Novita Florica" Enpähän tätäkään tiennyt, että mistä tuon vieläkin tuotannossa olevan langan nimi tulee. Novitahan voisi ottaa taas käyttöön tällaset retrovyötteet, mie ainakin ostaisin! Florica onkin mielestäni ko.firman parhaita tuotteita.

Tällä mummon lankavaraston paljastelulla yritän taitavasti johdattaa huomion pois siitä, että miun lankalakko on loppunut. Ihan vahingossa. Siis pettänyt. Hyvä on, mie sorruin!

En mie sentään lankakauppaan marssinut ostoksille, ehei! Juttu meni niin, että sain Suomalaisen ravelryvaihdon kotimaavaihdossa pariltani kympin lahjakortin Titityyhyn. Jos olisin ollut kaukaa viisas, olisin odottanut syyskuuhun, jolloin lankalakko olisi jo loppunut. MUTTA ajattelin kyllä kykeneväni tilaamaan vaan sillä kympillä lankaa, lahjakorttien käyttöhän on toki sallittua lankalakon aikanakin. Tilasin sitten samalla kesäherkkuvaihtoparilleni pari vyyhtiä, ja sitten siellä oli muuttoale ja postikuluton viikonloppu jajaja.... Loppu on historiaa. Mut eihän kukaan voi tilata vaan yhtä vyyhtiä kun sukkiin tarvitaan kaksi? Ja olisi hulluutta ostaa vain yksi ihanuusvyyhti, aiottu huivi jäisi liian pieneksi!

Se heittäköön ensimmäisen kiven, joka pystyisi vastustamaan tällaisia ihanuuksia, kun ne on vielä ALESSA!



Pehmeänkuohkeaa alpakkaa värinä värisyttävän kaunis Pumpkin Spice, sekä Louhittaren Luolan rouheaa suomenlampaan sukkalankaa Sampoa värissä Tiili. Ei harmita yhtään että sorruin! Harmittaapas. Eipäs harmita. Joo.

21 kommenttia:

  1. On se, perinnöllistä. Oma varastoni on pieni verrattuna käsitöitä tekevän äitini lankavarastoihin...

    VastaaPoista
  2. Mahtavia löytöjä! Myös nuo uudemmat langat... :)

    VastaaPoista
  3. Ei kannata harmitella, hyvin sinnitelty lakko ja sitäpaitsi "rikkuriostokset" on varsin herkullisia. Perintölangatkin on ihan sun värisiä, onko värimaailmatkin samaa sarjaa mummon kanssa?

    Minulla on siitä kumma äiti ettei se hamstraa. Neuloo sukkia ja lapasia, mutta varasto mahtuu pieneen koriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän sitä nyt minkään markettilangan takia kannattaisikaan lakkoa rikkoa :D

      On mummo ilmeisesti joskus 70-luvulla käyttänyt värejä enemmänkin, ei nykyään enää niin. Siksi kai tuo lankapaljous onkin jäänyt kätköönsä.

      Poista
  4. Mitähän meidän lapsenlapset löytää meidän ullakoilta ja lankakoreista joskus..kekseneräisiä sukkia,villapaitoja ilman hihoja..hmm ;)

    VastaaPoista
  5. Tuo vanha Florica oli laadultaan paljon parempaa kuin nykyiset ja värivalikoimakin oli parempi. Ihania aarteita mummollasi.
    Perintönä olen tuon hamstrauksen saanut :)

    VastaaPoista
  6. Tulipa nostalginen olo! Tein nimittäin juuri tuollaisesta Floricasta villapaidan vuonna ...krhm... silloiselle poikaystävälle. Villapaitakirous ei toiminut, sama tyyppi pyörii nurkissa edelleen ;)

    Novitalla oli aikoinaan myös Fauna-niminen lanka, jossa oli hienoja ruskean ja harmaan sävyjä. Jossain meillä lojuu edelleen niistä tehty OXO-kuvioinen villapaita, jossa lanka on loppunut kesken eikä samaa saanut enää mistään. Yli kolmikymppinen ufo sekin.

    Meidänkin suvussa on tuota hamsterointia esiintynyt...

    VastaaPoista
  7. Ihania aarteita noista mummojen kätköistä kyllä löytyy. Nimimerkillä kokemusta on:)

    VastaaPoista
  8. Ai tuo oli sun tilaus! :D Jos olisin kiireessä hoksannut niin olisin raapustanut terkut tilausvahvistukseen... Seuraavan kerran sit kun sorrut ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, terveiset lankakaupasta ehkä olisivat helpottaneet syyllisyyttä :DDD

      Poista
  9. Aijai, lakkorepsahdukset on aina ihania, ko ne on just niitä lankoja, jotka on IHANIHANIHANIHAN pakko saada. Mahtavan värisiä retrolankoja!

    VastaaPoista
  10. :) ihanan hyväntuulinen postaus. Syön nuo langat.

    VastaaPoista
  11. Omnom, mitä lankaherkkuja! Nuo vintage-langat on kyllä huippuja. Ja hei, nythän kuuluu onnitella: jaksoit lankalakkoilla aika monta kuukautta! Nimim. ei vaan multa onnistu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, maaliskuun puolesta välistä heinäkuun loppuun ^^

      Poista
  12. Oi, tuo Florica on klassikko! Ja tuo tiilenvärinen lanka on täydellisen sävyinen.

    VastaaPoista
  13. Hmm, jännittäviä löytöjä! Ja kivoja ostoksia. Uskomattoman hienosti sun lakko silti sujui, ei haittaa yhtään. :D

    VastaaPoista
  14. Ehkä hamstraus hyppää sukupolven yli, mummultani lankaa löytyi, äitini ei sitä ole neuleharrastuksesta huolimatta haalinut kotiinsa, minulle on myös kertynyt kerä jos toinen. Mutta aika hienoja löytöjä teit :)

    VastaaPoista
  15. Voi herran jestas, mitä lankalöytöjä! Mitkä värit - ja mikä koko!:D Olet oikea onnen myyrä. Jään kyllä ihan vesi kielellä odottamaan, mitä noista oikein taiot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mie sentään mummon lankavarastoa mukanani kotiin raahannut :D Mummo kyllä tarjotteli niitä vaikka kudontaan jos jotain keksisin!

      Lankalakon tappolangoista tulee jotain ihanaa <3

      Poista
  16. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  17. (piti poistaa eka kun tuli nin pal kirjotusvirheitä)
    olipas kiva löytää sun blogiin ja juuri tähän postaukseen: mä oon entisessä elämässä myynyt juuri noitakin lankoja! kun lopetin, tuli niitä myös hamstrattua itelle, vielä löytyy pari vyyhtiä aitoja pässinpökkimiä, joita kehruutettiin pohjoisen asiakkaiden lähettämistä villoista...ja ehkä yks florica-vyyhtikin vielä...
    ihanaa syksyä sinne savoon! (asuin jonkin aikaa melkein naapurissa, ensin valamon vuokralaisena ja sit kuopiossa)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)