tiistai 11. syyskuuta 2012

On syksy niin ihmeellinen

Syksyn parhautta: kirpeä syysaurinko, väriään vaihtavat lehdet, muhkeat sienet, pimenevät illat, aamu-usva kotijärvellä, puolukkaretki laavulle ja ennen kaikkea hillitön neuleinto :D


Kylmenevä ilmako sen tekee, vai miksi tuntuu siltä että päähän putkahtelee jatkuvasti uusia ideoita ja kaikki ihanat mallit pitäisi alottaa nythetijust? Kouluakin pitäis muka jaksaa käydä, vaikka niin paljon mielummin istuisin sohvannurkassa neuloen maanisesti!

Koska jostain pitää aloittaa tämä rästitöiden ja neulejonon selvittely (kaikkea ei kai voi tehdä samanaikaisesti?), läväytin kirjoittaen viime keväästä hautuneen neuleohjeen. Muistatteko tämän sylipeiton kouluprojektistani? Silloin se oli nimeltään Mettiäinen, nyt nimi on vaihtunut vuodenaikaan sopivammaksi :)



9 kommenttia:

  1. Hahaa, sama vimma täälläkin! Pakko näillä viilenevillä säillä ja pimenevillä illoilla on olla jotain tekemistä tämän ilmiön kanssa. Mulla pukkaa sukkaideaa niin että ranteita pakottaa - ja tosiaan, kouluakin pitäis käydä, ihan täyspäiväisesti...

    VastaaPoista
  2. Ihanat värit tuossa peitossa
    Meni listalle tuo ohje. Voisi olla hyvä torkkupeitoksi tuo. Sellainen kun tästä taloudesta vielä puuttuu. :)

    VastaaPoista
  3. Pannaas peittoidea korvantaa, musta tuntuu, että tälle ohjeelle on vielä jatkossa käyttöä. Tää toiminee varmaan vähän ohuemmallakin langalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimii varmasti ihan samalla tavalla, joskis neulomiseen taitaa mennä vähän enemmän aikaa :D Tän neulominen tais kestää kolmisen tuntia.

      Poista
  4. Hirraa, suuret kiitokset ohjeesta!
    Näin sitä saa kanssaimmeisiä iloiseksi =D

    Puuhakasta syksyä sinulle.

    VastaaPoista
  5. Hih, täällä on ihan samat fiilikset, sohvannurkan ikävöivästä kutsusta iltaisin on vaikea kieltäytyä. :D

    VastaaPoista
  6. Syyskukassa on oikein kaunis reuna!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista :)